IRC-Galleria

Psykologia sanoo rakasta ja kunnioita lähimmäistäsi. Tämä on ihan oikea ja Raamatullinen ajatus. Mutta psykologia ei jää tähän, vaan se vie rakastamisen ja kunnioittamisen pitemmälle, sillä se hyväksyy ihmisen synnissä elämisen ja psykologian mukaan tulee hyväksyä ei ainoastaan ihminen, vaan myös se mitä hän tekee. Esimerkiksi jos hyväksyt homoseksuaalin ihmisenä, niin sinun tulee psykologian mukaan hyväksyä myös homoseksuaalisuus. Raamattu sanoo, että hyväksy ja kunnioita homoseksuaalia lähimmäisenäsi, mutta älä hyväksy homoseksuaalisia tekoja, koska ne ovat syntiä.

Näitä esimerkkejä psykologiasta olisi vaikka kuinka paljon, mutta edellä oleva esimerkki tuo sen esille, että psykologiasta voi hyväksyä jonkun ajatuksen, mutta et kuitenkaan kokonaan sitä mihin se ajatus voi johtaa. Miksi uskova etsisi psykologiasta hyviä ajatuksia, kun se on hyvistä ajatuksistaan huolimatta synnin turmelema ja syvemmälle edetessään se johtaa koko ajan syvemmälle synnin suohon. Siksi uskovan tulisi etsiä apua ja viisautta Jumalalta ja uskovien yhteydestä sekä sielunhoidollisen armoituksen omaavilta uskovilta.

"Kristillinen psykologia"

Jotkut uskovat puhuvat kristillisestä psykologiasta tarkoittaen sillä sitä että uskova toimii psykologina tai terapeuttina tai Raamatun totuutta sovelletaan psykologiaan. Käsite kristillinen tarkoittaa alunperin Raamatun sanan pitämistä totuutena. Tämä tarkoittaa silloin, että kristilliseen opetukseen ei saa tuoda psykologian opetuksia, koska ne perustuvat ihmisviisauteen, joka johdattaa ihmisiä sekä hyväksymään että elämään synnin valheessa. Tästä näkökulmasta katsottuna ei voi olla kristillistä psykologiaa, koska Raamatun sanan totuus ei yhdisty valheen kanssa.

Uskovien olisi viisaampaa puhua vaikka kristillisestä tai Raamatun sanan mukaisesta ihmisen mielen hoitamisesta tai sielunhoidosta, jolloin jokainen uskova ymmärtää mistä on kysymys. Psykologia sanan yleinen määritelmä on tieteenala, joka tutkii ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Samoin psykologia sisältää filosofiaa sekä antiikin kreikkalaista filosofiaa. On siten selvää, että kun puhutaan psykologiasta, niin sen määritelmä on kaikille tuttua tieteellisestä ja filosofisesta taustasta. Sekaannusten välttämiseksi olisi hyvä, ettei uskova käytä sanaa psykologia kun hän tarkoittaa Raamatun sanan totuutta.

Voiko uskova toimia ja saako hän olla psykologi? Totta kai jos hän haluaa lukea itsensä psykologiksi, niin hän voi sen tehdä, ei sitä kukaan voi häneltä kieltää, jos hän haluaa niin tehdä. Itse en voisi opiskella psykologiksi, koska en kuitenkaan voisi käyttää psykologian filosofisia "viisauksia" pyrkiessäni auttamaan ihmisiä, vaan turvautuisin yksistään Jumalan sanan totuuteen sekä Pyhän Hengen apuun. Raamattu on täynnä sielunhoidollisia opetuksia, joista saatan vielä joskus kirjoittaa jotakin. Sielunhoidollisella sanalla tarkoitan sitä, että Jumalan sanassa on ohjeita ja opetusta miten ihmisen mieli eheytyy ja parantuu.

Kun kirjoitan tässä kirjoituksessa psykologiasta, niin tarkoitan sillä sitä psykologiaa, joka on kreikkalaisen filosofian pohjalta kehitetty ihmisviisaus, joka vastustaa Raamatun totuutta ja pyrkii ihmisviisauden kautta auttamaan ihmisiä. Kaikki maalliset nykyajan psykologian osa-alueet perustuvat ateistiseen maailmankuvaan, joka ei tunnusta Raamatun sanan totuutta, vaan pyrkii ihmisjärjen avulla auttamaan ihmisiä. C.G. Jung on sekoittanut psykologiaan panteismia, eli opin siitä, että jumaluus on läsnä kaikkialla maailmankaikkeudessa (eri uskonnoissa jne.)

Kaikella tarkoitan sitä, että päästäkseen erikoistumaan johonkin maallisen psykologian osa-alueeseen, niin ihmisen on opiskeltava filosofisen psykologian perusteita päästäkseen eteenpäin psykologian eri alueille. Näin filosofinen ajatusmaailma, joka ei tunnusta Raamatun totuutta vaikuttaa jokaisessa psykologian osa-alueella. Se tietenkään tarkoita sitä, että kaikki psykologiaan liittyvät tahot pyrkivät siirtämään filosofispsykologisia ajatuksia ihmisen mieleen, vaan voivat vaikuttaa esim. pelkästään ihmiskehon biologisen vaurion korjaamiseen.

Yhteiskunnan järjestys

On tilanteita kun uskovakin on velvoitettu käymään psykologilla. Esimerkiksi eräs uskon veli joutui käymään psykologilla kun hän oli määrä-aikaisella eläkkeellä. On monia muitakin tilanteita, joissa Suomen terveydenhuollon piiriin kuuluu psykologien tapaaminen tietyissä tilanteissa. Totta kai Suomen lainsäädännön ja terveydenhuollon järjestyksen mukaan jokaisen ihmisen on elettävä. Silloin kun on terveydenhuollon järjestyksen mukaan psykologin kanssa tekemisissä, niin silloin on viisasta ettei ime itseensä filosofispsykologisia vaikutuksia, koska vaikkakin niissä voi olla hyviä ajatuksia, niin se perustuu valheeseen sekä ei tunnusta Raamatun totuutta.

Kirjoitustani ei saa ymmärtää väärin, että uskova ei saisi milloinkaan mennä psykologin luokse. En edes voi kieltää ketään menemästä mihinkään, enkä edes halua niin tehdä, mutta voin suositella asioita kuten ettei uskovan tulisi hakea apua maallisista terapioista mielenalueen ongelmiinsa, vaan hakea apua Jumalalta sekä seurakunnasta.

Kun sanon, että uskovan ei ole hyvä mennä psykologin luokse, niin tarkoitan sitä sillä, että uskova itse vapaaehtoisesti hakee apua psykologiasta, eli ihmisviisaudesta, kun Jumala varmasti haluaisi auttaa häntä joko suoraan itse tai sielunhoidollisen armoituksen omaavan uskovan kautta. Näin uskova saisi apua ongelmiinsa Jumalan tahdon ja totuuden mukaisesti.

Psykologian apu ja Jumalan apu

Jotkut uskovat sanovat saaneensa apua psykologiasta kun heitä on ahdistanut. He voivatkin saada ja kokea saavansa apua. Ongelmana tässä on vain se, että psykologian kaivolla ammentaminen on sama asia kuin hakea ihmisviisaudelta apua ongelmiinsa, jonka kautta hän sivuttaa Kaikkivaltiaan Jumalan avun, joka on ainoa kuka pystyy ihan oikeasti auttamaan uskovaa ihmistä.

Ymmärrän sen että moni uskossaan nuori turvautuu psykologian apuun, koska hän ei ole varmaankaan ymmärtänyt mitä kaikkea psykologia edustaa. Uskon sen että kun hän kasvaa uskossa Raamatullisesti eteenpäin, niin hän hylkää ihmisviisauden lähteet ja ilo sydämessä ammentaa elävää vettä Jumalan kaivosta (Herra Jeesus ja Jumalan sanan totuus).

Jos joku uskova on käynyt psykologilla, niin ole huoleti, en syytä, enkä tuomitse sinua, vaan ymmärrän sinua. Ymmärrän senkin että jonkin ajan päästä sinäkin ymmärrät, että psykologia on eräs eksytyksistä ihan niin kuin liberaaliteologia tai jokin väärä Raamatun opetus ja harhaoppi. Olkaamme armollisia toinen toisiamme kohtaan ja antakaamme toinen toistemme kasvaa rauhassa uskontiellä.

