Mitä on luottamus? Onko se sitä että uskot sen, mitä toinen sanoo? Onko luottamus sitä että luotat toisen toimivan juuri niin kuin odotat? Jos näin on, etkö itse luo toisen ihmisen rajat, ilman että hän edes niitä tietää? Ja entä jos hän tietää mitä sinä haluat häneltä, miten sinä haluaisit hänen toimivan, pettääkö hän silloin luottamuksesi jos toimiikin toisin? Entä jos minkäänlaisia lupauksia ei koskaan ole annettukkaan, mutta toinen osapuoli on koittanut käyttäytyä niin että toinen voi häneen luottaa. Tulisiko silloin tämän toisen, joka myös tietää mitä toinen häneltä odottaa, edes pyrkiä toimimaan niin?
Eikö odotuksesi toista ihmistä kohtaan olekkin loppujen lopuksi sinusta itsestäsi kiinni? Etkö silloin ole itse pettänyt itsesi odottamalla liikoja toisesta ihmisestä? Onko siis järkeä olettaa toisen toimivan millään tavoin jos hän ei ole niin luvannut, sehän on vain itsensä pettämistä. Jos uskot toisen toimivan niin kuin odotat, luotat enemmänkin siihen miten hyvin tunnet sen ihmisen. Jos olit väärässä, et yksinkertaisesti tuntenut ihmistä tarpeeksi.
Luottamus minulle merkitsee muutakin kuin sanoja, sanattomat lupaukset ovat myös tärkeitä. Tälläiset lupaukset tulevat ilmi toiminnassa, ei saa antaa ihmisten ymmärtää tahalleen jotain muuta kuin mitä tarkoittaa, eli kaikesta tulisi puhua. Tulisi pyrkiä käyttäytymään tietyllä tavalla sitä ihmistä kohtaan johon luotat, ja jolta odotat tietyntapaista toimintaa vastalahjana omasta käytöksestäsi. Tietenkään ei saa rikkoa omaa personallisuuttaan vaan pitää toimia omalla tavallaan, omalla persoonallisella tavallaan. Vaan aina pitää tehdä pieniä uhrauksia, varsinkin ihmissuhteissa.
Sekava teksti on sekava ja se jatkuu vieläkin.
Noh, sanotaanko näin... Luotan suurimman osan ihmisistä sanallisiin lupauksiin, ja siihen mitä ihmiset sanovat. Mutta todellisesti luotan vain pariin ihmiseen, nämä ihmiset ovat ihmisiä joista tiedän että tulevat aina tukemaan, "pelastamaan", ja toimimaan niin kuin odotan... Se tarkoittaa siis sitä että uskon tuntevani ne ihmiset, ja pidän heitä läheisenä (Tarkennus=En siis usko siihen että nämä ihmiset tekevät mitä tahansa hyväkseni, vaan uskon heidän tekevän juuri kuin he tekevät). Nämäkin luottamuspohjat ovat murtumassa, ja siitä en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Siksi en luota itseeni, en luota siihen että toimin niin kuin pitää, enkä enää jaksa uskoa että tulkitsen ihmisiä oikein. Miksi uskoisin koska tulkintani vaikka osuvatkin yleensä oikeaan, satuttavat minua enemmän kuin väärät tulkinnat.
Ihmiset auttavat toisia ihmisiä, joista he pitävät, niin kauan kuin se ei ole heille itselleen haitaksi. Jonkun muun hyöty voi olla minun haittani, mutta useimmiten muiden ihmisten hyöty on myös minun hyötyni. Niin kauan kuin on ristiriitainen tilanne jossa pitää valita kahden eri ihmisen välillä, ei saa luottaa siihen että sinut valitaan sen arvokkaamman ihmisen yli. Sinun siis pitää lukea oikein, kumpi on toisen henkilön mielestä parempi vaihtoehto, kaikki skenaariot on käytävä läpi. Mutta entä jos järki sanoo jotain muuta kuin tunteet? Entä jos tiedät että toisellakin henkilöllä on tälläinen ongelma, järki sanoo muuta kuin tunteet?
Toisaalta jos en saa uskoa siihenkään, niin mihin sitten uskon? Miksi en uskoisi että sen mielestä johon itse luotan, olisin parempi vaihtoehto? Siksi että minut on todistettu joka kerta vääräksi, ja siksi että minun luottamukseni on lävistetty niin monta kertaa, että se kituu katuojan pohjalla... Vielä hengissä ja yhtä uskovaisena, mutta silti niin haavoittuneena ja lähellä kuolemaa, vain viimeistä iskua odotellen. Ei ole kyse kenestäkään muusta kuin minusta, kukaan ei tehnyt sitä, minä tein sen itselleni.
Mitä sen jälkeen? Mitä tekee ihminen joka ei luota enää kehenkään? Onko sillä väliä, eikö se periaatteessa ole helpompaa, eipähän koskaan petä itseään uskomalla liikoja. Toisaalta niin ei koskaan pääse eteenpäin, niin ei ikinä tule löytämään sitä mitä etsin, oma perhe, työpaikka, todellinen rakkaus ja onnellisuus.
Rakkaus, todellinen rakkaus. Se on kaiken alku ja juuri, loppujen lopuksi millään muulla ei ole väliä. Jos rakastat jotain, sinä myös automaattisesti luotat. Luotat tuntevasi ihmisen tarpeeksi hyvin että tiedät mitä hän tulee tekemään, ja luotat siihen että hän tulee aina olemaan rinnallasi. Entä jos sinusta siltikin tuntuu siltä, että se rikkoo sinua itseäsi vastaan? Pitäisikö silti uskoa että kaikki kääntyy parhain päin? Pitääkö monen kuoleman jälkeen vieläkin nousta jatkamaan sitä matkaa, joka perustuu vain siihen että rakastat toista ihmistä. "Kyllä vielä joskus...." Missä kulkee raja? Ei ole olemassa rakkautta ilman luottamusta, näin minä itse ajattelen. Jos et voi luottaa siihen ihmiseen, silloin et voi myöskään rakastaa häntä, jos luottamus katoaa katoaako rakkauskin? Ei rakkaus katoa, se muuttuu mielipuoliseksi suruksi, osittain ehkä jopa vihaksi kaikkea kohtaan sekä itseään että muita.
Kertokaa minulle minkä vuoksi elätte? Kai teidän elämällänne on tarkoitus? Kai te siitä jotain haluatte? Vai pelkäättekö te vain kuolemaa?
Minä uskon siihen että minun elämälläni on tarkoitus, minä uskon vähän vaikka mihin joista voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi mutta nyt alkaa jo väsyttämään ja tuntunu rinnassa kokoajan kun kirjottanu, eikä edes voi kirjottaa niin suoraan asioista kun haluaisi. Jos luottamukseni nyt kaatuu, enkä enää voi luottaa ihmisiin, mitä toivoa tulevaisuudella on? Todellista rakkausta ei silloin voi saavuttaa, ja kaikki menettää merkityksensä. Niin kauan kun pystyn luottamaan ihmisiin, niin kauan elämälläni on tarkoitus.
Voisin kyllä huomenna tai yli-huomenna kirjottaa lisää minun rakkaus ja ihmissuhde käsityksistäni ihankuin jotain kiinnostaisi.
Ja nehän tosiaan ovat vain käsityksiä kun itse kokemus puuttuu monestakin asiasta.
EDIT: Julmaa henriä lainatakseni:
Elä luota keheenkään niin sua ei koskaan satu. Mä teen sen joskus mut en tänään, ehkä huomenna muttei tänään.
Unelmat olikin vain unelmia, aidan toiselle puolelle typeriä kuvitelmia. Mä tarviin aina jonkun johon asettaa toivon sillä ilman sitä toivoa ei oo. Ja ilman toivoa ei jaksa kahlata tässä paskassa toivo että pääsen perille saa mut jatkamaan. Monesti mä oon asettanu toivon johonkin henkilöön ja todennu että vittu ei tää toimikkaan. Ja joka kerta se viiltää samalla tavalla, se on vitun raskasta jatkaa taas. Kun alkaa tottua pettymään, alkaa kyynistyä. Tähän asti mää oon selvinny, toivo ei oo menny, se on sussa!
Julma-Henri & Syrjäytyneet - 010706 Feat. Huilumies
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Uusimmat blogimerkinnät
- Desu 11.06.
