IRC-Galleria

Elä hetkes ihminen, hei älä kelaa edellist
älä luulekaan et sielus kadotukseen menetit
ja yhtä vähän mahiksii ku lumipallol helvetis
vaik eilen verissä päin demoneita turpaan vetelit
mut älä itke, vierelläsi aina ovat enkelit
sä selviit elävänä niinku eräät selvis Jemenist

Mies kestää, vaikka olo olis hetken invalidi
liekö vertaus validi, et elämä on syanidi
ei sen miehen vikat sanat ole veni vidi
sillä sanan ”vici” jälkeen sielu syttyy ku stidi
mä juotan Lasolii mun kaktukselle
en mieti mitä Juudas teki Jeesukselle
joskus kyyneleitä niellä voi myös sirkuspelle
naura sinä vaan, mut älä naura vapaudelle

Tää ei oo mikään lähikauppa, jossa asioidaan
heität ”kiitos hei”, sit lähetään ja hyvin voidaan
ei mitään vitun lastenleikkii oo jos vasikoidaan
siinä kuoleman kirjaimet sun ihoos tatuoidaan
ku elämä sua kusettaa ja linssiin viilaa
luulet hyötyväsi siitä, joka kamaa diilaa
ennen jengi dokas viinaa, nyt ne vetää viivaa
mut se on äkkilähtö helvettiin, sua piru riivaa

Arkipäivää – pitää varastaa, ei fyrkkaa saa ees fattasta
elät aineiden varassa, luut poikki, maksa paskana
ei koskaan tiedä, väijyyks viikatemies vaatteis vasikan
piritöötit, piikki hihaan, se kait on tän päivän agenda
yks heitti kambäkit älyyn, toinen delas, kolmas vielä pajauttaa
muista, ei se kipu katoo, vaik hidas hermostosi lamauttaa
slurkit pistää nistit poseen, ei oo helppoo linnast vapauttaa
ei kandee rottailla, tai pesisstagal sua kalloon joku kajauttaa

Sossu, velat, diipit kelat, niskaan kaatuu shaibaa
mut älä vaivu depikseen, sul on vielä aikaa
jos pahuus kulkee kintereilläs, seuraa ku hai laivaa
vedä pelkoo dunkkuun, tiedät ettet oo viel vainaa
sähän tiedät, et oharit on enemmän ku perseest
sä tiiät miten katoo jengii, paljon hajonneita perheit
rikkinäisii sielui, lapsii laitoksissa, sairait aina ei saa terveiks
mut sä nouset täst paskast ku Fenix, ei kelata näit erheit

(c) Kommandokaktus