Sitten on taas sellaisia uskovia, jotka sanovat että koska psykologiassa on hyvää, niin otan vain sen mikä on hyvää ja hylkään sen mikä on huonoa. Ongelma tällaisessa ajattelussa on se, että psykologia perustuu filosofiaan sekä ateistiseen maailmankuvaan, jonka mukaan psykologia ei tunnusta Raamatun Jumalaa, Raamatun sanan totuutta, joka voi ainoastaan parhaiten auttaa ihmisiä, eikä syntiä ja riivaajahenkiä, jotka ovat kaiken synnin takana. Psykologian lähde on väärä lähde ammentamiseen, koska se perustuu ihmisviisauteen, joka vastustaa Raamatun totuutta ja johdattaa ihmisiä sekä hyväksymään että harjoittamaan syntiä.

2 Kor 10:
3 Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät (logismos) ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle

Logismos tarkoittaa järjen päätelmiä ja ajatuksia. Psykologia ja maalliset terapiat ovat järjen päätelmiä, jotka on kehitetty Jumalan tuntemista vastaan sillä tavalla, että ihmiset ovat hylänneet Jumalan ja Hänen totuutensa ja sen sijaan he ovat rakentaneet ihmisviisauden tien, jossa sanotaan että ihmisen järki pelastaa ihmisen olemassaolon ja ratkaisee hänen ongelmansa. Herran Jeesuksen opetuslapsina meidän tulisi tietää, että psykologia edustaa meille vihollisen voimia sekä ajatusmaailmaa, josta meidän tulee pysyä kaukana.

Vähäinen hapatus sekoittaa koko taikinan

Kun ja jos sekoitat uskoosi psykologiaa, niin omaksut huomaamattasi ihmisviisaudesta nousevia ajatuksia sekä ratkaisumalleja. Psykologian ajatusmalli vaikuttaa sydämessäsi uskon elämääsi haittaavana tekijänä sekoittaen sinua pois totuudesta ja hengellisestä asioiden ymmärtämisestä, jonka sijaan alat omaksua asioita ihmisviisaudesta käsin. Tämä vaikuttaa sen että alat inhimillistämään Raamatun sanaa pyrkien ymmärtämään sitä luonnollisen järkesi kautta. Tämä kaikki tapahtuu sinulle huomaamattomasti. Voit edelleen rukoilla, mutta siitä huolimatta inhimillisen järjen kautta lähestyt Raamatun sanaa, joka johtaa väärien oppien tukemiseen. Usein psykologinen vaikutus uskovassa esiintyy siten, että hän ymmärtää joitakin asioita hengellisesti ja joitakin inhimillisen järjen mukaan, eli hänessä sekoittuu ihmisviisaus ja Raamatun usko. Pienikin hapatus hapattaa koko taikinan.

Vaikka lääketieteessä on paljon hyviä asioita, jotka auttaa ihmisiä ja vaikka iso osa lääketieteen alalla työskentelevistä ihmisistä on jumalattomia, niin heidän hyvät tekonsa ihmisten auttamiseksi eivät riitä pelastuksen ansaitsemiseen, sillä kukaan ei voi pelastua muuten kuin Herran Jeesuksen kautta.

Muutama sana vielä ihmisviisaudesta. Ihmisviisaus syrjäyttää aina Jumalan tahdon ja varsinkin silloin, kun ihmisviisaus pyrkii ohjaamaan ihmisen mielen käyttäytymistä ja ajattelutapaa. Monet uskovat pyrkivät tuomaan uskon asioihin lisäsyvyyttä akateemisen ihmisviisauden kautta, mutta Raamattu puhuu lapsenomaisesta uskosta, joka on ainoa tapa toteuttaa Raamatun uskoa. Akateeminen viisaus pätee niillä aloilla mihin akateeminen koulutus kouluttaa ihmisiä, mutta ei uskon asioihin. Siksi nämä kaksi asiaa tulee erottaa toisistaan ja niiden tulee elää omaa elämäänsä omassa ympäristössään, eli lapsenomainen usko on ainoa vaikutin uskon asioissa ja akateeminen ihmisviisaus toimii vain niillä aloilla, joihin akateeminen ihmisviisaus antaa pätevyyden toimia.

Sitten vielä lääketieteellisestä ihmisviisaudesta muutama ajatus. Se auttaa ihmisiä myös uskovia, mutta sen eräs ikävä haittatekijä on haitalliset sivuvaikutukset. Syöpähoidot saavat aikaan ikäviä ja kivuliaita sivuvaikutuksia, vaikka se kykeneekin auttamaan ja parantamaan. Jumala parantaa ilman minkäänlaisia haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä ehkä auttaa meitä ymmärtämään sen kuinka paraskin ihmisen hyvä teko sisältää myös aineksia, jotka eivät ole hyviä. Jumalan teot ovat taas täydellisiä.

Vielä tuon sen esille, että kun Jumala sanassaan varoittaa ihmisviisaudesta, niin se tarkoittaa sitä että ihmisen mielenaluetta pyritään manipuloimaan synnillisellä käyttäytymisellä ja ajattelutavalla, joka on aina vahingollista ihmiselle, vaikka se näyttäisi auttavan jollakin tavalla. Psykologia perustuu tällaiseen ihmisviisauteen, eli silloin kun psykologia filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvaan mukaan pyrkii vaikuttamaan ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. On päivänselvää, että uskovan tulisi karttaa tällaista psykologiaa. Jumala joka on luonut ihmisen ja ihmisen mielen, osaa hoitaa ihmisen mieltä ja Hän on antanut sanaansa siihen selkeät hoito-ohjeet.

Jumalan teot tuovat vapautuksen ja avun

1 Kor 13:
4 ¶ Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

Jumalan rakkaus uskovan sydämessä Pyhässä Hengessä poistaa vihan ja katkeruuden, eikä se edes muistele kärsimäänsä pahaa. Vain Jumala voi auttaa ihmistä saavuttamaan todellisen anteeksiantamuksen.

Jes 65:
17 ¶ Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;
18 vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.

Jes 43:25 Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.

Jokainen uskova saa kaikki jumalattomana tekemänsä syntinsä anteeksi Jumalalta tullessaan uskoon. Jumala ei enää sen jälkeen muista heidän syntejään. Silloin kun ihminen tulee uskoon, niin Jumala johdattaa hänet anteeksiantamukseen, jossa hän kykenee antamaan anteeksi kauheimmatkin synnit, jotka on tehty häntä tai hänen läheisiään kohtaan.

Hebr 10:
16 "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan," sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
17 ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista".
18 Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.
19 ¶ Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija,"
22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;

Herran Jeesuksen veri puhdistaa uskovan omantunnon ja johdattaa hänet anteeksiantamuksen tielle. Joissakin tapauksissa anteeksiantamus on prosessi, mutta Herran Jeesuksen kanssa tämä prosessi päättyy täydelliseen anteeksiantamukseen.

Ihmisviisaus haavoittaa ja rikkoo

Maallisessa terapiassa palataan jatkuvasti taaksepäin muistelemaan kipeitä asioita, joiden vuoksi ihminen on syvillä haavoilla. Tämä kaikki tehdään koko ajan ihmisen omassa voimassa, joka ei kykene voittamaan syntejä (viha, katkeruus, kostonhalu jne.). Voit olla varma ettei se tee hyvää ihmiselle kun hän joutuu koko ajan tekemisiin asioiden kanssa, jotka aiheuttavat sydämessä kipua, katkeruutta jne. Jos sinulla ei ole oikeita työkaluja (Pyhä Henki, Jumalan armo, rakkaus ja totuus) kun sinun sydäntäsi revitään rikki paloittelemalla se osiin, niin on ihan varmaa ettei niitä rikkinäisiä paloja ihminen pysty laittamaan oikeille paikoillensa, vaikkakin hän saisi siitä jotakin apua.

Todellinen apu voi tulla vain Jumalan kautta, kun Hän Pyhässä Hengessä Jumalan armon, rakkauden ja totuuden kautta hoitaa uskovan rikkinäistä sydäntä tai sitten rakastavan seurakunnan tai sielunhoidollisen armoituksen omaavan uskovan kautta. Miksi et menisi saamaan parasta hoitoa Jumalan luokse, jolla on täydellinen hoito sinuakin varten etkä sen sijaan menisi maalliseen terapiaan, josta voi saada jonkinlaista apua, mutta ei koskaan täydellistä apua ja sen lisäksi sydämeesi saattaa tarttua ihmisviisautta, joka vastustaa Raamatun sanan totuutta. Tämä psykologinen hoitopaketti voi tulla sinulle sellaisessa muodossa, että et tunnista siinä olevia Raamatulle kielteisiä elementtejä.

Jumala parantaa haavat

Jes 58:
6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8 ¶ Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.

Silloin kun uskova alkaa toimimaan niin kuin Raamattu opettaa, niin hänen sydämensä haavat alkavat paranemaan.

San 16:24 Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.