- Playlist Day 4 10.06.
- Playlist day 3 09.06.
- Playlist day 2 08.06.
- Playlist day 1 07.06.
- Tylsäääääää 23.08.
- Animecon'09 15.07.
- Jee! 09.07.
- Jee! 28.05.
- Audion luomaa visuaalista mielikuvaa 19.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (5)
- ▶ 2009 (38)
-
▼
2008 (110)
- ▶ joulukuu 2008 (7)
- ▶ marraskuu 2008 (5)
- ▶ lokakuu 2008 (10)
- ▶ syyskuu 2008 (18)
- ▶ elokuu 2008 (6)
- ▶ heinäkuu 2008 (13)
- ▶ kesäkuu 2008 (8)
- ▶ toukokuu 2008 (2)
- ▶ huhtikuu 2008 (9)
- ▶ maaliskuu 2008 (7)
- ▶ helmikuu 2008 (10)
- ▶ tammikuu 2008 (15)
- ▶ 2007 (10)
Blogi
Luottamus ja rakkaus ( Mietteitä )Keskiviikko 02.07.2008 01:31
Pöllitty ukelta tämmönen lol testi ( testaa sukupuolesi )Lauantai 28.06.2008 04:04
http://www.transtukipiste.fi/pelit/ttp0902.php
Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,
SINÄ OLET ANDROGYYNI
Kuvauksesi
Sinussa on melko paljon sekä feminiinistä naista että maskuliinista miestä. Olet sukupuolisesti hyvin harmoninen. Mieheytesi ja naiseutesi ovat tasapainossa keskenään, eikä kumpikaan puolesi hallitse persoonaasi toisen kustannuksella.
Olet sukupuolishoppailija! Tiedostat sukupuolijärjestelmän olemassaolon, sukupuoliroolit ja odotukset kriittisestikin. Et juurikaan välitä näihin odotuksiin vastaamisesta, vaan käyttäydyt melko sukupuolivapaasti. . Olet sukupuolen suhteen melko itsevarma. Sinusta on luontevaa toteuttaa itseäsi sekä miehisten että naisellisten puoliesi kautta.
Tulet hyvin toimeen miesten, naisten ja sukupuolineutraalienkin kanssa, koska et itsekään ole niin kaukana näistä muista sukupuoliryhmistä.
Naisellisuuspisteesi: 4
Miehekkyyspisteesi: 2
Joo minä oon enemmän nainen kuin mies, tottakai minäkin uskon viallinen testi selkeästi.
Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,
SINÄ OLET ANDROGYYNI
Kuvauksesi
Sinussa on melko paljon sekä feminiinistä naista että maskuliinista miestä. Olet sukupuolisesti hyvin harmoninen. Mieheytesi ja naiseutesi ovat tasapainossa keskenään, eikä kumpikaan puolesi hallitse persoonaasi toisen kustannuksella.
Olet sukupuolishoppailija! Tiedostat sukupuolijärjestelmän olemassaolon, sukupuoliroolit ja odotukset kriittisestikin. Et juurikaan välitä näihin odotuksiin vastaamisesta, vaan käyttäydyt melko sukupuolivapaasti. . Olet sukupuolen suhteen melko itsevarma. Sinusta on luontevaa toteuttaa itseäsi sekä miehisten että naisellisten puoliesi kautta.
Tulet hyvin toimeen miesten, naisten ja sukupuolineutraalienkin kanssa, koska et itsekään ole niin kaukana näistä muista sukupuoliryhmistä.
Naisellisuuspisteesi: 4
Miehekkyyspisteesi: 2
Joo minä oon enemmän nainen kuin mies, tottakai minäkin uskon viallinen testi selkeästi.
Laveyan satanism on hauska :DPerjantai 27.06.2008 04:34
Joo siis joo en ole satanisti mutta lueskelen kaikesta hauskasta joskus :D Tosin jotku tuon LaVeyan Satanism jutuista on oikeastaa aika järkeviä, se siis ei muutenkaan oikeastaan palvo saatanaa koko uskonto se vaan on lainannu sen symbolikseen.
Parhaat säännöt niillä on jokatapauksessa ( ainakin osaa kyllä noudattanu ihan vahingossakin :D )
The Eleven Satanic Rules of the Earth
1. Do not give opinions or advice unless you are asked.
2. Do not tell your troubles to others unless you are sure they want to hear them.
3. When in anotherÂ’s lair, show them respect or else do not go there.
4. If a guest in your lair annoys you, treat them cruelly and without mercy.
5. Do not make sexual advances unless you are given the mating signal.
6. Do not take that which does not belong to you, unless it is a burden to the other person and they cry out to be relieved.
7. Acknowledge the power of magic if you have employed it successfully to obtain your desires. If you deny the power of magic after having called upon it with success, you will lose all you have obtained.
8. Do not complain about anything to which you need not subject yourself.
9. Do not harm little children.
10. Do not kill non-human animals unless you are attacked or for your food.
11. When walking in open territory, bother no one. If someone bothers you, ask them to stop. If they do not stop, destroy them.
Vitonen on varsinkin todella mahtava sääntö
Synnitkin on aika hyviä jotkut ainakin
Stupidity — The top of the list for Satanic Sins. The Cardinal Sin of Satanism. It’s too bad that stupidity isn’t painful. Ignorance is one thing, but our society thrives increasingly on stupidity. It depends on people going along with whatever they are told. The media promotes a cultivated stupidity as a posture that is not only acceptable but laudable. Satanists must learn to see through the tricks and cannot afford to be stupid.
Solipsism — Projecting your reactions, responses, and sensibilities onto someone who is probably far less attuned than you are can be very dangerous for Satanists. It is the mistake of expecting people to give you the same consideration, courtesy and respect that you naturally give them. They won’t. Instead, Satanists must strive to apply the dictum of “Do unto others as they do unto you.” It’s work for most of us, and requires constant vigilance, lest you slip into a comfortable illusion of everyone being like you. As it has been said, certain utopias would be ideal in a nation of philosophers, but unfortunately (or perhaps fortunately, from a Machiavellian standpoint) we are far from that point.
(Solipsism tarkoittaa siis: "is the philosophical idea that "My mind is the only thing that I know exists." Solipsism is an epistemological or metaphysical position that knowledge of anything outside the mind is unjustified. The external world and other minds cannot be known and might not exist.")
Herd Conformity — That’s obvious from a Satanic stance. It’s all right to conform to a person’s wishes, if it ultimately benefits you. But only fools follow along with the herd, letting an impersonal entity dictate to you. The key is to choose a master wisely, instead of being enslaved by the whims of the many.
Counterproductive Pride — That first word is important. Pride is great up to the point you begin to throw out the baby with the bathwater. The rule of Satanism is: If it works for you, great. When it stops working for you, when you’ve painted yourself into a corner and the only way out is to say, I’m sorry, I made a mistake, I wish we could compromise somehow, then do it.
Mutta onpa tuolla kaikentapasta muuta paskaa tuossakin uskonnossa, liika teatraalisuus, sekä esimerkiksi taikuuteen uskominen ja muuta semmoista, ei oikein hyvä semmoset mutta hauskat säännöt ja synnit ja muut :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Laveyan_satanism
Parhaat säännöt niillä on jokatapauksessa ( ainakin osaa kyllä noudattanu ihan vahingossakin :D )
The Eleven Satanic Rules of the Earth
1. Do not give opinions or advice unless you are asked.
2. Do not tell your troubles to others unless you are sure they want to hear them.
3. When in anotherÂ’s lair, show them respect or else do not go there.
4. If a guest in your lair annoys you, treat them cruelly and without mercy.
5. Do not make sexual advances unless you are given the mating signal.
6. Do not take that which does not belong to you, unless it is a burden to the other person and they cry out to be relieved.
7. Acknowledge the power of magic if you have employed it successfully to obtain your desires. If you deny the power of magic after having called upon it with success, you will lose all you have obtained.
8. Do not complain about anything to which you need not subject yourself.
9. Do not harm little children.
10. Do not kill non-human animals unless you are attacked or for your food.
11. When walking in open territory, bother no one. If someone bothers you, ask them to stop. If they do not stop, destroy them.
