Kolmas tapa tulkita ilmestyskirjaa paitsi se oisi vain osoitettu niille ihmisille jotka
vastaan tai siellä ois historian kulku ilmaistu, kolmas on fyturistinen näkökulma joka mukaan ajatellaan
että ilmestyskirja käsittelee vain lopunaikoja vain viimeisiä aikoja että siinä ei ole minkäänlaista historian näkökulmaa.
kaikille edeltäville sukupolville se on ollut vain ennustus tulevasta.
ja tän tulkinana
heikkous on siinä että ilmestyskirja menettää lohduttavan merkityksen joka sillä on aina ollu kärsivien ihmisten tukena.
Neljäs tapa tulkita on vertauskuvallinen tulkinta ja sen mukaan nähdään että ilmestyskirja on vertauskuvlillinen
ja vain vertauskuvalinen se ei kosketa mitään todellisia tapahtumia, ei menneitä eikä tulevia.
Se sisältää periaatteita, ideoita joilla jumala toimii maailmassa.
'
Mutta on vaikeeta ja mielestäni mahdotonta ajatella että
kirja joka jo alussa sanoo kertovansa mitä on ollut ja mitä nyt on ja mitä on pian tuleva, ei puhuis mitään todellisissa ajassa
ja paikassa tapahtuvista tilanteista. Mie itse nään että ilmestyskirjassa on kaikkia elementtejä, se puhui tuolle ajalle
siinä näkyi historiallinen aikajana, historiallista kehitystä se puhuu tarkaan tulevaisuudesta ja sen vertauskuvat on täynnä sanaa
tälle ajalle. Miten ilmestyskirja rakentuu? millainen on sen rakenne? se ei ole niin kuin tavallinen romaani
jossa on mielenkiintoinen
alku, jännittävä loppu huipennus ja siinä välillä muutamia hienoja tapahtumia.
Siinä on aikahistoriallinen rakenne, siinä on alku ja loppu, siinä on juoni.
Tapahtumat on merkitty aika järjestyksessä siinä sanotaa selvästi kirjoita mitä olet nähnyt,
mitä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Siinä on selvästi aika järjestys.
Mutta
samalla ilmestyskirjassa on rinnakkainen rakenne. Siellä on samat tapahtumat
Kuvattu erinäkökulmista. Niissä on selvää sisäkkäissyyttä. Rakenne avautuu
kolmen setsemän ryhmän kautta. Siellä on sineetit, basuunat ja vihahmaljat.
Ensin avautuu seitsemän sineettiä,sitten avautuu seitsemä basunaa ja sitten seitsemän vihanmaljat.
Siellä on myös paitsi tämmöinen kerronallinen aikarakenne ja siellä on tämmöinen sisäkkäisyys ja
siellä on huipentuva rakenne, siellä on kiihtyvän kehityksen malli. ikään kuin ilmestyskirjassa annetaa
laaja kuva tapahtumista ja sen avaavat seitsemän sineettiä. Viimeinen sineetti paljastaa, seitsemän basuuna
jotka antaa vähäntarkemman kuvan tai kovinkin tarkemman kuvan ihan lopun lopusta.
Ja viimeinen basuuna se pajastaa seitsemän vihanmaljaa joka antaa oikeen tarkankuvan lopun, lopun lopusta.
Ne menee jonkun verran päälleikkäin mutta siinä on selvä tämmöinen huipentuva suumaava rakenne. se tekee
olmestyskirjasta vieläkin hankalamman tulkittavamman. Monet tulkitsee sitä vähän eritavalla mutta
ainakin nämä rakenne mallit siitä on löydettävissä.
(Ilmestyskirja.1:1-3) Jeesuksen kristuksen ilmestys, jonka jumala antoi hänelle,
näyttääkseen palvelioilleen, mitä pian tapahtuman pitää ja sen hän lähettämänsä
enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen johannekselle, joka tassä todistaa
jumalan sanan ja jeesuksen kristuksen todistuksen,
kaiken sen, minkä hän on nähnyt.
Autuas se, joka likee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetain sanat
ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!
tää on jeesuksen saama ilmestys isältään, isä antoi sen pojalle, poika antoi sen enkelille,
enkeli antoi sen johannekselle, johannes antoi seurakunnalle ja me ollaan se saatu seurakunnalta.
Siinä sanotaan mitä pian tapahtuman pitää ja tää sulkee pois pelkän vertauskuvallisen tulkinnan.
Miten pian on pian?
Me oliin menossa kemiin ja kaveri kysyi milloin ollaan perillä? vastasin pian.
Vähän ajan kuluttua kaveri kysyi että kuinka pian me ollaan perillä? vastasin pian!
Kaveri kysyi kolmannene kerran että kuin kauvam siinä menee että me ollaan perillä ja kuin pian?
Vastasin että kemi jo näkyy:
Jumala sanoo meille että jeesus tulee pian.
Meijän aika tai meijän asia ei ole tarkkaan sanoa että milloin se tapahtuu.
Me luotetaan siihen että isä sanoo ihan pian, sinne tullaan ihan pian.
Johannes evankelista on todistaja, totuuden havannoitsia hän havannoitsee sitä mitä enkeli hänelle
ilmoittaa jeesuksen sanaa ilmestyksenä. Mukana on myös johanneksen tulkintoja hänen näkemästään
ja hän sanoo että autuas se joka lukee, autuas se joka kuulee, autuas se joka ojentautuu tämän kirjan
mukaan. Tää on ainoo raamatun kirja jonka lukijaa ja kuuliaa erikseen onnitellaan siitä että hän lukee tätä kirjaa.
Tää on surkee asia siksi että monet laittaa tän kirjan pois siksi että tää on niin vaikeeta. Pelkkä lukeminen ei tee
ketään todellisesti autuaaksi vaan tämän sanoman vastaan ottaminen ja vaarin ottaminen koituu todelliseksi autuudeksi
iänkaikkiseksi onneksi ja elämäksi ihmiselle joka siihen perehtyy.