Ankka oli ja meni.
Ja vieläkin itkettää kun muistan sen päivän.
Dir en grey oli vaan niiiiiiin mahtava livenä ~<3
Jono oli jo kauhee odottaa sisälle ja sit vaan juostiin kaverin kaa siihen sisäänpääsyyn kun portit avattiin.
Sit lavan eteen ja siin oottaa viitisen tuntii keikan alkuun.
Lavan eessä oli ihan hirveesti porukkaa, mut tokalle riville päästiin.
Jossain siin aika lähellä amorphiksen keikkaa mulle tuli saatanan huono olo ja lähin jalottelemaan.
(Hakee vettä ja sellasta)
Pyörrytti ja oksetti.
Äit oli ihan paniikissa et mikä mulla on.
Käytiin nopeesti ensiapu teltassa ja mut pyydettiin jäämään...
Perkeleen lämpöhalvaus .
Se sit iski ja sokeriarvot oli taivaissa.
Amorphiksen keikka meni ohi ja rupesin jo pelkäämään pahinta.
Jääkö Dir en greynkin keikka näkemättä.
Mutta pääsin kattoo. (En vaan niin läheltä kun olisin halunnut)
Jouduin jäädä aika taakse jos sattuisin pyörtymään.
Kuitenkin ihan sairaan lähelle...
Kyon napatanssi oli joku ihanin ja kaikki muutkin oli ihan tulessa.
Sen keikan aikana paloin aika kivasti.
(selkä vieläkin hellänä!)
Keikka meni liian nopeesti ohi ja sit sitä hehkutettiin kaverin kaa.
(Äitikin kehu Dirua ja siit olin ihmeissäni)
Sit pitikin jo ruveta lähtee kotia päin.
Nopeesti vessoille ja pois.
(se oli siis suunnitelma(mut ei se oikeen mennyt niin))
Siinä oottelin kaverin kaa vessoille pääsyy kunnes siit käveli ohi KAORU!!!
Säikähin ihan kauheesti ja sit vaan huusin sen nimee...(seiso metrin päässä)
Kaoru vaan käänty ja vilkutti hymyillen.
Siinä vaiheessa otettiin kaverin kaa jalat alle ja lähettiin juoksemaan sen perään.
(Kao kaveli ja me juostiin(kittu kun se hiihtää kovaa!!))
Matkalla kaivoin kassistani kuvan ja kaveri kynän ja juoksin Kaon eteen ja pyysin nimmaria (enkuksi)
Se vaan otti kynän ja kirjotti ja jatko matkaa(käveli koko ajan)
Joku muukin likka pyysi nimmarii mutta se 'henkivartija' ei sallinut...
Kao vaan käveli pändipaitojen luokse ja sit se kyyhötti siellä...
Tajusin kaivaa laukustani rannekorut jotka väsättiin kaverin kaa ja ja annoin sen sille.
Kao otti sen ja kiitti kauniisti. Kaveri vaan muistutti että onhan meillä muittenkin korut ja sit annettiin niitäkin Kaolle.
'Henkivartia' ei tykännyt joten annoin ne kuvaajalle ja pyysin että hän veisi ne bändin muille jäsenille.
Hän vain nyökkäsi ja hymyili ja uskalsin luottaa häneen.
Lähettiin sitten pois päin ja siinä vaiheessa sekosin.
Hyppäsin ilmaan,huusin ja itkin.
Koko loppu matka vessoille itkin ja nauroin.
(Saatoin olla hieman sekavan näköinen)
Ja vessoille päästyttyä äiti kihisi raivosta.
Selitin hänelle syyn meidän niin nopeaan katoamiseen ja äiti onneksi tajusi.
Koko loppumatka autossa olin tippa linssissä.
Vieläkin muistan Kaorun vilkutuksen ja hymyn.
Ja on niin ihana muutenkin muistella sitä päivää..
Lavan edessä tutustuin pariin tyttöön jonka kanssa olenkin nyt sitten mesessä jutellut.
Kaksi kaveria lisää...
Kiitos teille kaikille...
Niin Dir en greylle kuin kaikille faneillekkin...
Oli kiva tavata teitä.. ~<3
Toivottavasti voin tavata teitä vielä lisää vuosien kuluessa..
Nyt vain muistellaan kauniita hetkiä..
En sano hyvästi vaan nähään pian... <3