Vitonen on varsinkin todella mahtava sääntö
Synnitkin on aika hyviä jotkut ainakin
Stupidity — The top of the list for Satanic Sins. The Cardinal Sin of Satanism. It’s too bad that stupidity isn’t painful. Ignorance is one thing, but our society thrives increasingly on stupidity. It depends on people going along with whatever they are told. The media promotes a cultivated stupidity as a posture that is not only acceptable but laudable. Satanists must learn to see through the tricks and cannot afford to be stupid.
Solipsism — Projecting your reactions, responses, and sensibilities onto someone who is probably far less attuned than you are can be very dangerous for Satanists. It is the mistake of expecting people to give you the same consideration, courtesy and respect that you naturally give them. They won’t. Instead, Satanists must strive to apply the dictum of “Do unto others as they do unto you.” It’s work for most of us, and requires constant vigilance, lest you slip into a comfortable illusion of everyone being like you. As it has been said, certain utopias would be ideal in a nation of philosophers, but unfortunately (or perhaps fortunately, from a Machiavellian standpoint) we are far from that point.
(Solipsism tarkoittaa siis: "is the philosophical idea that "My mind is the only thing that I know exists." Solipsism is an epistemological or metaphysical position that knowledge of anything outside the mind is unjustified. The external world and other minds cannot be known and might not exist.")
Herd Conformity — That’s obvious from a Satanic stance. It’s all right to conform to a person’s wishes, if it ultimately benefits you. But only fools follow along with the herd, letting an impersonal entity dictate to you. The key is to choose a master wisely, instead of being enslaved by the whims of the many.
Counterproductive Pride — That first word is important. Pride is great up to the point you begin to throw out the baby with the bathwater. The rule of Satanism is: If it works for you, great. When it stops working for you, when you’ve painted yourself into a corner and the only way out is to say, I’m sorry, I made a mistake, I wish we could compromise somehow, then do it.
Mutta onpa tuolla kaikentapasta muuta paskaa tuossakin uskonnossa, liika teatraalisuus, sekä esimerkiksi taikuuteen uskominen ja muuta semmoista, ei oikein hyvä semmoset mutta hauskat säännöt ja synnit ja muut :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Laveyan_satanism
Wanha ihqpox... Elikkäs nyt on uusi vihdoinkinTorstai 26.06.2008 01:06
Joo leffaquotejaTiistai 24.06.2008 07:44
Etinpä tässä leffaquoteja, tunnistakaa jos haluatte ( hyviä quoteja siis minusta ) ( oli tylsää )
"It's only after we've lost everything that we're free to do anything. "
"Listen to me! You have to consider the possibility that God does not like you. He never wanted you. In all probability, he hates you. This is not the worst thing that can happen."
"And then, something happened. I let go. Lost in oblivion. Dark and silent and complete. I found freedom. Losing all hope was freedom. "
"It could be worse. A woman could cut off your penis while you're sleeping and toss it out the window of a moving car. "
"Every evening I died, and every evening I was born again, resurrected. "
"Warning: If you are reading this then this warning is for you. Every word you read of this useless fine print is another second off your life. Don't you have other things to do? Is your life so empty that you honestly can't think of a better way to spend these moments? Or are you so impressed with authority that you give respect and credence to all that claim it? Do you read everything you're supposed to read? Do you think every thing you're supposed to think? Buy what you're told to want?"
"Sense is something you have when you have a choice."
"-You must be Mr. Fisher.
- Must I be? Because it hasn't been working out for me lately.
- But I'm afraid you must.
- Well if I must. "
"The unlucky are nothing more than a frame of reference for the lucky. You are unlucky, so I may know that I am. Unfortunately the lucky never realizes they are lucky until it's too late. Take yourself for instance; yesterday you were better off than you are off today but it took today for you to realize it. But today has arrived and it's too late. You see? People are never happy with what they have. They want what they had, or what others have. The grass is always greener on the other side. "
"The question is not how far. The question is, do you possess the constitution, the depth of faith, to go as far is as needed?"
"Never shall innocent blood be shed, yet the blood of the wicked shall flow like a river. The Three shall spread their blackened wings and be the vengeful striking hammer of God. "
"- D'you know what I think is psycho, Roc? It's decent men with loving families. They go home every day after work and they turn on the news. You know what they see? They see rapists, and murderers and child molesters. They're all getting out of prison.
- Mafiosos. Gettin' caught with twenty kilos. Gettin' out on bail the same fuckin' day.
- And everywhere, everyone thinks the same thing: that someone should just go kill those motherfuckers.
- Kill 'em all. Admit it. Even you've thought about it. "
"When I raise my flashing sword, and my hand takes hold on judgment, I will take vengeance upon mine enemies, and I will repay those who haze me. Oh, Lord, raise me to Thy right hand and count me among Thy saints. "
"That's it! See, at first I thought it was hate, too. Hate was all I knew, it built my world, it imprisoned me, taught me how to eat, how to drink, how to breathe. I thought I'd die with all my hate in my veins. But then something happened. It happened to me... just as it happened to you."
"Your own father said that artists use lies to tell the truth. Yes, I created a lie. But because you believed it, you found something true about yourself."
"Voilà ! In view, a humble vaudevillian veteran, cast vicariously as both victim and villain by the vicissitudes of Fate. This visage, no mere veneer of vanity, is a vestige of the vox populi, now vacant, vanished. However, this valorous visitation of a by-gone vexation, stands vivified and has vowed to vanquish these venal and virulent vermin van-guarding vice and vouchsafing the violently vicious and voracious violation of volition. The only verdict is vengeance; a vendetta, held as a votive, not in vain, for the value and veracity of such shall one day vindicate the vigilant and the virtuous. Verily, this vichyssoise of verbiage veers most verbose, so let me simply add that it's my very good honor to meet you and you may call me V."
"- Look all they want is one little piece of information, just give them something, anything.
- Thank you, but I'd rather die behind the chemical sheds.
- Then you have no fear any more. You're completely free. "
"Because while the truncheon may be used in lieu of conversation, words will always retain their power. Words offer the means to meaning, and for those who will listen, the enunciation of truth. And the truth is, there is something terribly wrong with this country, isn't there? Cruelty and injustice, intolerance and oppression. And where once you had the freedom to object, to think and speak as you saw fit, you now have censors and systems of surveillance coercing your conformity and soliciting your submission. How did this happen? Who's to blame? Well certainly there are those more responsible than others, and they will be held accountable, but again truth be told, if you're looking for the guilty, you need only look into a mirror. I know why you did it. I know you were afraid. Who wouldn't be? War, terror, disease. There were a myriad of problems which conspired to corrupt your reason and rob you of your common sense. Fear got the best of you"
"-Violence can be used for good.
- What are you talking about?
- Justice."
"-Vi Veri Veniversum Vivus Vici.
By the power of truth, I, while living, have conquered the universe. "
"You wear a mask for so long, you forget who you were beneath it. "
"A building is a symbol, as is the act of destroying it. Symbols are given power by people. A symbol, in and of itself is powerless, but with enough people behind it, blowing up a building can change the world. "
"Beneath this mask there is more than flesh. Beneath this mask there is an idea, Mr. Creedy, and ideas are bulletproof. "
"And thus I clothe my naked villainy / With old odd ends stolen forth from holy writ/And seem a saint when most I play the devil."
"My father was a writer. You would've liked him. He used to say that artists use lies to tell the truth, while politicians use them to cover the truth up."
"There are no coincidences, Delia... only the illusion of coincidence."
"People should not be afraid of their governments. Governments should be afraid of their people."
"-Concerning non-violence: It is criminal to teach man not to defend himself when he is the constant victim of brutal attacks.
-Sex and Race, because they are easy, visible differences, have been the primary ways of organising human beings into superior and inferior groups and into the cheap labour on which this system still depends. We are talking about a society in which there will be no roles other than those chosen, or those earned. We are really talking about Humanism. "
"There is a face beneath this mask but it's not me. I'm no more that face than I am the muscles beneath it or the bones beneath them."
"So I guess this is where I tell you what I learned - my conclusion, right? Well, my conclusion is: Hate is baggage. Life's too short to be pissed off all the time. It's just not worth it."
ps: Samoistakin leffoista, taitaa olla yhteensä ehkä neljä tai viis leffaa tuossa.