Jumalan sanan totuuden armolliset sanat lääkitsevät ihmisen rikkinäistä sydäntä.

2 Kor 1:
3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
4 joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.
5 Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.

Herra Jumala lohduttaa omiaan Pyhässä Hengessä Herrassa Jeesuksessa, koska Isä Jumala on kaiken lohdutuksen Jumala.

Raamattu myös sanoo, että saatana on vanginnut jokaisen ihmisen noudattamaan omaa pahaa tahtoansa synnin orjuuden kautta. Synnin orjuuden kautta ihminen operoi asioita ihmisjärjen viisauden kautta eläen epäuskon tilassa suhteessa Jumalaan. Nyt on seuraavaksi syytä käsitellä ihmisen mieltä jonka kautta saatana orjuutta ihmistä kaikenlaisilla synneillä.

Raamattu opettaa siitä mikä on Jumalan tahto ja synti vääristää sen opettaen asioita Jumalan tahdon vastaisesti. Raamatussa on ihmisen käyttäytymisohjeet ja kuinka ihmisen tulisi mielessään ajatella asioita sekä kuinka elää käytännössä, niin että Jumalan tahto tapahtuisi. Synti vääristää ihmisen käyttäytymisen sekä johdattaa hänet elämään synnin orjuuden mukaiseen elämään ja ajattelutapaan.

Ateistit ovat pääosin alunperin kehittäneet nykyaikaisen psykologian ja siksi nykyaikainen psykologia opettaa ihmisen käyttäytymistä ateistisesta maailmankuvasta käsin. Tämä tarkoittaa sitä, että psykologia joka tutkii ja opettaa ihmisen mielestä ja käyttäytymistä ohjaa ihmistä tekemään asioita synnin näkökulmasta käsin, joka on sitä maailman ja saatanan viisautta.

Raamattu opettaa ettemme saisi vastaanottaa ja uskoa maailmanviisautta, joka pyrkii muokkaamaan meidän mieltämme synnilliseen käyttäytymiseen, jota psykologia edustaa, silloin kun se pyrkii ohjaamaan ihmisen mieltä käyttäytymään filosofispsykologisen ateistisen maailmankuvan mukaan. Raamattu kehottaa, että uskova ihminen varjelisi yli kaiken sydäntään (mieli), koska synti haluaa tehdä asuinpaikan ihmisen mieleen ja ohjata ihmistä toimimaan, ajattelemaan ja käyttäytymään synnin himojen ja halujen mukaan.

Raamatun sanan opettama maailmanviisaus tulee ihmisen omasta järjestä, jonka kautta hän ajattelee, elää ja toimii synnillisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmanviisaus pyrkii kumoamaan Jumalan sanan totuuden ihmisviisauden kautta. Maailmanviisaus on asia, jota riivaajahenget aktivoivat ihmisen mieleen. Maailmanviisaus käsitettä ei saa sekoittaa siihen kun Jumala on luomisen perusteella antanut ihmiselle viisautta ajatella sekä toimittaa arkielämään kuuluvia asioita. Jumalan viisaus ei ole maailmanviisautta, jonka perusta on synnissä, sillä Jumalan viisauden perustus on itse Kaikkivaltias Jumala.

Kun on kyse esim. syöpähoidoista, niin se on lääketieteellinen toimenpide, jonka avulla pyritään hoitamaan ihmisen fyysistä sairautta, eikä ohjaamaan hänen mieleensä filosofispsykologista ateistista maailmankuvaa. Tämä tarkoittaa sitä että kaikenlainen psykologinen toiminta joka tähtää ihmisen fyysisten sairauksien hoitamiseen tai muunlaiseen auttamiseen, jossa ihmisen mieleen ei syötetä filosofispsykologisia ajatuksia eivät ole uskoville vahingollisia.

Meidän on ymmärrettävä se että luomisen perusteella annettu viisaus toimia, elää ja ajatella on Jumalan lahja ihmiselle, mutta että saatana on vanginnut ihmisen synnin orjuuteen, jonka kautta hän ohjaa ihmisiä synnilliseen käyttäytymiseen ja ajattelutapaan.

Sellainen opetus uskovien keskuudessa on väärää, jossa ajatellaan, että uskoontulo ratkaisee kertaheitolla kaikki ongelmat ja sen seurauksena pyritään ajamaan riivaajia ulos psyykkisesti sairaista ihmisistä. Raamatun opetuksen mukaan uskovassa, jossa asuu Pyhä Henki, ei voi asua riivaajahenget. Riivaajahenget voivat vaikuttaa uudestisyntyneen uskovan mieleen, mutta ne eivät pääse uskovan ihmisen sisälle asumaan, koska Kaikkivaltias Jumala asuu ja hallitsee uskovaa ihmistä Pyhän Hengen kautta.

Tuon lyhyesti esille ajatuksiani lääkkeistä ja lääkityksistä. Joissakin tapauksissa lääkkeet ja lääkitys ovat tarpeellisia niin jumalattomille kuin uskovillekin. On myös sellaisia tapauksia, joissa lääkkeitä syödään turhaan sekä ne ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä.

Älä käsitä minua väärin sillä tavalla että kehotan sinua heittämään pois lääkkeesi, koska sitä en opeta. Joissakin tilanteissa on parempi, että ihminen käyttää lääkkeitä ja varsinkin silloin kun hänen mielensä on pahoin sairastunut, niin sellaisissa tapauksissa lääkkeiden pois jättäminen on todella vaarallista. Jumala voi parantaa niin ettei ihminen tarvitse enää lääkitystä, mutta tämän täytyy tulla todella Jumalalta, eikä saa perustua pelkästään psyykkisesti sairaan ihmisen omaan tuntemukseen. Tällaisessa tapauksessa usein psykologi, lääkäri tai terapeutti arvioi sen voiko lääkityksen lopettaa. Tässä ei kuitenkaan ole kyse filosofisesta tai psykologisesta ajatuksen siirtämisestä ihmisen mieleen, vaan havaintoon, jonka perusteella arvioidaan ihmisen psyyken terveydentila.

Jumalan tekojen täystakuu

Voiko uskova hakea apua maallisesta psykologiasta ja terapioista? Tätä kysymystä kysytään toistuvasti uskovien keskuudessa. Itse olen sitä mieltä ettei uskova ihminen tarvitse maallista psykologiaa ongelmiensa ratkomiseen, koska Kaikkivaltias Jumala haluaa auttaa Häntä Pyhän Hengen, Jumalan sanan totuuden, Jumalan armon ja rakkauden sekä toisten uskovien kautta (erikoisesti sielunhoidollisella armoituksella varustetun kautta).

Ymmärrän sen kuinka uskossaan nuori ihminen saattaa hakea apua ongelmiinsa psykologeilta ja terapioista. Hän voikin saada sitä kautta apua arjen tai oman elämän ongelmiin, jotka eivät liity hengelliseen elämään. En kuitenkaan suosittele sitä sen takia, koska psykologia on ihmisviisautta, joka ei tunne Raamatun hengellistä todellisuutta ja pitkässä juoksussa psykologian vaikutus alkaa muokkaamaan ihmisen mieltä psykologisen maailmankuvan mukaan, joka perustuu ihmisviisauteen ja on siten vahingollinen uskovalle ihmiselle.

Otan tähän esimerkin:

Maallinen terapia opettaa, että ihmisen tulisi antaa anteeksi hänen kokemansa vääryydet. Tämä opetus voi painottaa sitä, että anteeksi voidaan antaa, mutta vääryyksiä ei voi koskaan unohtaa. Maallinen terapia johtaa ihmistä anteeksiantamukseen ihmisen oman voiman kautta, mutta ihminen ei kykene todelliseen anteeksiantamukseen oman voimansa kautta.

Lopputuloksena on se että ihminen tiedostaa anteeksiantamuksen olevan ratkaisu, mutta ihminen ei kykene vapautumaan negatiivisista tuntemuksistaan, koska ihmisellä ei ole kykyä antaa anteeksi toiselle ihmiselle kokemaansa kauhistuttavaa vääryyttä. Ihminen voi omissa voimin antaa ihmiselle anteeksi siten, että hän sanoo antaneensa anteeksi, mutta sydämessään kantaa silti anteeksiantamattomuutta, joka voi esiintyä pelkona väärintekijää kohtaan. Kun sanotaan, että on annettu anteeksi niin se viestittää väärintekijälle, että älä enää koske minuun, koska olen antanut anteeksi. Todellisuudessa ei ole tapahtunut anteeksiantamusta, vaan pelko väärintekijää kohtaan tuo valheellisen kokemuksen anteeksiantamuksesta.

