Jeesus sanoi että Lopun aikana on oleva merkit auringossa, kuussa ja tähdissä ja ahdistus kansoilla maan päällä (Luukas 21).
Syytä auringonpilkkujen vähäisyyteen ei tiedetä.
Tutkijat ovat havainneet, että Aurinko tuottaa hädin tuskin puolet normaalina pidetystä auringonpilkkujen määrästä. Lisäksi sen magneettiset navat ovat epätasapainossa toisiinsa nähden.
Auringonpilkut ovat Auringon pinnalla näkyviä, läpimitaltaan yleensä muutaman tuhannen kilometrin kokoisia tummia läiskiä. Niitä muodostuu niissä kohdissa Aurinkoa, joissa magneettikenttä on voimakkaimmillaan. Mitä enemmän auringonpilkkuja on, sitä aktiivisempaa on Auringon toiminta.
Astronomien mukaan historiallisten tilastojen perusteella voidaan päätellä, että Aurinko saattaa tänä syksynä olla lähestymässä 11-vuotisen aktiivisuussyklinsä huippukohtaa. Huippu on kuitenkin jäämässä vaisummaksi aikoihin.
- Sanoisin, että se on heikoin 200 vuoteen, kertoo Wall Street Journalin haastattelema Nasan aurinkofysiikkaryhmän johtaja David Hathaway.
Tutkijat epävarmoja
Syytä auringonpilkkujen vähäisyyteen ei tiedetä. Tutkijat ovat epävarmoja siitä, onko aktiivisuuden lasku hetkellistä vai alkua vuosikymmeniä kestävälle hiljenemiselle.
Jälkimmäinen vaihtoehto saattaisi tarjota helpotusta ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä Auringon aktiivisuuden lasku vaikuttaa sen kirkkauteen ja valon aallonpituuteen.
- Ei ole elossa olevaa tiedemiestä, joka olisi nähnyt näin heikkoa auringonsykliä, sanoo Andrés Munoz-Jaramillo, joka tutkii aihetta Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksessa Yhdysvalloissa.
Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että aurinko saattaa olla palaamassa normaaliin tilaan 1940-luvulla alkaneen epätavallisen aktiivisen kauden jälkeen.
Etelänavan kääntyminen viipyy
Outoa on myös Auringon magneettisten napojen käytös. Ne vaihtavat paikkaa normaalisti noin 11 vuoden välein.
Nyt navat ovat kuitenkin oudosti epätasapainossa toistensa suhteen. Auringon pohjoisnapa kääntyi jo yli vuosi sitten, joten sillä on nyt sama napaisuus kuin etelänavalla.
- Viive kahden vaihdoksen välillä on epätavallisen pitkä, sanoo aurinkofyysikko Karel Schrijver Lockheed Martin Advanced Technology -keskuksesta.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole viivästyksestä huolissaan. Satelliittimittausten perusteella etelänavan odotetaan kääntyvän joulukuun aikana.
http://m.iltasanomat.fi/tiede/art-1288620145656.html?pos=popular-a