IRC-Galleria

Miksi oi miksi?
Jos maailma muuttuisi juuri tässä ja nyt sellaiseksi kun haluaisin... Ette pystyisi sopeutumaan muutokseen... Ei enään Pahemmin koneita tarvittaisi... Kaikki hoituisi ****** keinoin...

Elämä olisi erillaista... Voisimme tavoitella ikuista elämää tai sitten ei tarvitsi enään tavoitella... Vahvimmat meistä olisivat kuolemattomia... Olen keksinyt teorian miten kyseiseen maailmaan pääsee.. Mutta tätä maailmaa en voi enään muuttaa...

Yritän kovasti koko ajan... Enkä usko että kukaan edes tajuaa asiaa. Siis sitä... että muutan koko ajan monen muun ihmisen elämää... Mutta loppujen lopuksi oma elämä jää aina toiseksi... Kaikki muut ovat aina etusijalla... Koska haluan heille parempaa.

Ja miksi on näin? En osaa sanoa olen aina ollut omanlaiseni.. Erillainen kuin massa... En suostu sääntöihin miyä yhteiskunta asettaa.. Joten olen päättänyt muuttaa yhteiskuntamme säännöt...

Tämä voi onnistua.. Tai sitten ei. Minä viis viittaan... En jaksa enään kiinnostua. Eniten ärsyttävää on se kun kaikki tietävät valmiiksi vastauksen kysymykseen, mutta eivät usko asiaan ennen kuin joku todistaa sen olevan totta tai kertoo sen olevan totta.

Käyttäkää hyvät ihmiset aivojanne, sillä jos ette käytä... Tuhoudutte lopulta siihen että aivojenne koko evoluution saatossa pienenee.. Evoluutiokäyrä on jo kääntynyt päinvastaiseksi... Joka johtuu siitä, että olemme laiskoja emmekä halua tehdä mitään itse...

Ajattelin joskus, että voisin paeta maailmaa... Mutta loppujen lopuksi... En pakenisi maailmaa vaan maailma pakenisi minua, jolloin tavoitteeni ei olisi saavutettu..

Tähänkin löysin keinon... Rupesin tutkimaan kuolemaa... Se on läsnä jokaisen elämässä... meidän kaikkien, aina koko ajan... Joka ikinen sekuntti kuolee 1 ja kaksi syntyy tämän yhden tilalle.... Siis pyöristettynä... Maailman väkilukua ei pystytä mittaamaan tarkasti nyt... Eikä milloinkaan myöhemminkään...

Joten elämän tarkoitus on kuolema... Mihin silloin päädymme kun kuolemme??? Taivaaseenko?? Helvettiinkö? Ajatelkaa kaikki nämä ihmiset jotka ovat jo kuolleet... Hehän ovat jo siellä.. Joten Taivas ja Helvetti ovat erittäin ruuhkautuneita... väkiluku kasvaa lääketieteen ja luontaisten vihollisten puuttuessa...

Joten evoluutiomme kääntyy... Palaamme ikäänkuin ajassa taaksepäin osittain.. Tietomme katoavat ja joskus ehkä kun ne löydetään... Kukaan ei pysty ymmärtämään niitä... Ne ovat kuin hieroglyfejä... emme koskaan voi olla varmoja siis 100%, että tuo tai tämä tarkoittaa tätä.

Joten loppujen lopuksi olemme voineet ymmärtää kaiken väärin... Ei ole Jumalaa... Eikä Saatanaa... Loppujen lopuksi ei ole mitään muuta kuin yhtälö... jota ei ole.. Loppujen lopuksi kaikki mitä tulee... Tulee vain lähteäkseen pois...

Ihminen haluaa olla jumala... Tästä syystä olemme luoneet jumalan jota tavoitella...
Mutta entä jos saatana onkin se oikea jumala ja jumala onkin saatana??? Mitäs sitten??+ Entä jos koko ajan olemmekin luulleet väärin ja raamattu ei olekaan jumalan vaan saatanan sanomaa... Entä jos saatananpalvojat... murhaajat jne.. Pääsevätkin helvettiin joka onkin taivas.. ja kaikki uskovaiset taivaaseen joka onkin helvetti???

Mistä voimme tietää mitään?? Kun ihmiset ensimmäisen kerran halusivat jotain... He loivat jumalan jolta pyytää tätä jotain... Jumala on meille kuin automaatti.. tai kuin tili jonka olemme käyttäneet miinuksen puolelle reippaasti... Ja loppujen lopuksi kun meille selviää että olemme vain jonkun toisen johdatettavana olleet koko elämämme... emmekä ole saaneet päättää itse niin mitä silloin?

Sopeudutteko muutokseen... Sopeudutteko tietoon että olemme vain nukketeatterin nukkeja joita nukkemestari hallitsee... Meidän ei pidä näin ollen selvittää kuka on nukkemestari vaan se kuka on kirjoittanut näytelmän jossa meidän nukkeamme käytetään ja kuka on antanut kirjoittajalle aiheen jne...

Joten loppujen lopuksi emme voi päästä mihinkään järkevään johtopäätökseen yhtään mistään... Olemme vain epätietoisia tylsimyksiä, jotka eivät koskaan saa mitään aikaiseksi laiskuutensa vuoksi... Tai no saa, mutta se lisää laiskuuttamme lisää... Meillä oli tieo, mutta ei ole enään...

Ihminen syntyy viisaana ja älykkäänä... Mutta menettää otteensa näihin kahteen tekijään ensimmäisen käskyn kuuluessa.. Siis silloin kun emme enään käytä omia aivojamme... Joten olemme toistemme hallitsemia koko ajan....

Maailma muuttuu meidän tekojemme takia... joka on surullista.. Sillä tuhoamme samalla muutoksella myös itsemme