Mistä kaikki tämä hengellinen väärennös johtuu?
On surullista huomata, että aito evankeliumin julistus on jäänyt unholaan. Evankeliumi on kristinuskon ydinsanomaa Jumalan pelastustyöstä ihmiskuntaa kohtaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Myös puhe synnistä ja parannuksenteosta on jäänyt taka-alalle. Sen sijaan odotetaan kiihkeästi Pyhän Hengen kohtaamista.
Evankeliumin julistaminen tuo synnintunnon. Sen saa aikaan Pyhä Henki, jonka tehtävänä on kirkastaa Jeesusta Kristusta ja Hänen sovitustyötään. Pyhä Henki vetää meitä parannukseen Jeesuksen ristin juurelle. Ei ole yhtään sellaista uskovaa, jonka ei tarvitsisi päivittäin tehdä parannusta. Vain puhtaalla sydämellä voimme kohdata Herran.
Siellä missä puuttuu julistus Jeesuksesta ja Hänen Golgatalla tekemästään työstä syntiemme sovittajana, jokin muu tulee keskipisteeksi. Saatanakin tunnustaa Jeesuksen ja antaa puhua Hänestä, kunhan ei julisteta Jeesuksen rististä ja veren voimasta. Jos tämä tärkein puuttuu, silloin saatanalla on otollinen maaperä viedä eksytykseen.
Kun kuuntelee esimerkiksi aiemmin mainittujen henkilöiden julistusta, niistä puuttuu tyystin Jeesuksen sovitustyöstä puhuminen. Tai jos siitä puhutaan, se on hyvin ohutta ja aivan kuin sivuseikka. Menestysteologian joissakin oppirakennelmissa Jeesuksen sovitustyö on suorastaan mitätöity keksimällä tilalle kaikenlaisia muunlaisia selityksiä.
Kun huudetaan “More Power – enemmän voimaa!”, sielunvihollinen on mielellään tarjoamassa kummallisia kokemuksia muka Jumalalta tulleena. Jumalan voima on kuitenkin jotain aivan muuta:
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. (Room:1:16)
Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. (1. Kor. 1:18)
mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. (1. Kor. 1:24)
Jumalan voima on siis evankeliumissa, puheessa rististä ja ristiinnaulitussa Kristuksessa.
Jeesuksen ristissä on se voima, jota Jumalan lapsi tarvitsee. Kiinnitä katseesi puolestasi kärsineeseen ja ylösnousseeseen Kristukseen!
http://ajankohtainen.wordpress.com/varoituksia/
Uusimmat blogimerkinnät
- Ajatelkaa tarkasti enen kuin kiellätte 09.07.
- Ajatelkaa tarkasti enen kuin kiellätte 09.07.
- Armo, tuomio, rakkaus ja laki maan ja taiva... 13.11.
- Aina halaavat terrori 13.11.
- RAKASTA JA OLE TOTUUDESSA MYÖS P... 28.09.
- Sähkölaitteet. 24.09.
- Kauniisti lukijalle raamattua jos hyväksyy ... 10.06.
- TÄMÄN ON TOTUUTTELEMISTA ELÄMÃ... 17.06.
- Pientä oikaisua vääristyneisiin valtamedi... 23.05.
- Antibiootti 22.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2018 (2)
- ▶ 2017 (5)
- ▶ 2016 (110)
- ▶ 2015 (256)
- ▶ 2014 (208)
-
▼
2013 (1818)
- ▶ joulukuu 2013 (172)
- ▶ marraskuu 2013 (59)
- ▶ lokakuu 2013 (21)
- ▶ syyskuu 2013 (60)
- ▶ elokuu 2013 (7)
- ▶ heinäkuu 2013 (75)
- ▶ kesäkuu 2013 (965)
- ▶ toukokuu 2013 (76)
- ▶ huhtikuu 2013 (362)
- ▶ maaliskuu 2013 (21)
Blogi
Asiaa.Torstai 05.12.2013 21:06
AteistiSunnuntai 01.12.2013 21:03
Ateismi (muinaiskreikaksi , atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi.
Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen johdosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.
Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan selkeä, jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon.
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Teologiassa ja filosofiassa teismi määritellään uskomuksena persoonalliseen Jumalaan. Näkemyksen mukaan Jumala on kaikkivoipa, täydellinen ja kaikesta riippumaton ja siten ihmisen käsityskyvyn yläpuolella. Hän on kuitenkin puuttunut ja puuttuu maailman tapahtumiin erityisellä tavalla.
Teismin kannattajat eli teistit pyrkivät perustelemaan näkemystään rationaalisilla argumenteilla eli järkiperusteilla ja vetoamalla kokemukseen. Todistuksia Jumalan olemassaolon puolesta on neljää päätyyppiä: kosmologinen, ontologinen, teleologinen ja moraalinen todistus. Teismi on ateismin ja agnostisismin vastakohta, ja se myös eroaa panteismista ja deismistä.
Olemassaoloa koskevana eli ontologisena käsityksenä teismi on väitelause, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa.
Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta.
Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla. Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Nykyaikaisen uskontokritiikin juuriin kuuluu erityisesti valistuksen ajattelu.
Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Länsi-Eurooppaan.
Länsimaissa voidaan kulttuurillis-poliittisessa mielessä katsoa olevan mukana myös länsimaiden siirtokunnista itsenäistyneet maat, Australia, Uusi-Seelanti. Toisinaan länsimaiksi luetaan myös Israel, joka on länsimaiden pitkäaikainen liittolainen ja jonka väestöstä suuri osa on peräisin Euroopasta, ja latinalaisen Amerikan maat.
lähde?
Käsitteen ideologisesta puolesta voidaan sanoa, että länsimaat katsovat usein edustavansa modernisaatiota, demokratiaa, sivistystä ja jopa rauhaa. Tämä tulee hyvin ilmi esimerkiksi Euroopan unionin perustuslaissa.
Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.
Tulee päivä, jolloin tyranneja, pappeja ja heidän harhaan johdettuja rikollisia kätyreitään nähdään vain teatterilavalla ja historian lehdillä ja jolloin aurinko nousee vapaiden ihmisten suvulle, ihmisten, jotka eivät tunnusta herrakseen mitään muuta kuin oman järkensä.
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta antiikin ja keskiajan ohella. Rajapyykkinä keskiaikaan esitetään usein esimerkiksi Kristoffer Kolumbuksen ensimmäinen löytöretki (1492) sekä uskonpuhdistus.
1900-luku oli suurten muutostensa vuoksi merkittävä vuosisata. Se oli mullistava huomattavien teknologisten, ideologisten, yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten edistysaskeleiden vuoksi. Toisaalta myös sodat ja kansanmurhat saavuttivat ennennäkemättömät mittasuhteet. Kolonisaatio alkoi purkautua toisen maailmansodan jälkeen (siirtomaiden itsenäistyminen). Lähes jokainen elämän osa-alue mullistui 1900-luvulla ainakin länsimaissa.
Ajatuksenvapaus tarkoittaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa. Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti ajatuksiaan.
Ajatuksenvapauden periaatteen ilmaisevat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus ja Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus. Ajatuksen, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus koskee sekä uskonnollisia että ateistisia käsityksiä.
Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään Suomessa myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia.
Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin.
Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia.
Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.
Monet yksityisoikeudelliset lain säädökset ovat tahdonvaltaisia eli dispositiivisia, mikä merkitsee, että asianosaiset voivat sopia asioista keskenään toisinkin kuin laissa on säädetty. Tällöin laki tulee sovellettavaksi vain, mikäli toisin ei ole sovittu. Sen sijaan julkisoikeudelliset ja jotkin yksityisoikeudellisetkin säädökset ovat pakottavia eli indispositiivisia eikä niistä saa sopimuksella poiketa.
Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause. Kaksiarvologiikassa proposition totuusarvo on aina tosi tai epätosi. Matemaattisessa logiikassa totuusfunktio liittää totuusarvon väitelauseeseen.
Väitelause voi olla peruspropositio, joka katsotaan jakamattomaksi, tai loogisilla operaattoreilla (konnektiiveilla) muodostettu yhdistetty väitelause.
Propositiolla voidaan tarkoittaa myös luonnollisen kielen lauseen merkityssisältöä, eli sitä, minkä ymmärtämisestä seuraa ko. lauseen ymmärtäminen.
Positiivinen ateismi eli vahva ateismi on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan on vahvoja todisteita jumalien olemassaoloa vastaan eikä mitään todisteita puolesta. Negatiivinen ateismi eli heikko ateismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita jumalien olemassaolon puolesta, jolloin jumalia ei tule olettaa olevan olemassa.
Ateismista on kaksi määritelmää. Perinteisesti ateismi on ulkoista todellisuutta koskeva eli ontologinen väite, joka koskee jumalan olemassaoloa. Ateismi on siis väitelause ”jumalaa ei ole olemassa”.
Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa.Toisessa määritelmässä ateismi on jonkin yksilön tietoa koskeva käsitys.
Koska inhimillinen tieto on eriasteista, voidaan periaatteessa erottaa positiiviset ateistit, jotka kieltävät jumalan olemassaolon, ja negatiiviset ateistit, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon.
Filosofi Michael Scriven on muotoillut taulukossa olevan tunnetun ateismin tietoteoreettiseen määritelmän, jossa käsitys tiedosta jumalien olemassaolosta määritellään asteikkona. Filosofi Michael Martin on muotoillut tietoteoreettisen jaottelun positiiviseen ateismiin ja negatiivisen ateismiin.
Kun kerta näin on niin antakaa arvoa kaikille ihmisille tai sitten jos se ei onnistu niin kääntykään kristinuskon puoleen niin ei tarvi jatkuasti tuomita toisia ihmisiä sillä se on vapaata elämää.
Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen johdosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.
Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan selkeä, jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon.
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Teologiassa ja filosofiassa teismi määritellään uskomuksena persoonalliseen Jumalaan. Näkemyksen mukaan Jumala on kaikkivoipa, täydellinen ja kaikesta riippumaton ja siten ihmisen käsityskyvyn yläpuolella. Hän on kuitenkin puuttunut ja puuttuu maailman tapahtumiin erityisellä tavalla.
Teismin kannattajat eli teistit pyrkivät perustelemaan näkemystään rationaalisilla argumenteilla eli järkiperusteilla ja vetoamalla kokemukseen. Todistuksia Jumalan olemassaolon puolesta on neljää päätyyppiä: kosmologinen, ontologinen, teleologinen ja moraalinen todistus. Teismi on ateismin ja agnostisismin vastakohta, ja se myös eroaa panteismista ja deismistä.
Olemassaoloa koskevana eli ontologisena käsityksenä teismi on väitelause, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa.
Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta.
Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla. Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Nykyaikaisen uskontokritiikin juuriin kuuluu erityisesti valistuksen ajattelu.
Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Länsi-Eurooppaan.
Länsimaissa voidaan kulttuurillis-poliittisessa mielessä katsoa olevan mukana myös länsimaiden siirtokunnista itsenäistyneet maat, Australia, Uusi-Seelanti. Toisinaan länsimaiksi luetaan myös Israel, joka on länsimaiden pitkäaikainen liittolainen ja jonka väestöstä suuri osa on peräisin Euroopasta, ja latinalaisen Amerikan maat.
lähde?
Käsitteen ideologisesta puolesta voidaan sanoa, että länsimaat katsovat usein edustavansa modernisaatiota, demokratiaa, sivistystä ja jopa rauhaa. Tämä tulee hyvin ilmi esimerkiksi Euroopan unionin perustuslaissa.
Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.
