IRC-Galleria

KESKEINEN PROFETIA

Jotta voisimme tavoittaa totuuden, meidän on aloitettava Jeesuksen profetiasta koskien Hänen kuolemaansa ja ylösnousemustaan.

Fariseukset hyökkäsivät Jeesusta vastaan kyseenalaistamalla Hänen toimensa Hänen parantaessaan sairaita sapattina (Matt. 12:1-15). Hänen vastauksiaan ei voitu kiistää ja Hänen parjaajillaan ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pyytää Häneltä merkkiä.


Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee
merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös
Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.(Matt. 12:39-40)
Se, että Jeesus toistaa tämän profetian Matteus 16:4:n mukaan, korostaa sitä, että ainoa merkki, jonka Hän antaisi todistukseksi siitä, että Hän on Messias, ei ollut ainoastaan Hänen ylösnousemuksensa, vaan myös Hänen kolme päiväänsä ja kolme yötään haudassa. Ja Hänen sanojensa on osoittauduttava paikkansapitäviksi, sillä minkä tahansa Hänen lausumansa profetian osoittautuminen paikkansapitämättömäksi todistaisi Hänet vääräksi profeetaksi (5. Moos. 18:20-22). Jos Hänen profetiansa osoittautuisi paikkansapitämättömäksi, me olisimme itse asiassa sellaisen ylösnousemuksen vääriä todistajia, jota ei tapahtunutkaan. Sillä Jumala ei nostaisi ylös väärää profeettaa.

Jos Jeesus oli haudassa enemmän tai vähemmän kuin kolme päivää ja kolme yötä (72 tuntia tai hyvin lähellä tuota aikaa), Hänen profetiansa ei olisi toteutunut, ja Hän olisi petkuttaja, niinkuin Hänen vihollisensa väittivät (Matt. 27:63). Kuitenkin roomalaiskatolisen ja useimpien prostestanttien tulkinnan mukaan Hän oli haudassa perjantai-illan auringonlaskusta sunnuntaiaamun auringonnousuun -- eli vain puolet Hänen profetoimastaan ajasta!

Profetian järkeistämisiä

Ne, jotka ovat perjantain ristiinnaulitsemisen ja sunnuntain ylösnousemuksen kannalla, pitävät Jeesuksen puhetta kolmesta päivästä ja yöstä idiomaattisena ilmaisuna; juutalaisten "päivä" saattoi viitata mihin tahansa päivän aikaan. Esimerkiksi tässä tapauksessa "kolme päivää" olisi voinut tarkoittaa osaa perjantaista, koko lauantaita ja osaa sunnuntaista. Tämä saattaisikin olla pätevä argumentti, ellei Herra olisi sanonut erityisesti "kolme päivää ja kolme yötä, jolloin minkäänlainen lingvistinen tulkinta ei voi tarkoittaa muuta kuin kokonaista kolmea päivää ja yötä eli 72 tuntia. Tarkoittiko Hän kolmea päivää ja kolmea yötä vai profetoiko Hän huolimattomasti?

Myös Joona 2:1, johon Jeesus viittasi profetiassaan, toteaa selkeästi, että Joona oli kalan vatsassa "kolme päivää ja kolme yötä". Jeesus itse määritteli päivän (päiväsajan) pituudeksi kaksitoista tuntia (Joh. 11:9).

Raamatullisen laskutavan mukaan kokonainen päivä (päivä ja yö yhteensä) kesti auringonlaskusta auringonlaskuun, kun taas me nykyajan ihmiset perustamme ajanlaskumme gregoriaaniseen kalenteriin ja laskemme vuorokauden kestävän keskiyöstä keskiyöhön.

Yö, joka kesti siis auringonlaskusta sen nousuun oli jaettu neljään "vahtivuoroon", joista jokainen oli kolmen tunnin pituinen:

Ensimmäinen vartiovuoro: 18-21
Toinen vartiovuoro: 21-24
Kolmas vartiovuoro: 00-03
Neljäs vartiovuoro: 03-06
Päivä (auringonnoususta auringonlaskuun) oli jaettu tunteihin. Esimerkiksi:

Kolmas tunti: 08-09
Kuudes tunti: 11-12
Yhdeksäs tunti: 14-15
Kahdestoista tunti: 17-18
Tiedämme Matt. 27:45-50 perusteella, että Jeesus kuoli yhdeksännen tunnin aikana, ts. 14-15. Luukas 23:54 ja Johannes 19:42 toteavat, että Hänet pantiin hautakammioon juuri ennen auringonlaskua samana päivänä. Eli, jos Hän kuoli ja hänet haudattiin perjantaina, Hän ei olisi voinut nousta ylös sunnuntaina ja olla uskollinen sanoilleen. Toisin päin: jos Hän nousi ylös sunnuntaina, Hän ei olisi voinut kuolla ja tulla haudatuksi perjantaina.

