PÄÄSIÄISLILJA
Joka pääsiäinen naiset saavat kaikkialla maailmassa lahjaksi valkoisia liljoja, ja kirkkojen "alttarit" ovat näiden kauniiden kukkien peitossa, koska niitä pidetään pääsiäisen symboleina. Tämän tavan alkuperä on ehkä kaikkein oudoin kaikkien pääsiäistraditioiden historiasta.
Raamatussa ei ole kovin monia viittauksia liljaan, eikä yhtään sellaista, joka viittaisi symbolisesti Jeesukseen. Korkean veisun 2:1 "laaksojen liljan" on usein sanottu viittaavan Jeesukseen. Mutta itse asiassa siinä morsian puhuu itsestään "Saaronin kukkasena ja laaksojen liljana". Jakeessa 2 sulhanen vahvistaa: "Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."
Sallimme liljan kuvaavan karitsan morsianta (Ilm. 21:9-10), mutta meidän pääsiäisliljaksi kutsumamme kukka ei ole se, josta Raamatussa puhutaan, koska se ei kuulu Israelin kasvistoon. Monia liljalajeja on kutsuttu "pääsiäisliljaksi", tavallisimmin lilium longiforumia". (Suomessa pääsiäisliljaksi kutsutaan keltanarsissia. Suom. huom.) Juuri mm. tätä kukkaa eri maiden pakanat ovat pitäneet sukupuolielinten pyhänä symbolina. Kaksi tästä syystä palvottua kukkaa ovat Intian ja Egyptin lootus idässä ja ristiretkeläisten ruusu lännessä; molemmat ovat hindulaisuudessa naisen salaperäisen sukupuolisuuteen liittyvän luomisvoiman tunnuskuvia.
Sitä, mitä me pidämme nykyään pääsiäisliljana, pidettiin muinoin fallisena symbolina.25 Kreikkalaiset uskoivat, että se puhkesi Heran (joka oli heidän "Taivaan kuningattarensa") maidosta ja jota roomalaisilla vastasi Juno.26
Myöhemmin roomalaiskatolinen kirkko otti liljan siveyden ja Marian symboliksi, koska tuo kirkko uskoo Marian pysyneen neitsyenä.27 Siten Heran ja Junon kautta tapahtuva Ishtarin palvonta löysi vastineensa roomalaiskatolisen kirkon Marianpalvonnasta. On mielenkiintoista havaita, että lähes kaikessa ylösnousemusta kuvaavassa taiteessa esiintyy pääsiäislilja.
Merrill F. Unger antaa lisävalaistusta liljan asemaan jumalanapalvelusmenoissa Aserasta toiselta nimeltään Astartesta kirjoittaessaan:
Esiintyy usein alastomana naisena leijonan vieressä,
lilja toisessa ja käärme toisessa kädessä
Qudshuksi, "pyhyydeksi" hahmoteltuna,
eli moraalisesti turmeltuneena "Pyhänä",
koska hän oli kurtisaani-jumalatar.
Samalla tavoin miespuoliset prostituoidut olivat
pyhittäytyneet Qudhsu-kultille
ja harjoittivat prostituutiota hänen kunniakseen,
ja heidät kuvattiin qedishimeiksi "sodomiiteiksi"...
Lilja on tyypillisesti kanaanilainen
sulouden ja seksuaalisen vetovoiman symboli
ja käärme hedelmällisyyden symboli...
Hän ja hänenlaisensa olivat erikoistuneet
seksiin ja sotaan ja hänen pyhäkkönsä olivat
laillistettujen paheiden temppeleitä.
Hänen turmeltunut kulttinsa oli jatkuva vaara...
Israelille ja himon ja murhan romantisointi
kanaanilaisten uskonnossa sai sen
vajoamaan syvälle alhaisuuteen.28
Tell Beit Mirsimistä löydetty noin
1450-luvulta peräisin oleva laatta, jossa
Astartella on molemmissa käsissään liljoin
kruunatut kepit.29