Tulee päivä, jolloin tyranneja, pappeja ja heidän harhaan johdettuja rikollisia kätyreitään nähdään vain teatterilavalla ja historian lehdillä ja jolloin aurinko nousee vapaiden ihmisten suvulle, ihmisten, jotka eivät tunnusta herrakseen mitään muuta kuin oman järkensä.
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta antiikin ja keskiajan ohella. Rajapyykkinä keskiaikaan esitetään usein esimerkiksi Kristoffer Kolumbuksen ensimmäinen löytöretki (1492) sekä uskonpuhdistus.
1900-luku oli suurten muutostensa vuoksi merkittävä vuosisata. Se oli mullistava huomattavien teknologisten, ideologisten, yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten edistysaskeleiden vuoksi. Toisaalta myös sodat ja kansanmurhat saavuttivat ennennäkemättömät mittasuhteet. Kolonisaatio alkoi purkautua toisen maailmansodan jälkeen (siirtomaiden itsenäistyminen). Lähes jokainen elämän osa-alue mullistui 1900-luvulla ainakin länsimaissa.
Ajatuksenvapaus tarkoittaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa. Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti ajatuksiaan.
Ajatuksenvapauden periaatteen ilmaisevat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus ja Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus. Ajatuksen, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus koskee sekä uskonnollisia että ateistisia käsityksiä.
Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään Suomessa myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia.
Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin.
Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia.
Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.
Monet yksityisoikeudelliset lain säädökset ovat tahdonvaltaisia eli dispositiivisia, mikä merkitsee, että asianosaiset voivat sopia asioista keskenään toisinkin kuin laissa on säädetty. Tällöin laki tulee sovellettavaksi vain, mikäli toisin ei ole sovittu. Sen sijaan julkisoikeudelliset ja jotkin yksityisoikeudellisetkin säädökset ovat pakottavia eli indispositiivisia eikä niistä saa sopimuksella poiketa.
Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause. Kaksiarvologiikassa proposition totuusarvo on aina tosi tai epätosi. Matemaattisessa logiikassa totuusfunktio liittää totuusarvon väitelauseeseen.
Väitelause voi olla peruspropositio, joka katsotaan jakamattomaksi, tai loogisilla operaattoreilla (konnektiiveilla) muodostettu yhdistetty väitelause.
Propositiolla voidaan tarkoittaa myös luonnollisen kielen lauseen merkityssisältöä, eli sitä, minkä ymmärtämisestä seuraa ko. lauseen ymmärtäminen.
Positiivinen ateismi eli vahva ateismi on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan on vahvoja todisteita jumalien olemassaoloa vastaan eikä mitään todisteita puolesta. Negatiivinen ateismi eli heikko ateismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita jumalien olemassaolon puolesta, jolloin jumalia ei tule olettaa olevan olemassa.
Ateismista on kaksi määritelmää. Perinteisesti ateismi on ulkoista todellisuutta koskeva eli ontologinen väite, joka koskee jumalan olemassaoloa. Ateismi on siis väitelause ”jumalaa ei ole olemassa”.
Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa.Toisessa määritelmässä ateismi on jonkin yksilön tietoa koskeva käsitys.
Koska inhimillinen tieto on eriasteista, voidaan periaatteessa erottaa positiiviset ateistit, jotka kieltävät jumalan olemassaolon, ja negatiiviset ateistit, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon.
Filosofi Michael Scriven on muotoillut taulukossa olevan tunnetun ateismin tietoteoreettiseen määritelmän, jossa käsitys tiedosta jumalien olemassaolosta määritellään asteikkona. Filosofi Michael Martin on muotoillut tietoteoreettisen jaottelun positiiviseen ateismiin ja negatiivisen ateismiin.
Kun kerta näin on niin antakaa arvoa kaikille ihmisille tai sitten jos se ei onnistu niin kääntykään kristinuskon puoleen niin ei tarvi jatkuasti tuomita toisia ihmisiä sillä se on vapaata elämää.
Miksi laiska ei tee töitä?Perjantai 29.11.2013 12:23
Keväällä sataa, kesällä on kuuma, syksyllä tulee ja talvella on kylmä.
