1933/38 ja Pidän vanhasta jouluevankeliumista enemmän kuin uudesta, 1992 mättää mulla eniten se, että siitä on tahallaan jätetty esimerkiksi sananselityksistä maininta "mutta lapsikastetta ei mainita" pois, kun ev.lut. kirkko huomasi tämän ensimmäisen kahden painoksen jälkeen.
Ap. t. 16:15
ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin. Hän sanoi sitten meille:
"Jos kerran pidätte minua Herraan uskovana, tulkaa kotiini ja jääkää vieraikseni."
Hän vaatimalla vaati meitä tulemaan. [Hepr. 13:2]
Ap. t. 16:31
He vastasivat: "Usko Herraan Jeesukseen,
niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi." [Luuk. 19:9]
Ap. t. 16:33
Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa
ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti.
Ap. t. 18:8
Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko
hänen perhekuntansa uskoi Herraan. Monet muutkin korinttilaiset,
jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin. [1. Kor. 1:14]
1. Kor. 1:16
Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut,
mutta ketään muuta en muista kastaneeni. [1. Kor. 16:15,17]
Itse asian ytimeen
Kun kysytään Uuden testamentin perustelua kirkon lapsikastekäytännölle, niin silloin esille nousee vastaansanomattomasti yksi keskeisin tekstijakso, nimittäin Mark. 10:13-16 ja luonnollisesti sen rinnakkaistekstit Matt. 19:13-15 sekä Luuk. 18:15-17. ”Ei ole ihmeteltävä sitä, että alkukirkko käytti tätä perikooppia puolustaessaan lapsikastetta” ja ”Se, joka torjuu lapset, asettuu Jeesusta vastaan ja poikkeaa alkukristillisestä käytännöstä” (Aimo T. Nikolainen). Markuksen evankeliumiin viittasi lapsikasteesta puhuessaan jo kirkkoisä Tertullianus v. 203 teoksessaan De baptismo XVIII ”älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni.” Lähdemme liikkeelle vanhimman eli Markuksen evankeliumin tekstistä antaen sille uuden alkutekstin mukaisen käännöksen:
”(13) Ja he kantoivat hänen luokseen imeväisiä lapsia, jotta hän koskisi heihin, mutta opetuslapset nuhtelivat heitä. (14) Mutta nähtyään Jeesus närkästyi ja sanoi heille: ´Sallikaa imeväisten lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. (15) Totisesti minä sanon teille, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa imeväisenä lapsena, ei pääse sinne sisälle´. (16) Ja ottaen heitä syliinsä hän siunaten pani kätensä heidän päälleen.”
Roomaan osoitettu 60-luvun alussa oleva Markuksen teksti antaa itse asiassa oivallisen perustelun Rooman seurakunnan lapsikastekäytännölle useastakin eri näkökulmasta katsoen. Tarkastelkaamme nyt niitä lähemmin. Itse sanaa ”kastaa” ei vielä esiinny tekstissämme. Tämä on aivan totta. Myöhemmin saamme kuitenkin nähdä sen liittyvän Siirakin kirjassa muuhun Uudesta testamentista tuttuun kasteterminologiaan. On kuitenkin huomattava, että sana ”estää” Matteuksella, Markuksella ja Luukkaalla esiintyy Ap. t. 10:47 yhdessä ”veden”, ”kastaa” ja ”Pyhän Hengen” kanssa!
Ensinnäkin tämä Markuksen evankeliumin tekstijakso 10:13-16 muistuttaa rakenteellisesti suuresti Jeesuksen omaa kastetta Matt. 3:13-17, jossa ovat ilmaisut ”esteli” (jae 14), ”sinä tulet minun luokseni” (jae 14) ja ”salli” (jae 15). Näillä kullakin on siis omat vastineensa Markuksen tekstissä.