"It's only after we've lost everything that we're free to do anything. "
"Listen to me! You have to consider the possibility that God does not like you. He never wanted you. In all probability, he hates you. This is not the worst thing that can happen."
"And then, something happened. I let go. Lost in oblivion. Dark and silent and complete. I found freedom. Losing all hope was freedom. "
"It could be worse. A woman could cut off your penis while you're sleeping and toss it out the window of a moving car. "
"Every evening I died, and every evening I was born again, resurrected. "
"Warning: If you are reading this then this warning is for you. Every word you read of this useless fine print is another second off your life. Don't you have other things to do? Is your life so empty that you honestly can't think of a better way to spend these moments? Or are you so impressed with authority that you give respect and credence to all that claim it? Do you read everything you're supposed to read? Do you think every thing you're supposed to think? Buy what you're told to want?"
"Sense is something you have when you have a choice."
"-You must be Mr. Fisher.
- Must I be? Because it hasn't been working out for me lately.
- But I'm afraid you must.
- Well if I must. "
"The unlucky are nothing more than a frame of reference for the lucky. You are unlucky, so I may know that I am. Unfortunately the lucky never realizes they are lucky until it's too late. Take yourself for instance; yesterday you were better off than you are off today but it took today for you to realize it. But today has arrived and it's too late. You see? People are never happy with what they have. They want what they had, or what others have. The grass is always greener on the other side. "
"The question is not how far. The question is, do you possess the constitution, the depth of faith, to go as far is as needed?"
"Never shall innocent blood be shed, yet the blood of the wicked shall flow like a river. The Three shall spread their blackened wings and be the vengeful striking hammer of God. "
"- D'you know what I think is psycho, Roc? It's decent men with loving families. They go home every day after work and they turn on the news. You know what they see? They see rapists, and murderers and child molesters. They're all getting out of prison.
- Mafiosos. Gettin' caught with twenty kilos. Gettin' out on bail the same fuckin' day.
- And everywhere, everyone thinks the same thing: that someone should just go kill those motherfuckers.
- Kill 'em all. Admit it. Even you've thought about it. "
"When I raise my flashing sword, and my hand takes hold on judgment, I will take vengeance upon mine enemies, and I will repay those who haze me. Oh, Lord, raise me to Thy right hand and count me among Thy saints. "
"That's it! See, at first I thought it was hate, too. Hate was all I knew, it built my world, it imprisoned me, taught me how to eat, how to drink, how to breathe. I thought I'd die with all my hate in my veins. But then something happened. It happened to me... just as it happened to you."
"Your own father said that artists use lies to tell the truth. Yes, I created a lie. But because you believed it, you found something true about yourself."
"Voilà ! In view, a humble vaudevillian veteran, cast vicariously as both victim and villain by the vicissitudes of Fate. This visage, no mere veneer of vanity, is a vestige of the vox populi, now vacant, vanished. However, this valorous visitation of a by-gone vexation, stands vivified and has vowed to vanquish these venal and virulent vermin van-guarding vice and vouchsafing the violently vicious and voracious violation of volition. The only verdict is vengeance; a vendetta, held as a votive, not in vain, for the value and veracity of such shall one day vindicate the vigilant and the virtuous. Verily, this vichyssoise of verbiage veers most verbose, so let me simply add that it's my very good honor to meet you and you may call me V."
"- Look all they want is one little piece of information, just give them something, anything.
- Thank you, but I'd rather die behind the chemical sheds.
- Then you have no fear any more. You're completely free. "
"Because while the truncheon may be used in lieu of conversation, words will always retain their power. Words offer the means to meaning, and for those who will listen, the enunciation of truth. And the truth is, there is something terribly wrong with this country, isn't there? Cruelty and injustice, intolerance and oppression. And where once you had the freedom to object, to think and speak as you saw fit, you now have censors and systems of surveillance coercing your conformity and soliciting your submission. How did this happen? Who's to blame? Well certainly there are those more responsible than others, and they will be held accountable, but again truth be told, if you're looking for the guilty, you need only look into a mirror. I know why you did it. I know you were afraid. Who wouldn't be? War, terror, disease. There were a myriad of problems which conspired to corrupt your reason and rob you of your common sense. Fear got the best of you"
"-Violence can be used for good.
- What are you talking about?
- Justice."
"-Vi Veri Veniversum Vivus Vici.
By the power of truth, I, while living, have conquered the universe. "
"You wear a mask for so long, you forget who you were beneath it. "
"A building is a symbol, as is the act of destroying it. Symbols are given power by people. A symbol, in and of itself is powerless, but with enough people behind it, blowing up a building can change the world. "
"Beneath this mask there is more than flesh. Beneath this mask there is an idea, Mr. Creedy, and ideas are bulletproof. "
"And thus I clothe my naked villainy / With old odd ends stolen forth from holy writ/And seem a saint when most I play the devil."
"My father was a writer. You would've liked him. He used to say that artists use lies to tell the truth, while politicians use them to cover the truth up."
"There are no coincidences, Delia... only the illusion of coincidence."
"People should not be afraid of their governments. Governments should be afraid of their people."
"-Concerning non-violence: It is criminal to teach man not to defend himself when he is the constant victim of brutal attacks.
-Sex and Race, because they are easy, visible differences, have been the primary ways of organising human beings into superior and inferior groups and into the cheap labour on which this system still depends. We are talking about a society in which there will be no roles other than those chosen, or those earned. We are really talking about Humanism. "
"There is a face beneath this mask but it's not me. I'm no more that face than I am the muscles beneath it or the bones beneath them."
"So I guess this is where I tell you what I learned - my conclusion, right? Well, my conclusion is: Hate is baggage. Life's too short to be pissed off all the time. It's just not worth it."
ps: Samoistakin leffoista, taitaa olla yhteensä ehkä neljä tai viis leffaa tuossa.
Hyvät sanatTiistai 24.06.2008 05:51
Wintersun - Battle against time:
... I'm sailing away to undiscovered seas...
I see a golden light shining far away
I can't tell if I'll make it there someday
I reach my hands but there's no one on my path
I can't sleep 'cause my body is burning
Cold sweat, cannot breath, I'm loosing my mind
Reflection in the mirror shows a different man at night
And as hours and seconds pass by
I feel my every feeling wither and die
Do I really feel this pain
'cause sometimes I can't tell if I'm awake
Watching to the night, the hope is gone
Carrying so much burden in my heart
Watching to the night with tired eyes
Waiting for nothing all my life
Battle against time
I... battle against time
I am covered with cold ice, I am flying in the black skies
Fighting everyday, but it feels like, it's just the same
Oh time... you cut my heart and soul
You carve my will and passion of life
'cause the days of emptiness are piercing through me like arrows
I feel nothing, but hate and love
So much fire inside, so much left undone
Hate&Love
... I'm sailing away and nothing will ever be the same...
http://www.youtube.com/watch?v=1oPjjkOHn3A
... I'm sailing away to undiscovered seas...
I see a golden light shining far away
I can't tell if I'll make it there someday
I reach my hands but there's no one on my path
I can't sleep 'cause my body is burning
Cold sweat, cannot breath, I'm loosing my mind
Reflection in the mirror shows a different man at night
And as hours and seconds pass by
I feel my every feeling wither and die
Do I really feel this pain
'cause sometimes I can't tell if I'm awake
Watching to the night, the hope is gone
Carrying so much burden in my heart
Watching to the night with tired eyes
Waiting for nothing all my life
Battle against time
I... battle against time
I am covered with cold ice, I am flying in the black skies
Fighting everyday, but it feels like, it's just the same
Oh time... you cut my heart and soul
You carve my will and passion of life
'cause the days of emptiness are piercing through me like arrows
I feel nothing, but hate and love
So much fire inside, so much left undone
Hate&Love
... I'm sailing away and nothing will ever be the same...
http://www.youtube.com/watch?v=1oPjjkOHn3A
[Ei aihetta]Keskiviikko 18.06.2008 19:05
B kortin ( ajokortti henkilöautoille ) teoriakoe läpäisty, nyt vielä inssi :)
Edit: Ja just ajoin kolarin mopolla, fear me you bastards
Edit: Ja just ajoin kolarin mopolla, fear me you bastards
[Ei aihetta]Maanantai 16.06.2008 13:21
Juu vectoilta nyt kotona
ajoin kolarin tuossa Auto vs Mopo, auto voitti.