Otan vähän ankarammin totuutta esiin kun on jo puhuttu uskosta ja rakkaudestaPerjantai 29.11.2013 11:24
Kysy niiltä, jotka ovat minua kuulleet. Jos puhuin pahasti näytä se toteen, että se on pahaa. Jos puhuin oikeen, miksi minua rankaiset?
Raamatun opetusta. Helppo lukee, helppo syödä sanat mutta vaikea elää todeksi.Torstai 28.11.2013 02:21
Monet on tulkinnu ilmestyskirjaa väärin ja tulkinnu sitä omaan korva syyhyynsä ja ilmestyskirjalla on peloteltu kautta historian sivuihmisiä ja
johanes on täytyny ymmärtää että tätä on aika mahdoton julistaa mutta silti
hän julisti sen.
Se oli suloinen syödä, helppo syödä mutta vaikea elää todeksi.
Samalla tavalla se on tänäkin päivänä meillekkin.
Jumalan sana on makea ja karvas.
Se on helppo lukee, helppo syödä mutta vaikea elää todeksi.
Sen vaikutukset eivät tunnu meidän elämässämme ainoastaan mukavilta.
se valaisee meidän silmämme, lahjoittaa meille pelastuksen, antaa meille ilon ja rauhan mutta sen todeksi eläminen usein sattuu.
Jumala opettaa kantapään kautta ymmärtämään asioita joista muille kerromme.
On helppo sanoo mutta ihan toinen asia elää todeksi.
Ilman evankeliumin henkilökohtaista sisäistämistä me emme osaa kertoa toisille kristuksesta.
On helppo lukee, helppo kuulla mutta aika vaikia elää todeksi.
Me saatamme sanoa kevyesti että käytä minua herra ja katkeroitua niihin painoihin ja kipuihin joita hänen käytössään oleva ihminen joutuu maistamaan.
Me pyydämme että käytä minua mutta emme aina halua maksaa siitä hintaa joka aina hänen käytössään olemisesta aina tulee.
Raamattua on helppo lukea, helppo syödä ne sanat mutta vaikea elää ne todeksi. Raamattua on helppo lukea, ottaa oppia mutta vaikea tehdä sen mukaan mitä siinä lukee.
Raamatun todeksi eläminen käy kipeää koska se on täynnä totuutta elämään ja käsky noudattaa elämän ohjeita jotka suurella osalla ihmisistä jää tekemättä.
Eli sitä on helppo lukea, helppo ottaa oppia mutta käytäntöön se on vaikea ja monella ihmisellä jopa meillä kristityilläkin tiettyjä asioita tehdä todeksi mitä raamattu sanoo on vaikeaa sillä siihen on kasvettava ja totuttava.
"Raamattu on tie, totuus ja elämä".
Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa.
Nousetko vastarintaan, jos et ajassa arvoa saa.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.
Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun,
riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.
johanes on täytyny ymmärtää että tätä on aika mahdoton julistaa mutta silti
hän julisti sen.
Se oli suloinen syödä, helppo syödä mutta vaikea elää todeksi.
Samalla tavalla se on tänäkin päivänä meillekkin.
Jumalan sana on makea ja karvas.
Se on helppo lukee, helppo syödä mutta vaikea elää todeksi.
Sen vaikutukset eivät tunnu meidän elämässämme ainoastaan mukavilta.
se valaisee meidän silmämme, lahjoittaa meille pelastuksen, antaa meille ilon ja rauhan mutta sen todeksi eläminen usein sattuu.
Jumala opettaa kantapään kautta ymmärtämään asioita joista muille kerromme.
On helppo sanoo mutta ihan toinen asia elää todeksi.
Ilman evankeliumin henkilökohtaista sisäistämistä me emme osaa kertoa toisille kristuksesta.
On helppo lukee, helppo kuulla mutta aika vaikia elää todeksi.