On muitakin väärän anteeksiantamuksen merkkejä kuin pelko. Eräs tällainen on oman aseman nostaminen muiden silmissä. Ihminen sanoo ja käyttäytyy niin kuin olisi antanut anteeksi, mutta ei ole tehnyt sitä sydämessään, vaan hän hakee valheellisen anteeksiantamuksen kautta itselleen sankarin sädekehää, jonka kautta hän haluaa itseään kohtaan ihailua.

Uskon kautta Herraan Jeesukseen Pyhässä Hengessä eläen on ainoa mahdollisuus antaa sydämestään anteeksi ihmiselle tai ihmisille, jotka ovat tehneet kauhistuttavalla tavalla väärin meitä kohtaan tai lähimmäisiämme kohtaan. Raamatullinen anteeksiantamus antaa Pyhässä Hengessä voiman antaa anteeksi sekä antaa vielä halun rakastaa häntä, jolle on anteeksiannettu.

Tämä takaa todellisen anteeksiantamuksen, johon psykologia ei pysty, vaan jättää ihmisen ilman voimaa antaa todella anteeksi sydämestään. Oikea tieto ilman käytännön voimaa jättää ihmisen ikään kuin hissiin, joka kulkee jatkuvasti ylös ja alas, mutta todellista pysähtymistä ja levähdyspaikkaa anteeksiantamukseen ei löydy.

Ihmisen mieli sekä Jumalan luomistyö ja ihmisviisaus

Jotkut uskovat ihmiset puhuvat Raamatullisesta psykologiasta, joka on kuitenkin väärää terminologiaa, jota uskovien ei olisi hyvä käyttää, koska se johtaa väärinymmärryksiin, josta aiheutuu melkoisia sekaannuksia ja ongelmia.

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä. Edellä määritelty psykologia perustuu ateistiseen maailmankuvaan, jonka juuret ovat antiikin sekä sen jälkeisessä filosofiassa. Täten sanaa psykologia ei tule yhdistää Raamatulliseen psykologiaan, koska psykologia on edellä mainittu yleisesti määritelty ihmisten kehittämä tieteenala. Raamatun opetus ihmisen mielestä ei perustu psykologiaan, vaan Jumalan viisauteen.

Tuon esille seuraavaksi hiukan näkemyksiäni Raamatun sanaan perustuen, mitä tarkoittaa maailman viisaus ja saatanan viisaus sekä vähän muutakin. Raamattu sanoo Jumalan luoneen ihmisen sekä tietysti myös ihmisen mielen. Jumalan luomistyöhön perustuen on Jumala antanut jokaiselle (jumalaton tai uskova) sellaista viisautta, että hän kykenee ajattelemaan, tutkimaan, päättelemään, tekemään valintoja ja suoriutumaan erilaisista asioista joita tarvitaan arkipäivän elämässä. Tässä mielessä on jokainen ihminen saanut Jumalalta lahjaksi viisautta, että kykenee suoriutumaan asioista, joita elämässä on kohdattava.

Painotan sitä, että kun kirjoitan psykologian vahingollisesta vaikutuksesta uskoville, niin tarkoitan sillä psykologian yleistä määritelmää, jonka mukaan psykologia perustuu ateistiseen maailmankuvaan, filosofiseen ja psykologiseen viisauteen, joka uskoo ihmisen olevan hyvä sekä ettei syntiä ja Raamatun Jumalaa ole olemassa. On päivänselvää, että tällainen psykologia perustuu valheeseen eikä se voi silloin oikeasti auttaa hoitamaan uskovan mielenaluetta, koska Jumalan sanan totuuden tulee hoitaa ja uudistaa uskovan mieltä.

Väärinymmärrysten välttäminen

Tuon esille muutamia ajatuksia ettei minun kirjoitustani ymmärretä väärin. Lääketiede ja ihmisen biologiaa tutkiva psykologia ei ole vahingollista uskovalle, koska se ei pyri vaikuttamaan filosofisia ja psykologisia ajatuksia uskovan mieleen, vaan tutkii ja korjaa ihmiskehon biologisia vaurioita. Vaikka tieteessä on paljon Raamatun totuuden vastaisia asioita, niin esimerkiksi lääketieteessä on paljon hyviä asioita, jotka ovat hyödyllisiä kaikille ihmisille. Ihmisen biologiaa ja sairauksia voidaan tutkia tieteellisesti sillä tavalla, että tiedämme millä tavalla tietyt biologiset asiat toimivat. Biologisia vaurioita ei korjata ateistisen filosofian kautta, vaan kokeellisen tieteen havaintojen kautta, joiden pyrkimyksenä on korjata biologisia vaurioita, ei ihmisen mielenaluetta.

Neurologista sairautta, oiretta tai vammaa tutkitaan mm. psykologisin menetelmin, mutta kuitenkin niin, että tutkimuksen tarkoitus ja päämäärä on biologisen vamman hoitaminen tai korjaaminen. Tässä ei ole kyse siitä, että ihmisen mieleen pyritään syöttämään ateistista filosofispsykologista maailmankuvaa, vaan siitä että ihmisen biologinen vamma pyritään hoitamaan kuntoon.

Esimerkiksi neurologisen sairauden takia ihminen voi joutua ajokyvyn testaamiseen, jossa testataan ja tutkitaan kykeneekö hän liikkumaan liikenteessä omaa autoa ajaen. Ajokyvyn testaaminen ei ole psykologian maailmankuvan istuttamista ihmisen mieleen, vaan ihmisen terveydentilan tarkastamista. Ajokyvyn testaaminen on erittäin tärkeä toimenpide potilaan ja muiden ihmisten turvallisuuden tähden. On päivänselvää ettei uskova voi kieltäytyä tällaisesta toimenpiteestä ja asettaa muita ihmisiä hengenvaaraan.

Neuropsykologia avulla voidaan esim. auttaa lasta elämään omin avuin kuntoutuksen ja ohjaavan hoidon kautta. Tässäkään ei ole kyse siitä, että pyritään istuttamaan filosofiaan perustuvia psykologisia opetuksia ihmisen mieleen, vaan auttaa häntä elämään ja tulemaan toimeen arkipäivän elämässä. Tietyissä tilanteissa ihminen tarvitsee tiettyä lääkitystä esim. diabetesta sairastavat. Tässäkään ei ole kyse filosofian tai psykologian ajatusten tunkeutumisesta ihmisen mieleen, vaan lääketieteellisestä hoidosta.

Jotkut uskovat kysyvät voiko Jumala parantaa sairauksia kuten epilepsia, narkolepsia, diabetes, syöpä, autismi, aivokasvain, ms-tauti, Alzheimerin tauti jne. Jumala, joka herättää kuolleita sekä luo uusia jäseniä pystyy varmasti parantamaan kaikkia sairauksia. Joku voi kysyä hyödyttääkö uskossa kasvaminen fyysisistä sairauksista parantumista?

Uskossa kasvamisen päämäärä on uudistaa ja muuttaa ihmisen mieltä. Uskossa kasvaminen ei ole apukeino fyysisten sairauksien parantumiseen. Jumala on antanut seurakunnalle armolahjoja, kuten terveeksi tekemisen lahjat, joiden kautta fyysiset sairaudet parantuvat sekä Jumala voi parantaa ihmisen fyysisestä sairaudesta ilman armolahjaa ja ihmisen rukousta, eli suoraan itse. Itse ajattelen niin, että me uskovat olemme hylänneet liian paljon Raamatullista uskoa, että senkään tähden ihmiset eivät parannu fyysisistä sairauksistaan siinä määrin kun Jumala haluaisi heitä parantaa, koska olemme liikaa järkiperäistäneet uskoa.

Tuon vielä sen esille etten kiellä aivojen ja hermostojen vaikutusta ihmiseen, enkä kiellä ihmisiltä asioiden kokemista tai ajattelemista, tuntemista, ymmärtämistä, havainnoimista, oppimista, muistamista, näkemistä jne. Sen kuitenkin ymmärrän ja siihen uskon ettei se ole Jumalan tahdon mukaista, jos ihminen oppii, havainnoi, kokee, muistaa ja ymmärtää asioita valheellisen tiedon ja maailmankuvan kautta.

Se tulee muistaa ja ymmärtää, että totta kai asioita voidaan tutkia ihmisviisaudella sekä niistä on apua tietyissä tilanteissa ihmisille (ajokyvyn testaaminen) ja ne ovat tärkeitä asioita, mutta kukaan ei kelpaa näiden hyvien tekojen kautta Jumalalle, vaikka ne ovatkin inhimillisestä näkökulmasta katsottuna hyviä asioita. Ihmisviisaus on useinkin syntiä Jumalaa kohtaan ja ihmisten parhaatkin teot ovat Jumalan näkökulmasta todella vajavaisia, sillä Hän tekisi ja tekee kaiken paremmin kuin ihminen oman viisautensa varassa.

