IRC-Galleria

1) Ellei uskova kuulu johonkin kristilliseen viralliseen kirkkokuntaan, hän on tuuliajolla ja pois Jumalan suunnitelmasta. Onhan Raamatussa selvästi ilmoitettuna paikallisseurakunnan tärkeys ja varoitetaan jättämästä oman seurakunnan kokousta.

Vastaus:
Kyllä, Raamattu puhuu selvästi paikallisseurakunnasta. Ongelmana nyt nousee kysymys siitä, mikä näistä kirkkokunnista on se paikallisseurakunta Jumalan silmissä. Onko se helluntaikirkko, vapaakirkko, baptistikirkko, metodistikirkko, luterilainen kirkko, adventtikirkko, jne.?

Raamattu tuntee vain yhden paikallisseurakunnan yhtä kaupunkia kohti (1Kor.1:2; 1Tess.1:1). Se koostuu kaikista uudestisyntyneistä Jumalan lapsista, Jeesuksen todellisista opetuslapsista kullakin paikkakunnalla. Seurakuntaa kutsutaan Raamatussa maantieteellisen nimen mukaan, eikä jonkun ihmisen tai erityisen opin mukaan. Paavali nuhteli meidän nykyisestä käytännöstämme Korinton kaupungin uskovia syyttäen heitä lihallisuudesta, sillä he olivat pirstoutuneet kukin mieliopettajansa mukaan eri puolueisiin. Se ei ollut siis mikään rikkaus tai siunaus Jumalan silmissä kuten monet nykyisin uskottelevat ja toistavat kuin papukaijat (1Kor.1:10-13; 3:1-8).

Mitä tulee oman seurakunnan kokouksen jättämiseen, niin alkukielellä siinä puhutaan keskinäisestä kokoontumisesta tai ylöskokoontumisesta (Hebr.10:25). Kyse ei ole siis mistään oman kirkkokunnan sunnuntain kokouksesta. Tällä saadaan omaan puolueeseen uskollisia jäseniä, jotka ovat enemmän tai vähemmän rakentamassa tuota tiettyä kirkkokuntaa, edistäen sen päämäärää. Se voi olla hyvää tai huonoa. Keskinäiset kokoontumiset alkukristillisyydessä olivat paljon enemmän kuin tätä. Se oli aitoa vuorovaikutusta, huolenpitoa, elämän jakamista, toisten palvelemista Jumalan antamilla lahjoilla.

Kaikki paikkakunnalla olevat uskovien kokoontumiset ovat itse asiassa seurakunnan kokouksia, kun kokoonnutaan Jeesuksen nimessä, sillä silloin Hän itse on läsnä Henkensä kautta. Olipa läsnä kaksi, kolme tai enemmän uskovia, se ei ole ratkaisevaa, vaan se, että itse Jeesus on keskellämme (Matt.18:20).

2) Ryhmänne ei ole seurakunta, koska teillä ei ole vanhimmistoa tai pastoria.

Vastaus:
Ensinnäkin Uuudessa Testamentissa käy ilmi se, että kun ihmisiä tuli uskoon julistetun sanan seurauksena, heidät kastettiin ja koottiin yhteen ja he muodostivat seurakunnan, josta myöhemmin apostolit tai heidän valtuuttamansa henkilö valitsivat vanhimmat palvelemaan uskovia (Apt.14:23; 15:4; Tiit.1:5). Valinta oli ymmärtääkseni vahvistus siihen kutsuun, jonka Herra oli antanut tietyille miehille ja muut sen myös huomasivat. Kotiryhmiin Herra aikanaan kutsuu vanhimpia palvelemaan ja vartioimaan laumaa. He toteuttavat jo kutsumustaan koko ajan palvellen Sanassa ja huolehtivat vastakääntyneistä ja muista uskovista.