Me saatamme sanoa kevyesti että käytä minua herra ja katkeroitua niihin painoihin ja kipuihin joita hänen käytössään oleva ihminen joutuu maistamaan.
Me pyydämme että käytä minua mutta emme aina halua maksaa siitä hintaa joka aina hänen käytössään olemisesta aina tulee.
Raamattua on helppo lukea, helppo syödä ne sanat mutta vaikea elää ne todeksi. Raamattua on helppo lukea, ottaa oppia mutta vaikea tehdä sen mukaan mitä siinä lukee.
Raamatun todeksi eläminen käy kipeää koska se on täynnä totuutta elämään ja käsky noudattaa elämän ohjeita jotka suurella osalla ihmisistä jää tekemättä.
Eli sitä on helppo lukea, helppo ottaa oppia mutta käytäntöön se on vaikea ja monella ihmisellä jopa meillä kristityilläkin tiettyjä asioita tehdä todeksi mitä raamattu sanoo on vaikeaa sillä siihen on kasvettava ja totuttava.
"Raamattu on tie, totuus ja elämä".
Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa.
Nousetko vastarintaan, jos et ajassa arvoa saa.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.
Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun,
riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.
Hienoa että ystävät auttoi.Keskiviikko 27.11.2013 18:49
Koulupoikaa kiusattiin vaatteiden vuoksi – ystävät järjestivät liikuttavan yllätyksen
Kun Dannya, 6, kiusattiin erikoisista vaatteista, kymmenet ystävät päättivät tukea häntä ja pukeutua samanlaisiin vaatteisiin.
Yhdysvaltain Massachusettsissa asuva Danny Keefe pukeutuu mielellään pukuun ja solmioon. Hän joutui kuitenkin koulukiusaajien silmätikuksi puhevikansa ja erikoisen asumieltymyksensä vuoksi.
Onneksi Danny oli jalkapallojoukkueessa tutustunut joukkoon vanhempia poikia, jotka päättivät asettua yhdessä ystävänsä tueksi. Yli 40 lasta järjesti viime viikon keskiviikkona ”Danny-päivän”, jolloin he ilmestyivät kouluun samanlaisissa vaatteissa kuin Dannykin.
- Ajattelimme näyttää Dannylle, että rakastamme häntä. Rakastamme häntä hyvin paljon, yksi tempaukseen osallistuneista pojista kertoo WCVB-kanavan YouTube-videolla.
Suomessa asiasta kertoi The Voice.
Liikuttui kyyneliin
Tukijoiden joukossa oli myös Dannyn isoveli, kymmenvuotias Tim.
- Hän tulee kotiin joka päivä ja sanoo, ettei välitä siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän välittää vain siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään, Tim kuvailee veljeään Enterprise Newsille.
Säteilevä Danny itse kuvaili päivää “parhaaksi ikinä”. Dannyn äiti kertoo YouTube-videolla, että poika oli liikuttunut päivän päätteeksi kyyneliin.
- Kysyin, mikä on hätänä. Hän sanoi, että tunsi itsensä hyvin rakastetuksi, äiti sanoo.
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288625401769.html
Kun Dannya, 6, kiusattiin erikoisista vaatteista, kymmenet ystävät päättivät tukea häntä ja pukeutua samanlaisiin vaatteisiin.
Yhdysvaltain Massachusettsissa asuva Danny Keefe pukeutuu mielellään pukuun ja solmioon. Hän joutui kuitenkin koulukiusaajien silmätikuksi puhevikansa ja erikoisen asumieltymyksensä vuoksi.
Onneksi Danny oli jalkapallojoukkueessa tutustunut joukkoon vanhempia poikia, jotka päättivät asettua yhdessä ystävänsä tueksi. Yli 40 lasta järjesti viime viikon keskiviikkona ”Danny-päivän”, jolloin he ilmestyivät kouluun samanlaisissa vaatteissa kuin Dannykin.