Se on kuitenkin hyvä, että ihminen pyrkii tekemään parhaansa järkensä kautta esim. ajokyvyn testaamiseen liittyvissä asioissa. Se ei ole kuitenkaan niin hyvä teko, että hän ansaitsisi sillä pelastuksen, koska kaikesta hyvästä huolimatta ihminen on synnin turmelema.

Mielen uudistus sekä parantuminen

Room 12:
2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
3 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

Jumalan tahto on ettei uskova ihminen imisi itseensä niitä valheita, joita esim. psykologiassa on ja ettei uskova toimisi valheellisen tiedon mukaan, vaikka se näyttäisi kuinka hyvältä. Raamatun sana opettaa, että uskova ei saisi mukautua tämän maailmanajan mukaan (tarkoittaa valheita ja synnissä elämistä), vaan uskovan tulee muuttua mielen uudistuksen kautta, joka perustuu Jumalan sanan totuuteen sekä Jumalan tahtoon. On todella tärkeä ymmärtää, että ihmisen mieli on se minkä kautta ihminen joko uskoo totuuden tai valheen. Samoin ihminen mielensä kautta valitsee palveleeko hän Jumalaa vai syntiä. Koska ihmisen mieli (sydän) on avainasemassa siitä millaisen maailmankuvan muodostamme, ketä palvelemme ja mitä ajattelemme ja uskomme, niin siksi on tärkeää ettei uskova saastuta mieltänsä valheellisen tiedon kautta, vaan pyrkii uudistumaan jatkuvasti mieleltään Jumalan sanan totuuden kautta Pyhässä Hengessä.

Eräs asia minua hämmästyttää kun jotkut uskovat ihmiset luottavat ja antavat mielenalueen ongelmansa hoitamisen maallisen "ammattilaisen" hoidettavaksi. Jumala on luonut ihmisen sekä mielen ja maallinen terapeutti on hyvin usein jumalaton synnin orjuudessa elävä ihminen. Minusta se on aika loukkaava Jumalaa kohtaan, että me uskovina syrjäytämme todellisen ammattilaisen ja ekspertin avun (Jumalan avun) ja sen sijaan menemme hakemaan apua ihmiseltä, jonka mieli on synnin turmelema.

Jos uskova hakee apua psykologeilta tai maallisilta terapeuteilta ja kokee saavansa siitä apua, niin on siinä se hyvä puoli että jos hän ei jostain syystä ymmärrä hakeutua Raamatun mukaiseen sielunhoidolliseen apuun, niin hän saa edes jollakin tavalla apua. Tietenkin tässä on aina se vaara olemassa, että terapeutti tai psykologi syöttää uskovalle vahingollisia ateistisia ajatuksia uskovan mieleen siten ettei uskova edes tiedosta sitä. Tietenkin parasta apua uskova saa mielenalueen ongelmiin Raamatun mukaisesta sielunhoidollisesta avusta, joka perustuu Raamatun sanan totuuteen.

Älä nyt ymmärrä minua väärin, sillä en syyllistä sinua siitä jos olet käynyt maallisessa terapiassa ja saanut siitä jotakin apua, hyvä niinkin. Minä haluan herätellä sinua siihen todellisuuteen, että Jumala kykenee hoitamaan sinua suoraan itse tai sitten sielunhoidollisen armoituksen omaavan uskovan kautta. Maallisessa terapiassa on aina se vaara, että imaiset mieleesi vahingollisia ihmisviisauteen perustuvia ajatuksia, mutta Jumalan hoidossa sinun mieltäsi hoidetaan aina oikealla tavalla. Kaikki uskovat jotka sanovat olevansa sielunhoitajia, eivät valitettavasti ole saanut Jumalalta siihen armoitusta, vaan he tekevät sitä lihasta ja uskonnollisuudesta käsin. Jumalalle kiitos kuitenkin siitä, että Hän on itse kykenevä hoitamaan sinua tai sitten sellaisten uskovien kautta, jotka Hän on armoittanut sielunhoidolliseen työhön. Kun kuljet rukoillen, niin Hän on luvannut johdattaa sinua ja johdattaa sinua myös todelliseen Raamatulliseen sielunhoidolliseen kohtaamiseen.

Freudin mukaan uskonto on yleisinhimillinen pakkoneuroosi”, ja lapsuusneuroosin tavoin se juontuu oidipuskompleksista, isäsuhteesta, ja siitä päästäisiin eroon, kun ihmiset vihdoin luonnontieteellisen tiedon avulla oppivat hahmottamaan todellisuuden ilman harhaluuloja.

C. G. (Carl Gustav) Jung oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja. Jung uskoi ihmisen psyykeen olevan luontaisesti hengellinen, jota voidaan tutkia pintaa syvemmältä.

Jung oli panteisti, eli hän uskoi että maailmankaikkeus, maan päällä oleva luonto ja ihmiset ovat sama kuin jumaluus. Panteistit eivät usko erilliseen persoonalliseen yhteen Jumalaan. Jung uskoi hindulaisuuden oppeihin kuten kundaliiniin. Jungin mukaan kundaliinin nousun pitäisi tapahtua spontaanisti, eikä vaarallisten riittien kautta.

Jung myös uskoi jälleensyntymiseen kuten monet muutkin psykologit uskovat. Kuten aikaisemmin on tullut esille, niin Kreikan antiikin filosofiassakin on uskottu jälleensyntymiseen. Siten myös tälläkin tavalla pakanallisen uskonnon ajatukset ovat tulleet filosofian kautta nykyajan tieteellistenkin ihmisten opetukseen mukaan. On todella mielenkiintoista, että joidenkin tieteellisen maailmankuvankin omaavien ihmisten opetukset perustuvat osittain uskonnollisuuteen, vaikkakaan ei Raamatun mukaiseen uskoon.

Edellä oleva oli lyhyt läpileikkaus kolmesta ihmisestä, joiden kautta psykologia on saanut vahvoja vaikutteita. Heidän vaikutuksesta psykologiaan tulee hyvin esille ainekset, josta nykyaikainen psykologia koostuu. Nykyaikainen psykologia koostuu filosofiasta, ateismista joka perustuu evoluutioteorian mukaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sekä joissakin tapauksissa siinä vaikuttaa panteistisen uskonnollisuuden maailmankuva. Psykologia on hyvin kielteinen Raamatun sanan totuudelle.

Edellä olevista aineksista on muodostunut nykyajan psykologia, jossa vaikuttaa monenlaisia osa-alueita, joissa voi olla sekaisin kaikkia edellä mainittuja vaikutuksia sekä myös puhtaasti ateismin perustalla olevaa psykologiaa.

Jumalan kieltäminen estää todellisen parantumisen

Psykologia on akateeminen oppiaine, jossa tieteellisen tutkimuksen keinoin tutkitaan mielen toimintaa ja ihmisten käyttäytymistä sekä niiden lainalaisuuksia. Psykologit tutkivat ihmisten käsityksiä, havaintoja, tunteita, ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tiedon tuottamista, motivaatiota, aivojen toimintaa, persoonallisuutta, käyttäytymistä, ihmissuhteita, psykologista sietokykyä ja kestävyyttä, perheen sietokykyä sekä ihmisten sietokykyä muilla alueilla jne.

Psykologia perustuu ihmisviisauteen, jonka alkuperä on filosofiassa, ja filosofian "viisaus" tulee alunperin riivaajahengiltä. Psykologian kautta ihminen voi saada apua tiettyihin todellisiin ongelmiin, mutta psykologia pitää ihmisen erossa Jumalan viisaudesta sekä pelastuksesta uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Täten psykologian apu ei pysty auttamaan ihmistä kokonaisvaltaisesti, sillä kaikkien negatiivisten ja väärien asioiden taustalla on synnin alkuperä sekä yhteys riivaajahenkiin. Psykologian kautta myös vahvistetaan synnillistä käyttäytymistä ihmisen sydämessä.

Maallisten terapioiden avulla voidaan saada apua esimerkiksi alkoholismiin, omaan ahdistukseen, ikäviin kokemuksiin kuten läheisen kuolema jne. Kaikki nämä ovat hyviä asioita, jos niiden kautta tulee vapautus ja apu asioihin, jotka aiheuttavat riippuvuutta tai ahdistavia ajatuksia sekä väärää syyllistymistä. Jos terapia jatkuu pitkään ja mitä pitempään se jatkuu, niin sen enemmän siihen sekoittuu mukaan psykologista ajattelutapaa, joka kieltää Raamatun sanan totuuden sekä synnin olemassaolon. Näin siitä mikä oli aluksi hyvää ja joka auttoi voikin tulla psykologinen ansa sen kaikilla mausteilla maustettuina.

