Elämääni toit lämmön kaivatun
Minä olin rantaa, jolla ei tuuli käy
Paikka, jossa liikettä ei näy
Sinä olit myrsky, jota ootin niin
Osuit heti sieluun, sen purjeisiin
Minä olin kaarnalaiva, haaveilija
Veit mut liian kauas rannasta
kertosäe:
Kesäsade kasvoillain kyyneleeni peittää vain
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa
Kesäsade lohduttaa, kyyneleet se peittää saa
Ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa
Kesäyö mut huumas kai tuoksuineen
Uskoin ihan kaikkeen, myös rakkauteen
Runotyttö sai sen, mistä haaveili muut
Kunnes kylmenivät hiillospuut
kertosäe
Minä olin kaarnalaiva, haaveilija
Veit mut liian kauas rannasta
kertosäe (3x)