Mutta eikö Raamattu kerro meille, että Jeesus nousi ylös viikon ensimmäisenä päivänä -- eli sunnuntaina? Ei kerro. Vastoin yleistä käsitystä, mikään kohta Raamatussa ei kerro, minä päivänä Jeesus nousi haudasta. Korkeintaan se kertoo, milloin naiset tulivat haudalle voidellakseen Hänen ruumiinsa hyvänhajuisilla yrteillä. Tutkikaamme kaikkien neljän evankeliumin kohtia, joita käytetään "todistamaan", että Jeesus nousi ylös sunnuntaina:



Matteus 28:1:
Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria
Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.
Markus 16:1-2:
Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome
hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä.
Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Luukas 24:1-3:
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan
valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.
Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Johannes 20:1
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä,
haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.
Lukiessamme jokaisen muun paitsi Matteuksen kertomusta kohta kohdalta huomaamme, että kivi oli jo vieritetty kun naiset tulivat paikalle. Matteus 28:2-4 mainitsee erinäisiä tapahtumia (maanjäristyksen, enkelin tulevan ja vierittävän kiven jne.), niin että saa sen vaikutelman, että kaikki tämä olisi tapahtunut samanaikaisesti. Tämä ei kuitenkaan kävisi yksiin kolmen muun kuvauksen kanssa. Mutta jos ymmärrämme Matteuksen kuvauksen yleiskuvauksena monimutkaisemmasta tapahtumasarjasta, jolloin jakeet 2-4 olisivat ikäänkuin lisähuomautus, ymmärrämme kertomukset paremmin.

Joka tapauksessa jopa Matteus toteaa, että nämä tapahtumat tapahtuivat "kun sapatti oli päättynyt (auringon laskiessa lauantaina) ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti" Arndt and Gingrichin mukaan Matteuksen sanat (kr. te epiphoskouse eis) olisi oikeastaan käännettävä "oli kääntymässä kohti", eikä niin, että aamu koittaisi.30 Toinen sopiva synonyymi olisi "lähestyi". Samaa sanaa käytetään Luukas 23:54:ssä: "...ja sapatti oli alkamaisillaan". Sen sijaan kreikankielen sana "diaugazo" tarkoittaa nimenomaan "auringon nousua". Sitä on käytetty esimerkiksi 2. Piet. 1:19:ssä: "kunnes päivä valkenee".

Lisävahvistusta siihen, että naiset tulivat sapatin lopulla, saamme Novumin interlineaarisesta käännöksestä, jossa tämä kohta on käännettynä: "myöhään sapattina, valjetessa ensimmäiseksi viikon"(Matt. 28:1 Novum).

Klassisessa kreikassa on tapauksia, jolloin "opse" ("myöhään") on käännetty "jnkn jälkeen". Parhaimmissa selitysteoksissa todetaan. että näin saattaisi olla tässäkin tapauksessa. Mutta yleisin käyttö -- varsinkin Uudessa Testamentissa, joka on Koine kreikkaa -- on "myöhään". Varsinkin Matteus käyttää aina sanaa "meta" kun on kysymys jostain, joka tapahtuu jonkun "jälkeen". Välittämättä siitä, miten muut kirjoittavat, Matteukselta olisi epäjohdonmukaista käyttää "opse"-sanaa ainoastaan tässä tapauksessa merkitsemään "jonkun jälkeen". Täten Matteus 28:1 osoittaa, että kun viikon ensimmäinen päivä oli alkamassa (tai lähestymässä), Jeesus oli jo noussut ylös. Mitä muuta tämä voi tarkoittaa, kuin että Jeesus ei noussut sunnuntaina, vaan sapattina?

Luukkaan ja Johanneksen kuvaukset kertovat meille, että naiset tulivat haudalle "ani varhain" ja "varhain, kun vielä oli pimeä". Niissä ei mainita tarkempaa kellon aikaa. Sen sijaan Markus toteaa, että naiset "tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa" (kr. anateilantos tou heliou: "nousemassa aurinko").

Mutta vaikka naiset olisivat tulleet haudalle auringonnousun jälkeen sunnuntaina, tosiasia on silti, että Jeesus oli jo noussut ylös. Raamatussa ei siis sanota, että Hän nousi ylös viikon ensimmäisenä päivänä. Siinä kerrotaan vain, milloin naiset tulivat haudalle ja (käännöstavasta riippuen) se tapahtui joko sapatin ollessa päättymäisillään tai auringon noustessa viikon ensimmäisenä päivänä.

Markus 16:9 toteaa: "Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa." Saattaa olla, että perimätieto sunnuntain ylösnousemuksesta on syntynyt naisten todistuksesta, jonka mukaan he olivat nähneet Jeesuksen varhain sunnnuntaiaamuna. Tästä johtuen tuo perimätieto voidaan joka tapauksessa jäljittää ensimmäisen vuosisadan lopulle tai toisen vuosisadan alkuun. Mutta ikä ei takaa totuutta. Se, mikä on tänään valhetta, on sitä vielä 2000 vuoden kuluttua. Saman kaavan mukaan se, mikä oli valhetta 2000 vuotta sitten, on valhetta vielä tänäänkin.