Maallinen terapia hakee mielellään asiakkaan ongelman syyn ja aiheuttajan hänen itsensä ulkopuolelta. Tämä voi olla totta joissakin tapauksissa, mutta on myös tilanteita, missä olemme omilla valinnoillamme tehneet itsellemme ongelmia ja itseensä meneminen on näissä tilanteissa ainoa oikea ratkaisu eikä vastuun ja syiden vierittäminen väärän kohteeseen.

Evoluutiopsykologia ja evoluutio on iso harha-askel

Eräs psykologinen lähestymistapa on evoluutiopsykologia. Evoluutiopsykologit sanovat, että ihmisen käyttäytyminen on pohjimmiltaan biologiaa. Evoluutiopsykologit sanovat, että aivojen ja geenien toiminta voi aktivoitua huonoon suuntaan tietyissä tilanteissa, koska ympäristötekijät säätelevät geenien toimintaa ja siksi psykologi Adrian Raine on sanonut, että rikollisen biologinen resepti on huonot aivot, huonot tavat.

Edellä oleva ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä ihmisen aivot ja geenit eivät ohjaa negatiivisia vaikutuksia ihmisen elämässä, vaan ihmisen synnin valinta, joko ympäristötekijöiden tai oman himonsa ja halunsa mukaan.

Evoluutiopsykologia lähtee siitä väärästä ajatuksesta, että evoluutio on totta, joka on kuitenkin väärä ja virheellinen ajatus. Evoluution kannattajat sanovat etteivät he usko Raamatun Jumalan luoneen maailmaa ja elämää, vaan kaikki on syntynyt sattumanvaraisuuksien kautta ilman älyä, ilman suunnittelua sekä ilman älykkään Luojan tekoja.

Jotkut evoluution kannattajat pyrkivät todistamaan evoluutioteorian todeksi, koska tiedemiehet ovat oman älynsä kautta suunnitelleet ja rakentaneet laboratorio olosuhteissa keinotekoisen solun, joka kykenee tekemään muutamia alkeellisia toimintoja.

Koska ihminen on synnin sokaisema, niin nämä evoluutionkannattajat eivät ymmärrä sitä, että itse asiassa he kumosivat evoluutioteorian ja todistivat Raamatullisen luomisen oikeaksi sekä totuudeksi. Jos keinotekoinen solu olisi syntynyt laboratoriossa sattumanvaraisesti ilman tiedemiesten suunnittelua ja rakentamista, niin silloin evoluutioteoria olisi totta. Mutta koska he käyttivät keinotekoisen solun syntymiseen omaan älyään suunnittelemalla ja rakentamalla sen, niin se todisti luomisen puolesta, ei evoluution.

1 Kor 1:19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".

Toin tämän esimerkin keinotekoisesta solusta esille yksityiskohtana, jonka kautta voidaan ymmärtää kuinka valheellinen ja virheellinen ihmisviisaus osoittautuu yhtä hataraksi kuin korteista kyhätty rakennelma, sillä jos se ei jo itsestään sorru, niin pienikin tuulenvire saa sen sortumaan. Ihmistekoinen psykologia ei kanna kovin pitkälle, sillä se on kuin korttitalo, joka sortuu vuorenvarmasti mitä enemmän siihen asetellaan kortteja.

Sokrates ja Plato uskoivat myös jälleensyntymiseen, sillä he uskoivat sielun koko ajan jatkuvasti syntyvän uudestaan ruumiiseen. Nykyaikaisessa psykologiassa on useita psykologeja, jotka esim. hypnoosin avulla hoitavat potilaitaan, jotka hypnoosin kautta "käyvät läpi edellisiä elämiään". Nämä lukuista psykologit uskovat jälleensyntymiseen ihan samoin kuin antiikin filosofit Sokrates ja Plato.

Jälleensyntyminen on eräs lukuisista eksytyksistä, joiden kautta ihmiskuntaa eksytetään pois Raamatun totuudesta. Meillä on kuitenkin selvää näyttöä siitä kuinka antiikin filosofian valheelliset näkemykset vaikuttavat nykyaikaisessa filosofiassa. Tästä on todisteena Sokratesin ja Platon opetus jälleensyntymisestä, johon myös monet nykyajan psykologit uskovat.

Nykyajan psykologian vahvoja vaikuttajia

Wilhelm Maximilian Wundt oli saksalainen psykologi, psykofysiologi ja filosofi. Häntä pidetään yleisesti yhtenä kokeellisen ja kognitiivisen psykologian perustajista. Wilhelm Wundt oli ateisti.

Siegmund Freud oli itävaltalainen lääkäri ja tutkija, joka on tunnettu ennen kaikkea psykoanalyysin kehittäjänä. Tämän tähden Freudilla on ollut todella suuri vaikutus koko psykologian alaan sekä psykoanalyysi on vaikuttanut merkittävästi monenlaisten eri psykoterapian muotojen kehittymiseen.

Siegmund Freud oli ateisti. Freudin mukaan uskontoa voidaan verrata lasten ja vanhempien suhteeseen, jossa ihminen tarvitsee korvaajan (uskonto - Jumala), kun häneltä otetaan vanhemmat pois. Freudin mukaan uskonnolliset käsitykset ovat harhoja ja toivekuvia. Freudille uskonto edusti ihmismielen puolustuskeinoa pelottavia luonnonilmiöitä, sairautta ja kuolemaa vastaan.

Seuraavaksi tutkimme psykologiaa, jonka juuret ovat filosofiassa. Kun puhun ja kirjoitan psykologiasta, niin tarkoitan sillä yleisesti hyväksyttyä psykologian tieteenalaa, joka perustuu ateistiseen sekä Raamatun vastaiseen maailmankuvaa. On tietenkin sanomatta selvää, että psykologia on yhtä turmeltunut kuin filosofia. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö psykologia voisi auttaa ihmistä tämän elämän asioissa. Kyllä se siihen pystyy, mutta se ei pysty käsittelemään uskoa Herraan Jeesukseen, Jumalan armoa, rakkautta ja totuutta, Pyhän Hengen muuttavaa voimaa, kuinka vastustetaan syntiä ja riivaajahenkiä jne. Edellä olevat asiat voidaan kokea oikealla tavalla ja ainoastaan vain uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Psykologia ei tunnista eikä usko edellä olevia Raamatun sanan totuuksia ja siksi se ei pysty kokonaisvaltaisesti auttamaan ihmistä. Psykologiassa on monia erilaisia osa-alueita, joita en tässä kirjoituksessani analysoi sen tarkemmin, vaan pysyttelen psykologian perusasioissa.

Psykologia sanan alkuperä

Monet hyvin yleisesti luulevat ja sanovat, että psykologia tulee kreikankielen sanoista psykhe ja logia ja että psykologia tarkoittaa mielen oppia tai oppia mielestä.

Plato pohti opettajansa Sokrateen johtopäätöksen mukaan, että psykhe (sielu) on persoonan olennainen osa, ollen se joka ratkaisee sen miten käyttäydymme. Hän ajatteli tämän olennaisen osan olevan ruumiiton (aineeton), ikuinen olemassaolomme asukas. Sokrates sanoo, että jopa kuoleman jälkeen sielu on olemassa ja kykenevä ajattelemaan. Hän uskoi että kun ruumis kuolee, niin sielu uudestisyntyy jatkuvasti uudestaan ruumiiseen ja Plato uskoi tämän myös. Hän kuitenkin ajatteli, että vain yksi osa sielua oli kuolematon (logos). Platoninen sielu koostuu kolmesta osasta:

Logos tai logistiokon (mieli (nous) tai järki)
Thymos tai thymetikon (tunteet tai elävyys tai maskuliini)
Eros tai epithymetikon (fyysinen halu tai toive tai feminiini)

Nämä osat sijaitsevat Platon mukaan eri puolilla kehoa:

Logos -sijaitsee päässä. Tämä sielun osa on tekemisissä järjen kanssa, josta se ohjautuu muihin osiin.

Thymos - sijaitsee lähellä rinnan aluetta. Tämä sielun alue on tekemisissä vihan (suuttumus) kanssa.

Eros - sijaitsee vatsassa. Tämä sielun alue on tekemisissä ihmisen halujen kanssa.

Platon mukaan jokainen näistä toimii tasapainossa sielun tason ja rauhallisuuden kanssa. Kuitenkin, logos (järki) hallitsee muita niin että psykhe, eli sielu toimii optimaalisesti.