Vähä turhan lähellä sukukalleuksia vaan tuo kipeä kohta jalasta ja vartalosta :/ ( ja jostain syystä kädet, olkapäät ja rintalihakset ( ne olemattomat ) on aika hellinä ja voimattomat :D )
ajoin kolarin tuossa Auto vs Mopo, auto voitti.
Vähä turhan lähellä sukukalleuksia vaan tuo kipeä kohta jalasta ja vartalosta :/ ( ja jostain syystä kädet, olkapäät ja rintalihakset ( ne olemattomat ) on aika hellinä ja voimattomat :D )
Uusi kone!Tiistai 03.06.2008 20:05
Whii vihdoin täällä! dingelidong yayayyayayayt!!!!
Prosessori: Intel E8400 Core2D 3,0ghz
Emolevy: Asus P5K Pro
Näytönohjain: Club3d Geforce 9800GTX
Muisti: Kingston 2gb 2x
Kiintolevy: Samsung spinpoint 750gb
OS: Microsoft Vista Home 64b
Kotelo: Antec, Sonata III EC/MT 500w
Prosessori: Intel E8400 Core2D 3,0ghz
Emolevy: Asus P5K Pro
Näytönohjain: Club3d Geforce 9800GTX
Muisti: Kingston 2gb 2x
Kiintolevy: Samsung spinpoint 750gb
OS: Microsoft Vista Home 64b
Kotelo: Antec, Sonata III EC/MT 500w
MökkipäiväkirjaLauantai 17.05.2008 22:22
Mökkipäiväkirja osa 1
16.5.2008 17:13
No niin. Olen asettunut aloilleni ja kerennyt jopa kuluttamaan aikaa, joten nyt varmaan on hyvä hetki aloittaa tämä.
Olen Yli-iissä meidän mökillämme, saavuin tänne noin klo. 05:45 yöllä Oulusta poljettuani pyörällä noin viiden tunnin ajan. Matkaa oli semmoiset 60 kilometriä yhteensä.
Syy minkä takia päätin lähteä mökille oli muun muassa se, että halusin selvittää omia ajatuksiani ja tunteitani itselleni. Kotona tätä ei voinut tehdä, vaikka sielläkin olen yksin jos niin haluan, koska isäni oli taasen niin päissään, että riehui. Kertoi taas samat vanhat asiat mitä aina ennenkin siitä
kuinka hän ei enää rakasta minua lapsenaan ja toivoo sydämensä pohjasta että muuttaisin pois. Heittipä hän mukaan samat vanhat kerskailut omasta mahtavuudestaan (esimerkiksi kuinka hän on maailman paras panomies ja muutenkin ihan vitun kova jätkä). Onneksi sentään perinteisestä kerksailusta puuttui paljon mitä yleensä saan kuunnella, niitä siihen kaiken päälle en olisi jaksanut.
Uutta tosin oli se kun puhuin hänelle siitä miten harkitsin itsemurhaa (jonkun aikaa, en ole aikeissa toeuttaa, sen hetkistä masennusta jota käsittelen myöhemmin). Hän piti itsemurahaa hyvänä vaihtoehtona minulle, koska olen surkea ja epäonnistunut ihminen ja vielä kaiken lisäksi hirveä kusipää.
"Miten teen itsemurhan?"
"Häh?"
"Niin että miten teen itsemurhan, että se on mahdollisimman kivutonta"
"Sillä ei ole mitään väliä Pikkuahon Erkille"
Tämä tietenkin kuulostaa uskottavalta henkilöltä joka myöhemmin sammuu tuolille, oksentaa paidallensa ja kusee lattialle.
Vaan tietenkin se vaikuttaa kun on saanut kuunnella sitä aina kun isä on ottanut, edes vähäsen... Surkea viinapää alkoholistilla
Mitään itsessäni, teoissani, tai epäonnistumissani en häpeä niin paljon kuin sitä, että en ole onnistunut parantamaan isän alkoholismia. Siksi sitä olen kestänyt seiska luokalta lähtien muutettuani takaisin Espanjasta. Olen uskonut että vielä joskus tilanne paranee, mutta enää en jaksa uskoa. Muutan pois jottei minun tarvitse katsoa säälittävää alkoholiotusta.
Asun jonkun aikaa siskoni luona kunnes voin muuttaa, tukirahoilla ja kovalla työllä onnistun kyllä.
Noh... joka tapauksessa itse pyöräilyretki tänne oli erittäin perseestä. Lähdin n. 0:30 ja saavuin n. 5:45. Päälläni lähtiessäni oli t-paita, huppari, lyhyet bokserit, ilmavat housut, ohuet sukat, surkeat hanskat, puinen kaulariipus jossa puinen risti, ja kesätakki. Matkaa n.60 km pyörällä raskas rinkka selässä, jonka narut sotkeutuivat usein pyörän pyöriin, pyöriin joita pyörittivät ruosteiset ketarit.
Oulusta lähtiessäni, ja n. 18km ajan minulla oli lämmin (ilma tuntui olevan vielä plussan puolella, tosin minua jo nukutti hieman siinä vaiheessa ja väsymys oli pikkuhiljaa hiipimässä kimppuuni). Matka kumminkin tuntui vielä mukavalta, kuuntelin Opethia ja tarkkailin maisemaa. Oli hieno kokemus katsoa taakseen ja nähdä öinen maisema, jossa kuu paistoi hienosti täysin aution maantien ja sen vierellä kasvavien puiden yllä herkän pianonlirutuksen soiden kuulokkeista.
Tullessani pohjoisemmaksi huomasin kuuran peittämän maan ja paikallaan pysyvän veden osittain jäätyneen, matkaa vähän yli puolet vielä jäljellä. Typerä ajatusmaailmani siitä, että en luovuta jos jotain olen päättänyt käski minua silti jatkamaan matkaa, ei pieni pakkanen haittaa.
Jalkani joita ei suojannut juuri mikään (koska ylpeydessäni kieltäydyn typerästi pitämästä pitkiä alushousuja) alkoivat kylmetä ja polkeminen oli erittäin raskaan tuntoista, joten päätin että välillä kävelen ja lämmittelen lihaksia ja välillä poljen. Matkan aikana pysähdyin pistämään toisenkin hupparin päälleni. Pyöräillessäni muistelin miten hypotermia kuolemaan edetään ja en muistanut juuri muuta kuin äärimmäinen väsymys, nukahtamisen tunne, rytmihäiriöt ja viimeisenä se että uhrit usein riisuituivat edes osittain koska se tuntuu lämpimämmältä, vaikka se vain edistää lämmön haihtumista. Pistäessäni toista hupparia päälle jouduin ottamaan takin pois, ja minusta tuntui lämpimämmältä kuin takki päällä. Viisaasti pistän toisen hupparin nopeasti päälle, takin takas
ja kaikkien kolmen huput pään päälle.
Kävellessäni huomaan että en tunne varpaitani enkä pahemmin jalkapohjaniakaan, ja että käteni ja sormeni tuntuvat myös olevan todella jäässä. Ne ovat kankeat ja kahdet sormet eivät tunne juuri mitään. Pyöräillessäni minua heikottaa, ja pyöräni kiemurtelee tiellä, selkääni ja niskaani kolottaa rinkan takia ja rintakehäni tuntuu oudolta. Minun tekisi mieli vain sammua tienposkeen, mutta tiedän kuolevani jos teen niin. Polkeminen on sen verran raskasta että kävelen useasti, mutta askeleni ovat lyhyitä. Kiroan sitä että tiellä ei näy kylttejä kuinka kaukana Yli-iin kylä on, ja sitä että matkan varrella ei ole paikkaa missä lämmitellä. Lukemattomien ylämäkien ja loppumattomien suorien jälkeen näen kyltin.
"Yli-ii 3"
Päästän ilmoille riemunhuudon.
Saapuessani Yli-iihin toivon että jokin huoltoasema tai jokin olisi auki jotta voisin lämmitellä, matkaa on vielä noin kymmenen kilometriä jäljellä ja jo pari kertaa minusta oli tuntunut etten selviä hengissä, jalkani olivat olleet voimattomia ja minua pyörrytti. Epätoivssani käyn kirkon, terveysaseman ja huoltoasemat läpi, ne ovat kaikki kiinni. Jatkan sisulla matkaa koska ajatus siitä että en jaksaisi tuntui säälittävältä. Silmäni lurpsahtavat vähän väliä kiinni ja pari kertaa meinaan kaatua ojaan.
Hylkään alkuperäisen suunnitelmani siitä, että pyöräilen Sunnuntaina takaisin, sen jälkeen kun olen selvinnyt viikonlopun yksin mökillä kouluttaen itseäni yleissivistyksellä ja treenaamalla, en usko jaksavani toista samanlaista reissua niin pian ensimmäisen jälkeen.
Saavun tielle joka vie mökille, Alaspäin menevä soratie jonka vierellä kasvavat puut. Kääntyessäni alhaalla oikealle eteeni aukeaa kaksi peltoa jonka keskeltä tie menee, kummallakin puolella aukeata on mökki. Oikealla oleva punainen mökki on meidän. Minulla on voittajafiilis, selvisin!
Jätän pyöräni ulos, ja ihailen hetken aikaa voimakkaasti virtaavaa jokea mökin vieressä, ja menen sisään. Minulla on aivan uskomaton nälkä, joten pistän mökin sähköt päälle nopeasti. Pistän kaikki patterit päälle ja täysille, sillä sisälläkin on todella kylmä ja tarkistan ruokatilanteen. Jääkaappi sekä
pakastin ovat tyhjät. Lasken rinkan makuuhuoneeseen ja ihmettelen siellä olevia vaatteita.
Mökissä ei ole juuri mitään, ei ole tv:tä eikä mitään. radio on, liesi, jääkaappi, kahvinkeitin ja sängyt. Takkakin on ja puita, vaan ei sytytysvälineitä.
Juuri niin alkeellista ja yksinäistä kuten olin halunnutkin. Mielessäni käy kuva itsenäisestä selviytyjästä, rohkeasta ja ylpeästä sankarihahmosta jota idolisoin. Kaapin ja pöydän päällä on kaksi mehukannua, kaksi keksipussia, kolme nuudelipussia, kaksi pasta ruoka-annospussia, kolme keittopussia sekä hieman mausteita ja kahvia.
Vanhin nuudelipusseista oli mennyt vanhaksi 2005, ja kaksi muuta 2006. Pastat 2006 ja 2007, keksit 2007, kaurakeksit 26.04.2007 eli silloin kun täytin 17, keitot 2003 ja 2004.
Uskaltaudun maistamaan kaurakeksejä ja totean ne syötäviksi, aukaisen 2007 vuonna vanhenneen pastapussin ja haistan. Se haisee normaalille. Mökkiä ei ole käytetty pitkään aikaan.
Mökillä ei ole juoksevaa vettä vaan muistan että sitä on täällä kannuissa. Muistan kuulleeni että pöpöt kuolevat kiehuvassa vedessä joten uskaltaudun tekemään ties kuinka kauan purkitettuna olleella vedellä kahvit ja valmistamaan pasta-annoksen.
Pasta maistuukin normaalille ja sitä keittäessäni käteni lämpeävät. Kahteen tunnottomaan sormeeni palaa kivuliaasti tunto takaisin ja syön ja juon nopeasti.
Varpaani ovat edelleen tunnottomat ja ne naksuvat joten lämmitän sängyssä olevat tyynyt ja peitot pattereiden päällä ja heittäydyn kerälle niiden alle. Hytisten kylmyyttäni laitan nukkumaan toivoen että kun herään, jalkani ovat kunnossa. Kello on n. 06:30
Kirjoituksen lopetus klo 19:06
Mökkipäiväkirja osa 2
16.5.2008 22:16
Aamulla heräsin puhelimen pirinään, kello oli puoli kymmenen. Olin ennen lähtöäni koittanut soittaa siskolleni Sentulle. Puhelu meni vastaajaan.
"Moi, tässä on Antti. Niin teillähän oli se makuukammari siellä alakerrassa, mietin vaan että voisinko asua siellä jonkun aikaa kun en enää jaksa katella tuota yhtä. Oon tässä just lähössä pyöräileen mökille vähän selvittämään päätä. Noh... Moi"
Senttu oli soittamassa takaisin ja kertoi menevänsä viikonlopuksi Helsinkiin ja että olen kyllä tervetullut. Puhuttiin asunnon hankkimisesta ja siitä miten tulisin kyllä selviämään. Senttu lupasi että pääsisin varmaan myös Piikalle milloin haluaisin. Meidän sisarusten tulee pitää yhtä. Sentun jälkeen soittivat
Piika ja Jani ja kertoivat että heidänkin luokse pääsen. Jani kertoi että hänellä on vapaapäivä ja hän sanoi voivansa hakea minut, mutta kieltäydyin. Halusin olla yksin, eristyksissä ainakin tämän päivän että en olisi pyöräillyt tänne turhaan. Anninakin soitti kysyäkseen missä olin. Kerroin ja selitin tilanteen.
Hän itki, kaipa hän oli huolissaan vaikka syytä ei oikeastaan ollut, ainakaan enää kun kaikki oli jo kunnossa, varpaihinkin oli palannut tunto ja oli lämmintä.
Jatkoin uniani noin yhteentoista asti kun taas puhelin pirisi, puhelimessa veljeni. Oli kuulemma jutellut isän kanssa. Puhuimme siitä minkälainen apina se on päissään ja kuinka sen ärtymys luultavasti johtui siitä kuinka koulu oli ollut sille pyhä asia ja siksi se, humalassa kun ei ole kontrollia, sen takia mulle huutaa joskus. Selitin kuinka minusta tämä oli huvittavaa koska minua taasen ei innosta tehdä enää mitään, koska joka tapauksessa minut aina haukutaan. Ei innosta olla pirtsakka, kun on tuollainen isä kokoajan härnäämässä. Puhuimme kaikentapaista ja Jani sanoi tulevansa käymään ja kysyi tuoko TV:n ja mitä muuta tuo. Sanoin etten tarvitse TVtä kun pitää kirjottaa esseitä, tekstiä ja lukea, mutta että voisi tuoda ruokaa ja purkitettua vettä jolla keittäisin sen ruuan.
Jatkan nukkumista ja herään puoli yksi siihen että auto ajaa pihaan. Jani tulee sisään ruuan sun muun kanssa, keittelemme kahvit ja juttelemme isästä ja siitä miten tästä jatkan. Jani itse asui tässä mökissä parin kesän ajan tehdessään töitä, n. 5 kesää. Yksin täällä keskellä ei mitään. Välipäivinä takaisin Ouluun, autolla kun liikkuu helposti. Jani oli tuonut TVn joka tapauksessa ja varmisti vielä jäänkö tänne. Sanoi myös että myöhemminkin hän voi hakea jos täällä ahdistaa liikaa. Kävimme kaupassa hakemassa lisätarvikkeita kieltäydyttyäni.
Janin lähdettyä katselin huvikseni lehtiä läpi, kaikki olivat vuosilta 2004-2006. Kammarissa olevat vaatteet kuuluivat kuulemma anille. Erinäisten puhelujen lisäksi päivä on mennyt perustarpeita tyydyttäessä sekä kirjoittaessa, lukiessa ja miettiessä. Olen puhunut puhelimessa esimerkiksi siskoni Sentun kanssa, hänellä oli ennen samantapainen tilanne. Hänet pakotetettiin muuttamaan
kahdeksantoista vuotiaana ja hankkimaan työn. Hän sanoi
"Sinulla on arvoa, elä anna kenenkään pompotella itseäsi"
"Meille ei ole suotu Hollywoodin unelmaperheitä, on tyydyttävä siihen mitä on saanut ja rakentaa parempi oma elämä, vanhemmat ovat vanhempia vain kirjoissa, jokainen elää oman elämänsä erikseen. Vanhempien murheet ja tavat ei saa vaikuttaa meidän murheisiimme ja tapoihimme"
"On oltava vahva ja elää oma elämä"
"- Sinä olet kokenut viiden vuoden aikana enemmän kuin me muut sisarukset, ihan liikaa olet joutunut kokemaan, sinä olet vahva poika, tai no mies, eihän sinua enää pojaksi voi kutsua
- Minä olen mies vasta kun minulla on työpaikka
- Ja sinähän saat kyllä työpaikan"
"Onneksi meillä sisaruksilla on kumminkin toisemme joille hölöttää huolemme silloin kun emme ole vahvoja"
Arvostan sisartani suuresti, hän on vahva persoona. Hyvin on rakentanut oman perheensä vaikka omat lähtökantansa olivat myös surkeat. Isänsä ei ole biologinen isänsä, oikeaa isää ei tiedetä, eikä enää voida äidin kuoleman jälkeen edes saada selville. Äiti oli siis 16 vuotiaana suhteellisen villi.