Toiseksi on aiheellista kiinnittää huomiota Markuksen käyttämään ilmaisuun paidia ”imeväiset lapset” jakeessa 13 tai kuten Hugo Odeberg ja Ingemar Furberg kääntävät ”pienet lapset”. Myös suosittu englantilainen käännös NIV antaa merkityksen ”pienet lapset”. Sana paidion merkitsee tässä todellakin aivan pientä sylissä kannettavaa lasta, kuten voimme nähdä sen Vanhan testamentin kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä, jossa se tarkoittaa kahdeksan päivän ikäistä ympärileikattavaa pienokaista (1. Moos. 17:12, 21:4. Vrt. 2. Moos. 2:6, 7, 9, 3. Moos. 12:3. Vrt. 2. Aik. 20:13). Edelleen se merkitsee pientä lasta kohdissa Jes. 9:5, 11:6, 8, 53:2 (heprean kajjoneq ”niin kuin verso” on Septuagintassa käännetty hoos paidion ”niin kuin imeväinen”, vrt. Mark. 10:15, Luuk. 18:17) ja 2. Aik. 20:13. Uudessa testamentissa taas se merkitsee vastasyntynyttä lasta esimerkiksi kohdissa Matt. 2:8, 9, 11, 13, 14, Luuk. 1:59, 66, 76, 80, 2:17, 27, 40, Joh. 16:21, Hepr. 11:23. Sana ”senkaltaisten” toioutoon jakeessa Mark. 10:14 viittaa kastettujen muodostamaan seurakuntaan Ef. 5:27. Markuksen teksti on kauttaaltaan kasteen kieltä. Sitä tarkoittaa maininta kätten päällepanemisesta Ap. t. 8:17, 19:6, Hepr. 6:2.
Kastekäsky, joka tunnetaan myös nimellä lähetyskäsky, on kristinuskon kastetoimitukseen liittyvä käsky, joka on löydettävissä Raamatusta, Matteuksen evankeliumista, luku 28, jae 19-20.
Vanhan käsikirjoituksen mukaan Jeesus ei antanut kastekäskyä, vaan Hän antoi omille opetuslapsilleen lähetyskäskyn.lähde?
Luterilainen kirkko suosittelee lapsen kastamista kuukauden kuluessa syntymästä
Matt. 28: 18–20 eri suomenkielisten Raamatun käännösten mukaan.
Raamattua ei tule tulkita vain yksittäisten jakeiden perusteella. On huomioitava koko Raamatun ilmoitus kokonaisuudessaan. Myös vanhat käännökset sekä muut kasteasiaa käsittelevät kohdat selventävät asiaa. Raamatussa käsitellään kasteasiaa useassa kohdassa; myös sitä, että pelastukseen tarvitaan muutakin kuin vesikaste.
Eri yhteisöjen kastamiskäytännöt.
Luterilaisessa, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa kastetaan sekä aikuisia että lapsia. Vapaissa suunnissa käytössä on vain uskovien kaste, jolloin kastetaan uudestisyntyneitä uskovia upotuskasteella Jeesuksen esimerkin mukaisesti.
18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
”
– Matt. 28:18 - 20, Raamattu 1933/1938
” 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. (Dan. 7:14; Matt. 11:27)
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Mark. 13:10[3], 2. Kor. 13:13; 1. Piet. 1:2)
20ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
”
– Matt. 28:19 - 20, Raamattu 1992
” 18 Ja Jesus tuli ja puhutteli heitä, sanoen: minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maan päällä.
19 Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
20 Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
”
– Matt. 28:19 - 20, Biblia 1776
Raamattua ei tule tulkita vain yksittäisten jakeiden perusteella. On huomioitava koko Raamatun ilmoitus kokonaisuudessaan. Myös vanhat käännökset sekä muut kasteasiaa käsittelevät kohdat selventävät asiaa. Raamatussa käsitellään kasteasiaa useassa kohdassa; myös sitä, että pelastukseen tarvitaan muutakin kuin vesikaste.
” 13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti
14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi-hänen kirkkautensa kiitokseksi.
”
– Ef. 1:13–14, Raamattu 1933/1938
” 13 Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. (Ef. 1:13,14: Room. 8:16)
14 Se on meidän perintöosamme vakuutena, joka takaa meille lunastuksen, Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
”
– Ef. 1:13–14, Raamattu 1992
” 13 Jonka kautta te myös totuuden sanan kuulleet olette, nimittäin evankeliumin teidän autuudestanne: jonka kautta te myös, sittekuin te uskoitte, kiinnitetyt olette lupauksen Pyhällä Hengellä,
14 Joka meidän perintömme pantti on meidän lunastukseemme, että me hänen omaisensa olisimme, hänen kunniansa kiitokseksi.
”
– Ef. 1:13–14, Biblia 1776
” 15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
”
– Mark. 16:15 - 16, Raamattu 1933/1938
” 15 Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. (Mark. 13:10)
16 Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.(Joh. 3:18,36; Ap. t. 16:31; Room. 1:16; 1. Piet. 3:21)
”
– Mark. 16:15 - 16, Raamattu 1992
” 15 Ja sanoi heille: menkäät kaikkeen maailmaan, ja saarnatkaat evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, se kadotetaan.
– Mark. 16:15 - 16, Biblia 1776