Plato myös vertaa kolmen sielun, eli psykhen osaa yhteiskunnan säätyjärjestelmään (kolmiosainen sielun teoria). Kolmiosainen sielu on periaatteessa sama asia kuin luokkajärjestelmä, jossa jokaisen tulee tehdä osuutensa hyvin, että kokonaisuus toimii hyvin. Logos ohjaa muita sielun toimintoja.

Tästäkin näkee kuinka psykologia on tosiaankin tullut kreikankielen sanoista psykhe ja logos, jotka kirjaimellisesti tarkoittavat sielun järkeä tai sielun viisautta. Antiikin kreikan filosofien mukaan psykhe eli sielu toimi logoksen (järki) kautta, joka hallitsee sielun muita ominaisuuksia.

Jokainen joka on vähänkin perehtynyt antiikin filosofiaan huomaa kuinka siinä vaikutti pakanallisia uskomuksia sekä filosofiaa, joka perustui valheeseen. Nykyinen psykologia on uudessa paketissa hiukan uusilla mausteilla sekä antiikin mausteilla sekoitettu psykologinen cocktail.

Psykologian alkuperäinen merkitys ei tarkoittanut kirjaimellisesti mielen oppia, vaan sen alkuperäinen merkitys on todellakin sielun järki tai sielun viisaus, niin kuin se tulee esille antiikin kreikankielestä sekä antiikin kreikkalaisesta filosofiasta.

Psykologia sana ei tule sanoista psykhe ja logia, eikä psykhe tarkoita mieltä, vaan sielua. Se joka luulee opettavansa psykologian kautta yksistään mielen oppia opettaa sielun viisautta, eli ihmisviisautta, jonka perusta lepää antiikin filosofiassa. Toki mielen oppi on ihan pätevä ajatus uskovan ihmisen näkökulmasta, kun sitä ei yhdistä psykologiaan ja vielä pätevämpi oppi mielestä on kun sen alistaa Raamatun sanan totuuden alaisuuteen.

Se on totta kuitenkin että psykologia nykyisin ymmärretään ihmisen mieltä ja sen toimintaa tutkivana tieteenä ja opetuksena (opetus perustuu oppiin). Sitä se saa olla minunkin puolestani. Sen lisäksi se on sielun viisautta, eli ihmisviisautta ihan samalla tavalla kuin antiikin filosofia, jonka vaikutus näkyy vahvasti nykypäivän psykologiassa.

Synti vastaan hyvyys

Psykologia pyrkii kumoamaan synnin olemassaolon sanomalla, että ihminen on alunperin hyvä ja että hänen järkensä täytyy löytää se hyvyys ihmisen sisältä. Raamattu sanoo ihmisen olevan synnin kautta täysin turmeltunut, eli ei itsessään hyvä ihminen. Vain Jeesuksen veri ja sovitustyö voi tuoda ihmisen sisälle hyvyyttä, joka tulee uskon kautta Herraan Jeesukseen kun Pyhä Henki Jumalan armosta muuttaa ihmistä. Näin kaikki hyvä mikä uskovassa vaikuttaa on Jumalan armoa ja Jumalasta lähtöisin, eikä ihmisestä itsestään.

Koska tiedämme mitä Raamattu opettaa ja mikä on filosofian alkuperä, niin ymmärrämme sen miksi Raamattu käskee karttamaan filosofiaa, koska se on saatanallinen eksytys puettuna "hyvyyden tavoittelemisen pakettiin".

Jumala on yksin hyvä

Mark 10:18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

Filosofia opettaa tekemään hyviä tekoja ilman Jumalaa ja esimerkiksi hyvän tekeminen lähimmäiselle (auttaa, rakastaa, kunnioittaa jne.) on hyvä asia, mutta ilman uskoa Raamatun Jumalaan ihminen joutuu iankaikkiseen kadotukseen huolimatta hyvistä teoistaan, koska Raamattu opettaa, että kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ihminen ei voi omien inhimillisten hyvien tekojen kautta pelastua Jumalan valtakuntaan.

Se on totta, että jokainen ihminen voi tehdä hyvän teon esimerkiksi auttaa hädässä olevaa, antaen omastaan niille joilla ei ole jne. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä joitakin inhimillisiä hyviä tekoja.

Jumalan hyvyyden mittapuuta ja kriteereitä ei kukaan ihminen pysty milloinkaan täyttämään, sillä jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on vailla Jumalan kirkkautta. Inhimillinen hyvyys ei riitä Jumalan valtakunnan sisäpuolelle pääsemiseen. Ihminen voi tehdä hyviä inhimillisiä tekoja, mutta kukaan ihminen ei voi koskaan omilla hyvillä teoilla täyttää Jumalan hyvyyden mittapuuta. Sen tähden Raamatun näkökulmasta ei kukaan ihminen ole hyvä, sillä vain Jumala yksin on hyvä.

Antiikin filosofia murtuu totuuden edessä

Apt 17:
16 ¶ Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.
17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.
18 Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja," koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?
20 Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tietää, mitä ne oikein ovat."
21 Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.
22 ¶ Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia. ........

Paavali keskusteli muun muassa epikurolaisten ja stoalaisten filosofien kanssa. Epikurolainen filosofia uskoi jumalien olemassaoloon. He uskoivat niin jumalien kuin myös ihmisten olevan tehty atomeista. Stoalaiset uskoivat universumin olevan jumala sekä esimerkiksi, että ihmisen järkikin oli osa jumaluutta, ollen näin osa universumin jumaluutta. Paavali puhui myös Ateenalaisille, jotka uskoivat moniin erilaisiin jumaliin ja uskomuksiin. Stoalaisten usko siihen että universumi on jumala sekä että ihmisen järki oli osa jumaluutta on hyvin samanlainen opetus kuin panteismi.

Stoalaisuus uskoi logoksen (järki) olevan osa jumaluutta, jonka mukaan ihminenkin oli osa universumin jumaluutta. Evankeliumeissa (Joh 1 luku) Sana (Logos), eli Herra Jeesus kuvataan Jumalana, joka oli Jumalan tykönä. Evankeliumin Logos, eli Jeesus tuli lihaksi: Jumala tuli lihaksi (ihmiseksi). Evankeliumien mukaan Jumala sovitti synnit tulemalla ihmiseksi ja kuolemalla syntien tähden.

Stoalaiset turvautuivat omaan älyynsä, ei Jumalan apuun. Stoalaiset uskoivat pahan vaikuttavan ihmisen alemmassa luonnossa ja he pitivät evankeliumin tekstien kertomuksia riivatuista ihmisistä taikauskona. Stoalaisuus ei uskonut persoonallisen pahan (saatana) ja synnin olemassaoloon. Evankeliumin teksti tuo esille saatanan ja synnin olemassaolon tosiasiana.

Paavali kumosi ateenalaisten opetukset, joiden mukaan jumalat asuivat heidän temppeleissään. Ihmiset veivät temppeliin lahjoja ja uhreja jumalille. Paavali kumosi tämän opetuksen sanomalla, ettei Jumalaa voida palvella siten, että hän tarvitsi jotakin (epäjumalanpalvelijoiden lahjoja jne.)

Paavali kumosi epikurolaisten uskomuksen, että jumalat ja ihmiset ovat tehty atomeista sanomalla, että Jumala on tehnyt maailman ja kaikki mitä siinä on. Paavali kumosi opetuksen pakanallisista epäjumalista, joita ihmiset palvoivat patsaiden muodossa, jotka oli tehty hopeasta, kullasta ja kivestä sanomalla ettemme saa luulla (uskoa) Jumaluuden olevan samankaltainen kulta tai hopea tai kivi.

Paavali kumosi stoalaisten käsitykset jumaluudesta sanomalla ettei Jumala ole sellainen millaiseksi ihmisen inhimillinen järki (ajatus) Hänet kuvailee. Paavali puhui parannuksenteosta ja Jeesuksesta, joka tulee vanhurskaasti tuomitsemaan ihmiset synnin tekojensa mukaan. Paavali Pyhän Hengen johdatuksessa paljasti niitä valheita, joihin he uskoivat ja julisti heille totuuden sekä evankeliumia Herrasta Jeesuksesta. Tämän seurauksena osa kuulijoista tuli uskoon. Jopa areiopagin jäsenkin hylkäsi valheet ja tuli uskoon Herraan Jeesukseen. Totuus paljastaa valheen ja tekee vapaaksi sekä johdattaa ihmisen Raamatun Jumalan luokse uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Kirkkoinstituution psykologia

Rooman katolinen kirkko (RKK) ja ortodoksisuus (ORT), jotka molemmat edustavat kristinuskon valhejäljitelmää ovat omaksuneet, joitakin stoalaisen filosofian opetuksia. RKK:lla ja ORT:lla ei ole mitään tekemistä aidon ja alkuperäisen kristinuskon kanssa, siksi sillä ei ole mitään Raamatullista merkitystä mitä he ovat omaksuneet stoalaisuudesta. Samoin nykyään suuri enemmistö luterilaisen kirkon papistoa on omaksunut filosofisen ja psykologisen maailmankuvan.

Job 38:36 jakeen alkutekstin mukainen suomennos: Kuka on pannut viisauden sisimpiin osiin? Tai kuka on antanut ymmärrystä mieleen?

Antiikin filosofit pohtivat järkeä ja mieltä pyrkien saaman selville miten järki toimii ja mistä viisaus on lähtöisin sekä he pohtivat myös ihmisen kehon toimintoja. Job 28 luku kertoo Jumalan luomistöistä, ihmisen toiminnoista sekä sen että Jumala on antanut ihmisille mielen ja viisauden ajatella ja toimia.

Koska antiikin filosofit eivät tunteneet Raamatun Jumalaa, niin he olivat monessa asiassa aivan hakoteillä. Ihminen on olemassa ja kykenee ajattelemaan ja toimimaan käytännössä, koska Jumala antoi elämää ylläpitävän hengen ihmisen sisimpään ja näin ihmisestä tuli elävä sielu, joka kykenee ajattelemaan ja toimimaan käytännössä.

Jos ihminen uskoisi Raamatun Jumalaan, niin hän ymmärtäisi elämän alkuperän tulevan Jumalalta ja että antiikin filosofia, evoluutioteoria, ateismi, filosofinen psykologia sekä erilaiset uskonnot perustuvat valheeseen ja valheelliseen maailmankuvaan.

Raamatun sana vastaan filosofia

Vertaamalla kreikkalaista filosofiaa Raamatun opetukseen tulee selkeästi esille valheen ja totuuden ero.

Kol 2:
6 Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,
7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla (filosofia) ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,

Paavali varoitti uskovia etteivät he saa eksyä filosofiaan (alkutekstin mukaan), koska filosofia (ihmisviisaus) on petos, ihmisten perinteitä ja maailman alkeisvoimia, eli uskonnollisia perinteitä ja ihmisviisautta. Paavalin aikaisessa maailmassa niin juutalaisilla traditioilla kuin kreikkalaisella filosofialla oli vahva asema sen aikaisessa maailmassa.

Kreikkalainen filosofinen viisaus perustuu, sille ajatukselle, että ihminen on itsessään jumalallinen olento, jonka tulee ihmisen järjen kautta asettua ihmisen olemassaolon pelastajaksi. Nykyinen filosofia ja psykologia suhtautuu kielteisesti uskontoon ja jumaluuteen, mutta kreikkalaisessa filosofiassa ihmistä pidettiin elävänä olentona, jonka sisällä asui jumalallinen osa. Alunperin kreikkalaiset ymmärsivät daimon sanan tarkoittavan jumalaa, jumalatarta sekä sisäistä jumaluutta.

Muinainen kreikkalainen filosofia oli sekoitus pakanauskontojen uskomuksia sekä ihmisjärjen päättelyä ja aivoituksia. Filosofian ja psykologian juuret ovat pakanauskontojen uskomuksissa. Tämä voi olla yllättävä tieto monelle sellaiselle ihmiselle, joka on ajatellut filosofian ja psykologian edustavan puhtaasti tieteellistä maailmankuvaa. Totuus on kuitenkin se, että filosofian ja psykologian syntyjuuret ovat pakanauskontojen uskomusten värittämiä, jotka jollakin tavalla näkyvät ja vaikuttavat nykyajan filosofiassa ja psykologiassa.

Tieteellinen maailmankuva ei olekaan täysin irti uskonnon vaikutuksesta, vaan se sisältää uskonnollisia vaikutuksia. On ironista, että ateisti tieteellisen maailmankuvansa kautta pyrkii eroon uskonnoista ja Jumalasta, mutta he tietämättään raahaavat mukana uskonnon vaikutteita tieteellisessä maailmankuvassaan.

Matt 8:31 Niin riivaajahenget (daimon) pyysivät häntä sanoen: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan".

Raamattua tutkimalla saamme selville, että kreikankielen sana daimon tarkoittaa oikeasti riivaajahenkiä, eli demoneita. Tämä tarkoittaa sitä, että kreikkalaisen filosofian sisäinen jumaluus oli eksyttävä henkivalta, eli riivaajahenget, jotka eksyttivät kreikkalaisia uskomaan, että heidän sisällään asui jumaluus, johon ihmisen järki oli yhteydessä. Tämän eksytyksen kautta riivaajahenget uskottelivat ihmisen olevan jumalallinen olento, joka kykeni itsessään tekemään hyvää kun järki oli yhteydessä sisäiseen jumaluuteen.

Edellä olevan kreikkalaisen filosofian sisäisen jumaluus opetuksen juuret ovat syntiinlankeemuksessa, jossa paha saatana sanoi alkutekstin mukaan, että ihmisestä tulee kuin jumala, joka tietää hyvän ja pahan. Filosofian juuret ovat paratiisin syntiinlankeemuksessa, jonka kautta saatana petti ihmisen ja langetti hänet tekemään syntiä. Filosofian hyvän ja pahan arkkitehti on saatana ja riivaajahenget, jotka määrittelevät filosofian kautta sen mikä on hyvää ja pahaa. Pahan saatanan määritelmä ihmisille hyvästä on aina syntiä, koska siinä ei oteta huomioon Jumalan tahtoa ja olemassaoloa. Hyvä asia ilman Raamatun Jumalaa on sama asia kuin synti, sillä todellista hyvyyttä ei ole olemassa ilman Raamatun Jumalaa.

Vanha valhe uudessa paketissa

Nykypäivän filosofia ja psykologia ei usko Jumalaan, ei tunnusta syntiä ja henkivaltoja, vaan luottaa ihmisen järkeen. Ironista tässä on se, että ne samat henkivallat, jotka ohjasivat ihmisiä uskomaan ihmisen sisällä olevaan jumaluuteen ja ihmisen järkeen vaikuttavat yhtä tänä päivänä filosofiassa ja psykologiassa. Nyt eksytys menee paremmin perille tieteellisessä aikakaudessa tieteelliseen pakettiin puettuna, jossa ihmisen järki on se työkalu, jonka kautta täytyy löytyä ihmisessä oleva hyvyys. Sisäinen jumaluus on jätetty pois, mutta silti on kyse samasta eksytyksen lähteestä.

Sama valhe vaikuttaa nykyajan filosofiassa ja psykologiassa, jotka eivät usko synnin, saatanan ja riivaajahenkien olemassaoloon ja sen takia filosofia ja psykologia ei kykene koskaan auttamaan ihmistä löytämään elämälleen todellista merkitystä sekä absoluuttista totuutta. Herra Jeesus on tie, totuus ja elämä. Uskon kautta Herraan Jeesukseen ihminen löytää merkityksen elämälleen sekä todellisen totuuden.

Humanistinen psykologia

Humanistinen psykologia on psykologian suuntaus, joka korostaa ihmisen omia valintoja, vapautta ja vastuuta. Ihminen on suuntauksen mukaan pohjimmiltaan hyvä ja hän pyrkii jatkuvasti kehittymään paremmaksi ja toteuttaa itseään. Raamattu sanoo, että ihminen on pohjimmiltaan syntinen ja elää siksi Jumalan tahdon vastaista elämää. Psykologian opetus ihmisen hyvyydestä on saatanallinen valhe, jonka tarkoitus on estää ihmistä näkemästä syntisyyttään ettei hän pelastuisi synnin orjuudesta ja kadotuksesta iankaikkiseen elämään.

Humanistinen psykologian tärkeä arvo on itsetunto. Tämän mukaan usko Jumalaan rajoittaa ihmisen vapautta, sillä syyllisyys, häpeä ja tietämättömyys johtuu uskosta Jumalaan, joka saa ihmisen kokemaan arvottomuutta. Vaikka ihminen saisi kuinka hyvän itsetunnon tahansa, niin hänen suurin ongelmansa on epäusko ja kapina Raamatun Jumalaa vastaan, jonka tähden hän on synnin orjana matkalla kadotukseen. Psykologia ei poista ihmisen suurinta ongelmaa, eli syntiä, joka erottaa hänet Jumalasta. Kun ihminen tulee Jumalan edessä syylliseksi synnintunnon kautta, niin vasta silloin hän voi vastaanottaa pelastuksen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa.