IRC-Galleria

1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.

2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
4. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
5. "Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
11. "Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
16. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
17. "Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa.

1. Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?

2. Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
3. Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
4. "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
5. Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
6. Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
7. sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
8. Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
9. Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
10. Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
11. Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
12. Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
13. Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
14. Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
15. Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
16. Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
17. Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
18. Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
19. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
20. Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
21. antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
22. Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24. Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25. Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26. kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27. Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28. kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29. kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30. silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31. leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
32. Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
33. Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
34. Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
35. Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
36. Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."

1. Poikani, noudata minun sanojani ja kätke mieleesi minun käskyni.

2. Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.
3. Sido ne kiinni sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
4. Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni", kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,
5. että varjeltuisit irstaalta naiselta, vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.
6. Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,
7. ja minä näin yksinkertaisten joukossa, havaitsin poikain seassa nuorukaisen, joka oli mieltä vailla.
8. Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen ja asteli hänen majaansa päin
9. päivän illaksi hämärtyessä, yön aikana, pimeässä.
10. Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
11. Hän on levoton ja hillitön, eivät pysy hänen jalkansa kotona;
12. milloin hän on kadulla, milloin toreilla, ja väijyy joka kulmassa.
13. Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:
14. "Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.
15. Sentähden läksin ulos sinua vastaan, etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.
16. Olen leposijalleni peitteitä levittänyt, kirjavaa Egyptin liinavaatetta.
17. Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa, aloeta ja kanelia.
18. Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.
19. Sillä mieheni ei ole kotona, hän meni matkalle kauas.
20. Rahakukkaron hän otti mukaansa ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."
21. Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:
22. äkkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,
23. niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.
24. Sentähden, poikani, kuulkaa minua, kuunnelkaa minun suuni sanoja.
25. Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille, älä eksy hänen poluillensa.
26. Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.
27. Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas tuonelan kammioihin.

1. Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä
vieraalle;
2. jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
3. niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
4. älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
5. Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
12. Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
13. silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
14. kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
15. Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
20. Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
21. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
22. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
24. että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
25. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
26. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
29. Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
30. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
31. Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
32. Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
35. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

1. Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun
taidolleni
2. ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3. Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
5. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.
6. Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7. Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8. Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9. ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10. ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11. ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12. ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13. Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14. Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17. Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18. Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19. Armas peura, suloinen vuorikauris - hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20. Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21. Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22. Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23. Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.

1. Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.

2. Sillä minä annan teille hyvän neuvon, älkää hyljätkö minun opetustani.
3. Olinhan minäkin isäni poika, hento ja äitini ainokainen.
4. Ja isä minua opetti ja sanoi minulle: "Pitäköön sydämesi minun sanoistani kiinni, noudata minun käskyjäni, niin sinä saat elää.
5. Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
6. Älä sitä hylkää, niin se varjelee sinua; rakasta sitä, niin se sinua suojaa.
7. Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
8. Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet;
9. se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun."
10. Kuule, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät.
11. Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
12. Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu.
13. Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; säilytä se, sillä se on sinun elämäsi.
14. Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle.
15. Anna sen olla, älä mene sille, poikkea pois ja mene ohitse.
16. Sillä eivät he saa nukkua, elleivät pahaa tee; se riistää heiltä unen, elleivät ole ketään kaataneet.
17. Niin he syövät leipänään jumalattomuutta, juovat viininään väkivallan tekoja.
18. Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.
19. Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihin kompastuvat.
20. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
22. sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.
23. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
24. Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkoita luotasi huulten vääryys.
25. Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu.
26. Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat.
27. Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta.

1. Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi
säilyttäköön minun käskyni;
2. sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.
3. Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,
4. niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä.
5. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.
6. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.
7. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.
9. Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,
10. niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.
11. Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa;
12. sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.
13. Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon.
14. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.
15. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa.
16. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia.
17. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni.
18. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.
19. Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut.
20. Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta.
21. Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi, säilytä neuvokkuus ja taidollisuus,
22. niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulaasi.
23. Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.
24. Kun menet maata, et pelkää mitään, ja maata mentyäsi on unesi makea.
25. Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää.
26. Sillä sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni.
27. Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.
28. Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan", kun sinulla kuitenkin on.
29. Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu.
30. Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt.
31. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse;
32. sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän on tuttava.
33. Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.
34. Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.
35. Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.

1. Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi
säilyttäköön minun käskyni;
2. sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.
3. Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,
4. niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä.
5. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.
6. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.
7. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.
9. Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,
10. niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.
11. Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa;
12. sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.
13. Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon.
14. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.
15. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa.
16. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia.
17. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni.
18. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.
19. Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut.
20. Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta.
21. Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi, säilytä neuvokkuus ja taidollisuus,
22. niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulaasi.
23. Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.
24. Kun menet maata, et pelkää mitään, ja maata mentyäsi on unesi makea.
25. Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää.
26. Sillä sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni.
27. Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.
28. Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan", kun sinulla kuitenkin on.
29. Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu.
30. Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt.
31. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse;
32. sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän on tuttava.
33. Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.
34. Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.
35. Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.

1. Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun
käskyni,
2. niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon -
3. niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
4. jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
5. silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
6. Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
7. Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
8. niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
9. Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden - hyvyyden tien kaiken;
10. sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
11. taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
12. Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
13. niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
14. niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
15. joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
16. Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
17. joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
18. Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
19. Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
20. Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
21. Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
22. mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.

1. Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2. viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3. taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4. mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5. Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6. ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7. Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8. Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9. sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10. Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11. Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12. nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset;
13. me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14. heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15. älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17. Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. - Mutta turhaan:
18. omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19. Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20. Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21. meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22. Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23. Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24. Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25. vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26. niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27. kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29. Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30. eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31. saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32. Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33. Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.