kuiskailet helliä sanoja,
kuuntelen, jos et unta saa,
hiljaisina tunteina,
hetki puolestamme laulun kirjoittaa
- - - -
kuuntelen, kun puhut sun iso siskoista,
ja sun ensi suudelmastas kun olit viistoista,
kerrot kuinka isäsi ja äitisi tapasi,
kuinka ne erosivat ja yhteen palasi,
mun maailma on yleensä kuin kylmä meri,
nyt mä mietin että minneköhän se kylmä meni,
kun sinä puhut, en muista miltä tuntuu,
kun värit haalenee tai kun ne tummuu,
jatkat kertomustas jota edes oikeestaan en,
ole kuunnellut kun sua vaan katselen,
yritän saada käsiäni luokses muka vahingossa,
et ku käsi koskee sun, sanon "kävi vahinko tossa",
nyt, haluaisin olla peitto ja tyynysi,
kun liikaa myrskyää, olisin tyynesi,
vaikka patterit ei toimi on lämpöä täällä,
nyt taivas on täällä, ei enää ylhäällä,
- - - -
kuiskailet helliä sanoja,
kuuntelen, jos et unta saa,
hiljaisina tunteina,
hetki puolestamme laulun kirjoittaa
- - - -
yht'äkkiä oot hiljaa ,odotat jotakin,
mä mietin joko mä tän hetken jotenkin mokasin,
ei kuulu mitään, on aivan hiljaista,
kun on pimeää, voi valokin kiljaista,
mä sanon, oonko kertonut et sä oot ihana,
ja et rakastan sua sun varpaist pisimpää kiharaa,
oonko kertonut et vaikka koko maailma kuolis,
mä oon aina tässä sanomassa et oot ihana,
sä hymyilet, mä huomaan vaikka yrität peitellä,
suutelen sua, oon samaan aikaan vahva ja hellä,
häkellyit, mut silti sä suutelit takas,
mä mielessäni huusin, et "se suuteli takas!"
Rakas, saanko tulla sun peittosi alle,
noustaan yhdessä tähtiin, sanotaan "hei hei" pohjalle,
sä et sanonut mitään, mut mä tiedän ton katseen,
se tekee mitättömäksi aivan kaiken, muun.