Ihmisillä on taipumus lukea rivien välistä mitä haluavat, kunhan se sopii heidän tilanteeseensa tai tuntiessaan syyllisyyden piston sydämessään. “Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa” onkin osuva sananlasku jälkimmäisestä esimerkistä. Horoskoopit puolestaan ovat kuin koulukirjaesimerkki ensimmäisestä vaihtoehdosta.
Monesti rivien välistä lukemisen voi ymmärtää myös vainoharhaksi. Ollaan näkevinaan rivien välissä piilomerkityksiä, joita sinne on mukamas kätketty ja tietävän totuus taustalla ties minä monimerkityksellisinä sarkastisina letkautuksina tai muina ivallisina huomautuksina.
Tämä ei tunnu katsovan niinkään ikää tai sukupuoltakaan, mutta kenties jotain merkitystä löytyy ihmisen omasta itsetunnosta sekä taipumuksesta mustasukkaisuuteen ja muuhun vastaavaan irrationaaliseen epäilyyn.
Toinen rivien välistä lukemisen tapa on itse asiassa käytännössä sen vastakohta, nimittäin ilmiö, jossa selkeiden valheiden ja muiden petkutusten välistä löytyy totuus. Slayerilla on aiheesta biisikin, osuvasti nimellä “Read between the lies”.
Rivien välistä lukeminen ei olisi sinänsä haitallinen taito tai taipumus, jos ihmiset vain osaisivat kommunikoida asioista selkeästi ja vetämättä hernettä nenään näistä kuvitelluista piilomerkityksistä.
Voin jo sieluni silmin nähdä kuinka tätäkin tekstiä lukevat tietyt henkilöt (lukekaa nyt sieltä rivien välistä myös se todellinen pointti) imevät sitä palkokasvia niin syvälle elimistöönsä, että tukehtuminen omaan paranoiaan on lähellä.
Kysyvähän ei tieltä eksy, mutta joillain vain ylpeys ei anna periksi kysymiselle tai asioiden selvittämiselle: mielummin haastetaan riitaa tai tehdään asioista vaikeita..huoh..
Koskakohan nämä samaiset tapaukset oppisivat lukemaan rivien välistä myös niitä positiivisia asioita?