- Ajattelimme näyttää Dannylle, että rakastamme häntä. Rakastamme häntä hyvin paljon, yksi tempaukseen osallistuneista pojista kertoo WCVB-kanavan YouTube-videolla.
Suomessa asiasta kertoi The Voice.
Liikuttui kyyneliin
Tukijoiden joukossa oli myös Dannyn isoveli, kymmenvuotias Tim.
- Hän tulee kotiin joka päivä ja sanoo, ettei välitä siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän välittää vain siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään, Tim kuvailee veljeään Enterprise Newsille.
Säteilevä Danny itse kuvaili päivää “parhaaksi ikinä”. Dannyn äiti kertoo YouTube-videolla, että poika oli liikuttunut päivän päätteeksi kyyneliin.
- Kysyin, mikä on hätänä. Hän sanoi, että tunsi itsensä hyvin rakastetuksi, äiti sanoo.
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288625401769.html
Sydäntäni lämmittää nuo sanatKeskiviikko 27.11.2013 05:35
Yksinäisyys ympärillä joskus ottaa hahmon ihmisen
Tiedän mitä haluan tiedän miten vähään kykenen
Yksinäisyys sydämessä, katkeriksi pisaroiksi tiivistyy
Siinä yksinäisyyden on seuraus, siinä on sen syy.
Olen sinussa kiinni, sinä tiedät vaikka myönnä en
Läheisyyttäs kaipaan rakkauttasi tarvitsen
Olen sinussa kiinni, sinuun kiinni jään
Sanot: Pois! Ja minä menen, kohta huomaat etten mennyt mihinkään.
Yksinäisyys, yksinäisyys joskus siihen hermostun
Halki aavikon jäisen rämmin kunnes havahdun
Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään.
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan
Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään
Aion tulla viereesi uudestaan
Poikki ikiroutaisen isänmaan
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan
Tiedän mitä haluan tiedän miten vähään kykenen
Yksinäisyys sydämessä, katkeriksi pisaroiksi tiivistyy
Siinä yksinäisyyden on seuraus, siinä on sen syy.
Olen sinussa kiinni, sinä tiedät vaikka myönnä en
Läheisyyttäs kaipaan rakkauttasi tarvitsen
Olen sinussa kiinni, sinuun kiinni jään
Sanot: Pois! Ja minä menen, kohta huomaat etten mennyt mihinkään.
Yksinäisyys, yksinäisyys joskus siihen hermostun
Halki aavikon jäisen rämmin kunnes havahdun
Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään.
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan
Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään
Aion tulla viereesi uudestaan
Poikki ikiroutaisen isänmaan
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan
Juu ja jaaKeskiviikko 27.11.2013 05:26
Kyllä viipyi viisumi Tallinnan
Minä hukkasin lanttuni hallinnan
Taoin sormia pöytään kuin nuorempi Charlie Watts.
Viimein saapui paperi tärkeä
Pompin ilmaan kuin vailla järkeä
Pian laivaan töytään, sen nimi on Georg Ots
Se on osa Neuvostoliitosta.
Siellä digataan Eeva-Riitta Siitosta
Siellä aamuun asti juon Viru Valgeaa!
Ehkä tapaan tuttuja huomenna.
Jos en ymmärrä, sanon: "Suomenna!"
Puhu varovasti
Tai galloni halgeaa!"
Kun matkan loppu jo läheni
Meni taalat - ja ruplat väheni
Käsi maassa kävi,
Nyt listoja sorvataan
No, ei kai ne minua teurasta
Vaikken olekaan SN-seurasta
Multa tukka hävi-
Si, kai se korvataan
Byrokraatit teksteistä tappel siin
Kun taustoja nauhoitti Appelsiin.
Minä tein niille riimit
Ne maksoi mitä pyys
Kato, ystävyys, se on kallista
Se ei riipu hallintomallista
Siinä auta ei tiimit
Vaan ystävällisyys
Minä hukkasin lanttuni hallinnan
Taoin sormia pöytään kuin nuorempi Charlie Watts.
Viimein saapui paperi tärkeä
Pompin ilmaan kuin vailla järkeä
Pian laivaan töytään, sen nimi on Georg Ots
Se on osa Neuvostoliitosta.
Siellä digataan Eeva-Riitta Siitosta
Siellä aamuun asti juon Viru Valgeaa!
Ehkä tapaan tuttuja huomenna.
Jos en ymmärrä, sanon: "Suomenna!"
Puhu varovasti
Tai galloni halgeaa!"
Kun matkan loppu jo läheni
Meni taalat - ja ruplat väheni
Käsi maassa kävi,
Nyt listoja sorvataan
No, ei kai ne minua teurasta
Vaikken olekaan SN-seurasta
Multa tukka hävi-
Si, kai se korvataan
Byrokraatit teksteistä tappel siin
Kun taustoja nauhoitti Appelsiin.
Minä tein niille riimit
Ne maksoi mitä pyys
Kato, ystävyys, se on kallista
Se ei riipu hallintomallista
Siinä auta ei tiimit
Vaan ystävällisyys
RakkausLauantai 23.11.2013 23:50
Se joka rakastaa lähimmäisiä kuten itseäsi ja osoittaa rehellisyyttä ystäville myös rakkautta ja antaa tilaa itselleen ja toisille niin laittakoon sydämmen tähän blogiin.
EvoluutioKeskiviikko 20.11.2013 01:01
Ensin kala tulee maalle ja sille tulee jalat. Sitten se lähtee kävelemään ja muuttuu sisiliskoksi.
Tämä kävelevä sisilisko menee puuhun ja matkalla siitä tulee apina. Sitten tämä apina hyppää puusta alas ja alkaa pikkuhiljaa kävellä. Kävellessään apina muuttuu karvaiseksi luolamieheksi.
Sitten tämä karvainen luolamies menettää karvansa ja siitä tulee ihminen. Kysyisin että miten kukaan on nähnyt jumalan ensin kun jumala loi taivaan ja maan.
Sen jälkeen jumala loi ihmisen omaksikuvakseen. Tuliko evoluutio ensin vai jumala, Vai loiko jumala evoluution ja sitten ihmisen. Siis jos ihminen tuli ennen jumalaa niin hän vois todistaa sen olemassaolon mutta kun jeesus kristus kävi 2009 vuotta sitten maailman päällä niin raamattu kirjoitettiin satavuotta kristuksen kuolemanjälkeen.
Jumala antoi tiedon jeesukselle ja jeesus antoi tiedon enkeleille ja enkelit antoi tiedon johannekselle ja johannes kirjoitti 95 vuonna kristuksen kuoleman jälkeen ilmestyskirjan ja johannes ilmoitti sen seurakunnalle eli meille ihmisille tiedoksi.
Tämä kävelevä sisilisko menee puuhun ja matkalla siitä tulee apina. Sitten tämä apina hyppää puusta alas ja alkaa pikkuhiljaa kävellä. Kävellessään apina muuttuu karvaiseksi luolamieheksi.
Sitten tämä karvainen luolamies menettää karvansa ja siitä tulee ihminen. Kysyisin että miten kukaan on nähnyt jumalan ensin kun jumala loi taivaan ja maan.
Sen jälkeen jumala loi ihmisen omaksikuvakseen. Tuliko evoluutio ensin vai jumala, Vai loiko jumala evoluution ja sitten ihmisen. Siis jos ihminen tuli ennen jumalaa niin hän vois todistaa sen olemassaolon mutta kun jeesus kristus kävi 2009 vuotta sitten maailman päällä niin raamattu kirjoitettiin satavuotta kristuksen kuolemanjälkeen.
Jumala antoi tiedon jeesukselle ja jeesus antoi tiedon enkeleille ja enkelit antoi tiedon johannekselle ja johannes kirjoitti 95 vuonna kristuksen kuoleman jälkeen ilmestyskirjan ja johannes ilmoitti sen seurakunnalle eli meille ihmisille tiedoksi.