Soittipa minulle muitakin, ja minäkin soitin mutta ei niistä sen enempää.
Lopetus ajankohta: 23:18
EDIT: Lisäys, huvittavaa että sain niistä asioista mitä menin selvittämään vain yhden selvitettyä, kaikista isoin asia oli jokin aivan muu ja siitä en kirjoittanut ollenkaan.
16.5.2008 17:13
No niin. Olen asettunut aloilleni ja kerennyt jopa kuluttamaan aikaa, joten nyt varmaan on hyvä hetki aloittaa tämä.
Olen Yli-iissä meidän mökillämme, saavuin tänne noin klo. 05:45 yöllä Oulusta poljettuani pyörällä noin viiden tunnin ajan. Matkaa oli semmoiset 60 kilometriä yhteensä.
Syy minkä takia päätin lähteä mökille oli muun muassa se, että halusin selvittää omia ajatuksiani ja tunteitani itselleni. Kotona tätä ei voinut tehdä, vaikka sielläkin olen yksin jos niin haluan, koska isäni oli taasen niin päissään, että riehui. Kertoi taas samat vanhat asiat mitä aina ennenkin siitä
kuinka hän ei enää rakasta minua lapsenaan ja toivoo sydämensä pohjasta että muuttaisin pois. Heittipä hän mukaan samat vanhat kerskailut omasta mahtavuudestaan (esimerkiksi kuinka hän on maailman paras panomies ja muutenkin ihan vitun kova jätkä). Onneksi sentään perinteisestä kerksailusta puuttui paljon mitä yleensä saan kuunnella, niitä siihen kaiken päälle en olisi jaksanut.
Uutta tosin oli se kun puhuin hänelle siitä miten harkitsin itsemurhaa (jonkun aikaa, en ole aikeissa toeuttaa, sen hetkistä masennusta jota käsittelen myöhemmin). Hän piti itsemurahaa hyvänä vaihtoehtona minulle, koska olen surkea ja epäonnistunut ihminen ja vielä kaiken lisäksi hirveä kusipää.
"Miten teen itsemurhan?"
"Häh?"
"Niin että miten teen itsemurhan, että se on mahdollisimman kivutonta"
"Sillä ei ole mitään väliä Pikkuahon Erkille"
Tämä tietenkin kuulostaa uskottavalta henkilöltä joka myöhemmin sammuu tuolille, oksentaa paidallensa ja kusee lattialle.
Vaan tietenkin se vaikuttaa kun on saanut kuunnella sitä aina kun isä on ottanut, edes vähäsen... Surkea viinapää alkoholistilla
Mitään itsessäni, teoissani, tai epäonnistumissani en häpeä niin paljon kuin sitä, että en ole onnistunut parantamaan isän alkoholismia. Siksi sitä olen kestänyt seiska luokalta lähtien muutettuani takaisin Espanjasta. Olen uskonut että vielä joskus tilanne paranee, mutta enää en jaksa uskoa. Muutan pois jottei minun tarvitse katsoa säälittävää alkoholiotusta.
Asun jonkun aikaa siskoni luona kunnes voin muuttaa, tukirahoilla ja kovalla työllä onnistun kyllä.
Noh... joka tapauksessa itse pyöräilyretki tänne oli erittäin perseestä. Lähdin n. 0:30 ja saavuin n. 5:45. Päälläni lähtiessäni oli t-paita, huppari, lyhyet bokserit, ilmavat housut, ohuet sukat, surkeat hanskat, puinen kaulariipus jossa puinen risti, ja kesätakki. Matkaa n.60 km pyörällä raskas rinkka selässä, jonka narut sotkeutuivat usein pyörän pyöriin, pyöriin joita pyörittivät ruosteiset ketarit.
Oulusta lähtiessäni, ja n. 18km ajan minulla oli lämmin (ilma tuntui olevan vielä plussan puolella, tosin minua jo nukutti hieman siinä vaiheessa ja väsymys oli pikkuhiljaa hiipimässä kimppuuni). Matka kumminkin tuntui vielä mukavalta, kuuntelin Opethia ja tarkkailin maisemaa. Oli hieno kokemus katsoa taakseen ja nähdä öinen maisema, jossa kuu paistoi hienosti täysin aution maantien ja sen vierellä kasvavien puiden yllä herkän pianonlirutuksen soiden kuulokkeista.
Tullessani pohjoisemmaksi huomasin kuuran peittämän maan ja paikallaan pysyvän veden osittain jäätyneen, matkaa vähän yli puolet vielä jäljellä. Typerä ajatusmaailmani siitä, että en luovuta jos jotain olen päättänyt käski minua silti jatkamaan matkaa, ei pieni pakkanen haittaa.
Jalkani joita ei suojannut juuri mikään (koska ylpeydessäni kieltäydyn typerästi pitämästä pitkiä alushousuja) alkoivat kylmetä ja polkeminen oli erittäin raskaan tuntoista, joten päätin että välillä kävelen ja lämmittelen lihaksia ja välillä poljen. Matkan aikana pysähdyin pistämään toisenkin hupparin päälleni. Pyöräillessäni muistelin miten hypotermia kuolemaan edetään ja en muistanut juuri muuta kuin äärimmäinen väsymys, nukahtamisen tunne, rytmihäiriöt ja viimeisenä se että uhrit usein riisuituivat edes osittain koska se tuntuu lämpimämmältä, vaikka se vain edistää lämmön haihtumista. Pistäessäni toista hupparia päälle jouduin ottamaan takin pois, ja minusta tuntui lämpimämmältä kuin takki päällä. Viisaasti pistän toisen hupparin nopeasti päälle, takin takas
ja kaikkien kolmen huput pään päälle.
Kävellessäni huomaan että en tunne varpaitani enkä pahemmin jalkapohjaniakaan, ja että käteni ja sormeni tuntuvat myös olevan todella jäässä. Ne ovat kankeat ja kahdet sormet eivät tunne juuri mitään. Pyöräillessäni minua heikottaa, ja pyöräni kiemurtelee tiellä, selkääni ja niskaani kolottaa rinkan takia ja rintakehäni tuntuu oudolta. Minun tekisi mieli vain sammua tienposkeen, mutta tiedän kuolevani jos teen niin. Polkeminen on sen verran raskasta että kävelen useasti, mutta askeleni ovat lyhyitä. Kiroan sitä että tiellä ei näy kylttejä kuinka kaukana Yli-iin kylä on, ja sitä että matkan varrella ei ole paikkaa missä lämmitellä. Lukemattomien ylämäkien ja loppumattomien suorien jälkeen näen kyltin.
"Yli-ii 3"
Päästän ilmoille riemunhuudon.
Saapuessani Yli-iihin toivon että jokin huoltoasema tai jokin olisi auki jotta voisin lämmitellä, matkaa on vielä noin kymmenen kilometriä jäljellä ja jo pari kertaa minusta oli tuntunut etten selviä hengissä, jalkani olivat olleet voimattomia ja minua pyörrytti. Epätoivssani käyn kirkon, terveysaseman ja huoltoasemat läpi, ne ovat kaikki kiinni. Jatkan sisulla matkaa koska ajatus siitä että en jaksaisi tuntui säälittävältä. Silmäni lurpsahtavat vähän väliä kiinni ja pari kertaa meinaan kaatua ojaan.
Hylkään alkuperäisen suunnitelmani siitä, että pyöräilen Sunnuntaina takaisin, sen jälkeen kun olen selvinnyt viikonlopun yksin mökillä kouluttaen itseäni yleissivistyksellä ja treenaamalla, en usko jaksavani toista samanlaista reissua niin pian ensimmäisen jälkeen.
Saavun tielle joka vie mökille, Alaspäin menevä soratie jonka vierellä kasvavat puut. Kääntyessäni alhaalla oikealle eteeni aukeaa kaksi peltoa jonka keskeltä tie menee, kummallakin puolella aukeata on mökki. Oikealla oleva punainen mökki on meidän. Minulla on voittajafiilis, selvisin!
Jätän pyöräni ulos, ja ihailen hetken aikaa voimakkaasti virtaavaa jokea mökin vieressä, ja menen sisään. Minulla on aivan uskomaton nälkä, joten pistän mökin sähköt päälle nopeasti. Pistän kaikki patterit päälle ja täysille, sillä sisälläkin on todella kylmä ja tarkistan ruokatilanteen. Jääkaappi sekä
pakastin ovat tyhjät. Lasken rinkan makuuhuoneeseen ja ihmettelen siellä olevia vaatteita.
Mökissä ei ole juuri mitään, ei ole tv:tä eikä mitään. radio on, liesi, jääkaappi, kahvinkeitin ja sängyt. Takkakin on ja puita, vaan ei sytytysvälineitä.
Juuri niin alkeellista ja yksinäistä kuten olin halunnutkin. Mielessäni käy kuva itsenäisestä selviytyjästä, rohkeasta ja ylpeästä sankarihahmosta jota idolisoin. Kaapin ja pöydän päällä on kaksi mehukannua, kaksi keksipussia, kolme nuudelipussia, kaksi pasta ruoka-annospussia, kolme keittopussia sekä hieman mausteita ja kahvia.
Vanhin nuudelipusseista oli mennyt vanhaksi 2005, ja kaksi muuta 2006. Pastat 2006 ja 2007, keksit 2007, kaurakeksit 26.04.2007 eli silloin kun täytin 17, keitot 2003 ja 2004.
Uskaltaudun maistamaan kaurakeksejä ja totean ne syötäviksi, aukaisen 2007 vuonna vanhenneen pastapussin ja haistan. Se haisee normaalille. Mökkiä ei ole käytetty pitkään aikaan.
Mökillä ei ole juoksevaa vettä vaan muistan että sitä on täällä kannuissa. Muistan kuulleeni että pöpöt kuolevat kiehuvassa vedessä joten uskaltaudun tekemään ties kuinka kauan purkitettuna olleella vedellä kahvit ja valmistamaan pasta-annoksen.
Pasta maistuukin normaalille ja sitä keittäessäni käteni lämpeävät. Kahteen tunnottomaan sormeeni palaa kivuliaasti tunto takaisin ja syön ja juon nopeasti.
Varpaani ovat edelleen tunnottomat ja ne naksuvat joten lämmitän sängyssä olevat tyynyt ja peitot pattereiden päällä ja heittäydyn kerälle niiden alle. Hytisten kylmyyttäni laitan nukkumaan toivoen että kun herään, jalkani ovat kunnossa. Kello on n. 06:30
Kirjoituksen lopetus klo 19:06
Mökkipäiväkirja osa 2
16.5.2008 22:16
Aamulla heräsin puhelimen pirinään, kello oli puoli kymmenen. Olin ennen lähtöäni koittanut soittaa siskolleni Sentulle. Puhelu meni vastaajaan.
"Moi, tässä on Antti. Niin teillähän oli se makuukammari siellä alakerrassa, mietin vaan että voisinko asua siellä jonkun aikaa kun en enää jaksa katella tuota yhtä. Oon tässä just lähössä pyöräileen mökille vähän selvittämään päätä. Noh... Moi"
Senttu oli soittamassa takaisin ja kertoi menevänsä viikonlopuksi Helsinkiin ja että olen kyllä tervetullut. Puhuttiin asunnon hankkimisesta ja siitä miten tulisin kyllä selviämään. Senttu lupasi että pääsisin varmaan myös Piikalle milloin haluaisin. Meidän sisarusten tulee pitää yhtä. Sentun jälkeen soittivat
Piika ja Jani ja kertoivat että heidänkin luokse pääsen. Jani kertoi että hänellä on vapaapäivä ja hän sanoi voivansa hakea minut, mutta kieltäydyin. Halusin olla yksin, eristyksissä ainakin tämän päivän että en olisi pyöräillyt tänne turhaan. Anninakin soitti kysyäkseen missä olin. Kerroin ja selitin tilanteen.
Hän itki, kaipa hän oli huolissaan vaikka syytä ei oikeastaan ollut, ainakaan enää kun kaikki oli jo kunnossa, varpaihinkin oli palannut tunto ja oli lämmintä.
Jatkoin uniani noin yhteentoista asti kun taas puhelin pirisi, puhelimessa veljeni. Oli kuulemma jutellut isän kanssa. Puhuimme siitä minkälainen apina se on päissään ja kuinka sen ärtymys luultavasti johtui siitä kuinka koulu oli ollut sille pyhä asia ja siksi se, humalassa kun ei ole kontrollia, sen takia mulle huutaa joskus. Selitin kuinka minusta tämä oli huvittavaa koska minua taasen ei innosta tehdä enää mitään, koska joka tapauksessa minut aina haukutaan. Ei innosta olla pirtsakka, kun on tuollainen isä kokoajan härnäämässä. Puhuimme kaikentapaista ja Jani sanoi tulevansa käymään ja kysyi tuoko TV:n ja mitä muuta tuo. Sanoin etten tarvitse TVtä kun pitää kirjottaa esseitä, tekstiä ja lukea, mutta että voisi tuoda ruokaa ja purkitettua vettä jolla keittäisin sen ruuan.
Jatkan nukkumista ja herään puoli yksi siihen että auto ajaa pihaan. Jani tulee sisään ruuan sun muun kanssa, keittelemme kahvit ja juttelemme isästä ja siitä miten tästä jatkan. Jani itse asui tässä mökissä parin kesän ajan tehdessään töitä, n. 5 kesää. Yksin täällä keskellä ei mitään. Välipäivinä takaisin Ouluun, autolla kun liikkuu helposti. Jani oli tuonut TVn joka tapauksessa ja varmisti vielä jäänkö tänne. Sanoi myös että myöhemminkin hän voi hakea jos täällä ahdistaa liikaa. Kävimme kaupassa hakemassa lisätarvikkeita kieltäydyttyäni.
Janin lähdettyä katselin huvikseni lehtiä läpi, kaikki olivat vuosilta 2004-2006. Kammarissa olevat vaatteet kuuluivat kuulemma anille. Erinäisten puhelujen lisäksi päivä on mennyt perustarpeita tyydyttäessä sekä kirjoittaessa, lukiessa ja miettiessä. Olen puhunut puhelimessa esimerkiksi siskoni Sentun kanssa, hänellä oli ennen samantapainen tilanne. Hänet pakotetettiin muuttamaan
kahdeksantoista vuotiaana ja hankkimaan työn. Hän sanoi
"Sinulla on arvoa, elä anna kenenkään pompotella itseäsi"
"Meille ei ole suotu Hollywoodin unelmaperheitä, on tyydyttävä siihen mitä on saanut ja rakentaa parempi oma elämä, vanhemmat ovat vanhempia vain kirjoissa, jokainen elää oman elämänsä erikseen. Vanhempien murheet ja tavat ei saa vaikuttaa meidän murheisiimme ja tapoihimme"
"On oltava vahva ja elää oma elämä"
"- Sinä olet kokenut viiden vuoden aikana enemmän kuin me muut sisarukset, ihan liikaa olet joutunut kokemaan, sinä olet vahva poika, tai no mies, eihän sinua enää pojaksi voi kutsua
- Minä olen mies vasta kun minulla on työpaikka
- Ja sinähän saat kyllä työpaikan"
"Onneksi meillä sisaruksilla on kumminkin toisemme joille hölöttää huolemme silloin kun emme ole vahvoja"
Arvostan sisartani suuresti, hän on vahva persoona. Hyvin on rakentanut oman perheensä vaikka omat lähtökantansa olivat myös surkeat. Isänsä ei ole biologinen isänsä, oikeaa isää ei tiedetä, eikä enää voida äidin kuoleman jälkeen edes saada selville. Äiti oli siis 16 vuotiaana suhteellisen villi.
Soittipa minulle muitakin, ja minäkin soitin mutta ei niistä sen enempää.
Lopetus ajankohta: 23:18
EDIT: Lisäys, huvittavaa että sain niistä asioista mitä menin selvittämään vain yhden selvitettyä, kaikista isoin asia oli jokin aivan muu ja siitä en kirjoittanut ollenkaan.