IRC-Galleria

1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa
haastaa.
2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia
riidassa.
2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.
12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.
25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

1. Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta
kuullaksensa.
2. Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
3. Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
4. Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
5. Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
6. Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
7. Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
8. Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
10. Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
11. Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
13. Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
15. Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
16. Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
18. Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
20. Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
21. Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
22. Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
23. Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
24. Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
25. Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.

1. Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka
nuhdetta vihaa.
2. Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3. Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4. Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5. Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7. Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10. Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13. Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14. Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15. Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle
otollinen.
2. Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3. Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4. Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7. Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8. Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9. Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10. Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11. Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12. Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13. Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14. Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15. Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16. Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17. Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18. Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19. Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20. Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21. Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23. Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24. Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27. Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28. Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29. Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31. Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä
poika on äidillensä murheeksi.
2. Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3. Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
4. Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
5. Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
7. Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
8. Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
10. Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
12. Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
13. Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
14. Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
16. Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
17. Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
18. Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
19. Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
20. Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
21. Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
22. Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
23. Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
24. Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
25. Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
26. Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
27. Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
28. Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
29. Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
30. Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
31. Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
32. Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.

2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
4. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
5. "Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
11. "Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
16. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
17. "Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa.