IRC-Galleria

Jeesuksen paluu, Jumalan tuomiot ja kuolema on tänään lähempänä kuin eilen. Yksinkertaista matematiikkaa. Raamattuun pitäytyvälle Se on ilon aihe, mutta uskottomalle kauhun paikka.
Kumman joukossa seisot tänä päivänä? Hyvää alkavaa viikkoa kaikille

Muslims Threaten To KILL Christians On ASU Campus


Ruben Israel And Fellow Street Preachers Cause NO SMALL STIR At The ASU Campus In Tempe Az. By Preaching Out Against Radical ISLAM. (Several Death Threats Have Been Made By Muslim Students On The ASU Campus)


https://www.youtube.com/watch?v=eftrQOVqZ9g&app=desktop

Tolerance is the main tool in the hands of useful idiots on the Road To Dictatorship


Suvaitsevaisuus on tärkein työväline käsissä hyödyllisiä idiootteja kohti diktatuuria



Judge Who Jailed Kim Davis Also Ordered Opposition to Sodomites to be Re-Educated
Read more at http://freedomoutpost.com/2015/09/judge-who-jailed-kim-davis-also-ordered-opposition-to-sodomites-to-be-re-educated/#XRYd0Y8GqYrR3zWU.99



Now, we're getting somewhere. The judge that ordered Kim Davis to be jailed for not breaking the law, but opposing his unlawful orders, is the same judge behind re-educating (indoctrinating) Kentucky student who opposed sodomy. That judge, a Bush appointee no less, was none other than US District Judge David Bunning.

In 2003, the communist American Civil Liberties Union (ACLU) sued the Boyd County Board of Education. The suit was to bully the Boyd County High School into allowing a "gay-straight" alliance club to meet. Parents overwhelmingly spoke out against the club, but to no avail. (Hint: Parents who love your kids, get them out of these indoctrination centers now!)
This same group, the ACLU, is also the same organization that filed suit against Kim Davis.
Judge Bunning ordered the allowance of the sodomite-straight club on campus, despite the fact that he had no jurisdiction to do so.
He wrote in his ruling, "Absent a preliminary injunction, plaintiffs will be unable to meet at school, unable to benefit from a forum for discussion with other students who are suffering the effects of harassment based on sexual orientation, and unable to work with other students to foster tolerance among all students."
Christian News reports:
But Bunning also required the school district to implement training as part of a settlement, which mandated school staff and students to undergo diversity education, "a significant portion of which would be devoted to issues of sexual orientation and gender harassment."
However, a number of students objected to being forced to watch a video that asserted that it is wrong to oppose homosexuality and that a person's sexuality cannot be changed. They discovered that they could not opt-out of the training without being penalized, and contacted the legal organization Alliance Defending Freedom (ADF) for assistance.
ADF then sued the Boyd County Board of Education over the matter on behalf of student Timothy Morrison and his parents, who said that the re-education requirement "effectively forces the students to speak in agreement with the school district's view that homosexuality is a safe and healthy lifestyle that cannot be changed."
But in 2006, Bunning again ruled that the students must watch the video and could not opt-out because of their Christian identity, stating that the education "rationally related to a legitimate educational goal, namely to maintain a safe environment." He said that the training wouldn't mean that students would have to change their religious beliefs, therefore, an opt-out was unnecessary.

Bunning then denied the students request who were refusing the training.
"Plaintiffs are not requesting that a student absent from the training be considered an 'excused' or that the Board offer an alternate assignment on the issue of diversity. Rather, they seek to opt-out of the training altogether," Bunning wrote.
"Given the requirements of the consent decree, the Board cannot meet this demand. Moreover, as there is no burden on plaintiffs' freedom of speech, free exercise or other constitutional right, there is simply no basis for an opt-out," he added.
He then appealed to a First Circuit ruling, in which he noted, "If all parents had a fundamental constitutional right to dictate individually what the schools teach their children, the schools would be forced to cater a curriculum for each student whose parents had genuine moral disagreements with the school's choice of subject matter."
That, my friends, is statism, plain and simple. But, of course, the schools can push any depravity, historical revisionism and even religion they want to, so long as the state agrees that it is so.
Parents, the state does not own your children. They are a gift to you from God (Psalm 127-28). You are to teach them diligently (Deuteronomy 6), not the state. The more you send your children to state indoctrination, the more they will think like statists, and, like the communist Chinese, they will turn your children against you. I have already provided sources and means for you to begin educating your precious children on your own for freeÂ… and you can do it!
This judge's previous ruling and the ruling against Mrs. Davis demonstrates that he should be impeached, charged and justice be brought down upon him... and if those who took the oath to uphold the law, namely Sheriff Jack Carter won't carry out the enforcement of the law, then it is up to the people to carry it out. What will you do people of Rowan County Kentucky?

Read more at http://freedomoutpost.com/2015/09/judge-who-jailed-kim-davis-also-ordered-opposition-to-sodomites-to-be-re-educated/#XRYd0Y8GqYrR3zWU.99


http://freedomoutpost.com/2015/09/judge-who-jailed-kim-davis-also-ordered-opposition-to-sodomites-to-be-re-educated/

Tämä oli ensimmäisen vuosisadan ja alkuperäisen kristillisyyden asema yhteiskunnassa.
Tähän ollaan palamassa jälki-kristillisessä Länsimaailmassa.
Tähän on syytä asennoitua ja valmistautua. Kissan päivät ovat ohi ja uskoamme tullaan ahdistuksella ja vainolla koettelemaan, jotta meitä voitaisiin katsoa arvollisiksi Jumalan Valtakuntaan.
Yhteiskuntamme on Taivaissa ja sieltä odotamme vapautusta.
Olkaamme siis miehekkäitä, lujia, järkähtämättömiä ja innokkaita Herran työssä, sillä Se ei ole turhaa!

Pappi sanoi: hän oli "KISTITTY"



TÄSSÄ ON MIES JOKA ON PAHOLAISEN ESIKUVA NARSISTI. TÄMÄ MIES OLI KRISTITTY JA PAPPI SANOI: TÄMÄ OLI AINA AJOISSA JA USKOLLINEN KIRKOSSA, MUTTA ELI KAKSOIS ELÄMÄÄ JA MURHHASI IHMISIÄ, MUTA EI OMAA PERHETTÄ KOSKAAN VAHINGOITTANUT. pAPPI SANOI KUN KUULI, ETTÄ 31 VUOTTA IHMISIÄ SURMANNU MIES ONKIN
dennis rader, NIIN PAPPI SANOI: TÄMÄ MIES OLI KRISTITTY JA SAI YLI 200 VUOTTA VANKEUTTA JA 24/7 SELLISSÄ, MUTTA SAA KÄYDÄ ULKONA TARKKAILUSSA TUNNIN. kUOLEMAAN ASTI KIINNI EX- KRISTITTY. TÄLLAISIA PAHOJA IHMISIÄ ON OLEMASSA PSYKOPAATEISSA!!!!...

TÄLLAISILLE IHMISILLE PITÄÄ ANTAA SAMALLA MITALLA ELI KUOLEMA KUOLEMASTA KUN TOISEN TAPPAA.
JUMALA ANTOI IHMISILLE ELÄIMEN HALLITTAVAKSI EIKÄ IHMISTÄ PÄÄTETTÄVÄKSI, VAAN ELÄIMEN IHMISELLE JA JUMALA PÄÄTTÄÄ MEIDÄN IHMISTEN ELÄMÄN KUNKIN KOHDALLA AJALLAAN KUN JUMALA PÄÄTTÄÄ OTTAA POIS, NIIN SILLOIN EMME VOI MITÄÄN, VAAN ON OTETTAVA VASTAAN KUOLEMA VANHANA KUTEN KRISTUSKIN KUOLI RISTILLÄ MEILLE MALLIKSI, HAUDATTIIN, ASTUI ALAS TUONELAAN, NOUSI KOLMANTENA PÄIVÄNÄ KUOLLEISTA JA NOUSI YLÖS TAIVAASEEN JA ISTUU ISÄ KAIKKI VALTIAAN OIKEALLA PUOLELLA JA ON TULEVA TUOMITSEMAAN ELÄVIÄ JA KUOLLEITA Hymiö frown Hymiö smile


BTK-kuristaja

BTK-kuristaja on sarjamurhaaja, joka poliisin mukaan tappoi 1974–1977 kymmenen ihmistä Wichitassa, Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja jopa kolme muuta vuosina 1985–1991. Tappajan valitsema nimi tulee englannin sanoista Bind them, torture them and kill them (sido heidät, kiduta heitä ja tapa heidät). Tämä oli samalla hänen modus operandinsa. Murhien jälkeen tekijä kirjoitti kirjeitä poliisille ja medialle, joissa hän kehuskeli teoillaan ja kertoi yleisölle tuntemattomia yksityiskohtia. Hänestä ilmestyneen kirjan jälkeen näitä kirjeitä alkoi ilmaantua taas vuonna 2004.



25. helmikuuta 2005 poliisi pidätti Dennis Lynn Raderin (s. 9. maaliskuuta 1945) BTK-murhista epäiltynä. Pidätykseen johtivat BTK:sta saadun DNA:n vertailu Raderin DNA:han sekä Raderin lähettämä Word -muotoinen asiakirja. Dennis ei tiennyt, että dokumentissa oli hänen nimensä sekä koneen omistaneen seurakunnan nimi ja näiden tietojen perusteella tutkijat pääsivät hänen jäljilleen. Ennen pidätystä BTK:n DNA -näytettä piti verrata Raderin DNA:han ja se tehtiin vertaamalla rikospaikalta talteenotetun BTK:n siemennesteen DNA:ta Raderin tyttären DNA:han. Testin todistettua Raderin BTK:ksi, hänet pidätettiin.





Hän oli elänyt vuosikymmenien ajan kaksoiselämää ja kuului alueensa seurakunnan aktiivijäseniin. Hän työskenteli turvallisuusalan yrityksessä hälytinlaitteiden asennuspäällikkönä, joka takasi hänelle pääsyn alueen asuntoihin. Häntä pidettiin erinomaisena työntekijänä. Opiskeltuaan rikosoikeutta hän pääsi eräänlaiseksi paikallispoliisiksi, Park-Cityn alueen rankkuriksi. Monet hänen kanssaan tällöin tekemisiin joutuneet pitivät häntä manipulatiivisena ja julmana.


1. maaliskuuta Rader oli oikeudessa kuultavana, kun häntä syytettiin kymmenestä murhasta.
5. maaliskuuta useat medialähteet raportoivat Raderin tunnustaneen murhat.
18. elokuuta Rader tuomittiin 175 vuodeksi vankeuteen.



Uhrit
BTK-kuristajan uhreiksi joutui neljä Oteron kuusihenkisestä perheestä (Joseph Otero, hänen vaimonsa Julie Otero sekä kaksi heidän neljästä lapsestaan: Joseph Otero II ja Josephine Otero); Kathryn Bright, Shirley Vian, Nancy Fox sekä Vicki Wegerle. Kaksi myöhempää murhaa – Marine Hedge ja Delores Davis – yhdistettiin rikossarjaan vasta äskettäin. Viranomaisten mukaan tappajan uhreiksi joutui ainakin 10 ihmistä vuosina 1974 – 1991, ja että uhrien lukumäärä voi vielä nousta.


Uhrien päältä tai lähettyviltä löytynyt siemenneste näyttäisi olevan tärkein todiste, joka liittää Raderin näihin rikoksiin.



Kirjeet
Kuristaja pääsi takaisin otsikoihin maaliskuussa 2004, kun Wichita Eagle -sanomalehti sai kirjeen, jonka allekirjoituksena oli Bill Thomas Killman. Kirjoittaja väitti murhanneensa Vicki Wegerlen 16. syyskuuta 1986 ja liitti mukaan rikospaikalta otettuja valokuvia. Lisäksi mukana oli valokopio uhrin ajokortista, joka oli varastettu murhan yhteydessä. Joulukuussa 2004 Wichitan poliisi sai haltuunsa toisen paketin, joka oli jätetty Wichitan Murdock-puistoon. Ilmeisesti tämä paketti sisälsi Nancy Foxin ajokortin, joka oli niin ikään varastettu rikospaikalta, sekä muita esineitä, joista poliisi ei ole toistaiseksi kertonut tutkinnallisista syistä johtuen.
Useimpien mielestä sarjamurhaaja päätti suorittaa paluun vuonna 2004 murhien 30-vuotispäivän saavuttua. Eräät asiantuntijat arvelivat virheellisesti, että tekijä oli saattanut olla tämän ajan vangittuna muista rikoksista.

Video: Argentiinalaismiehen epäillään pitäneen vaimoa ja poikaa vuosia häkissä



Argentiinalaismiehen epäillään pitäneen vaimoaan ja autistista poikaansa vuosia lukittuina häkkiin ja orjuuttaneen heitä, kertovat oikeuslähteet. Pojan muun muassa kerrotaan joutuneen syömään koiranruokaa ja hengittämään bensiinihöyryjä.

Häkin lattialla lojui muun muassa ulosteita pusseissa, kahleita ja köysiä. Lähteiden mukaan mies ruokki vangittuja kalterien välistä.

Kauhutalo Mar del Platan rannikkokaupungissa löytyi, kun lähinaapurustossa asuvat miehen muut lapset kertoivat asiasta poliisille. Lapset pelkäsivät isäänsä, eivätkä uskaltaneet puhua tilanteesta aikaisemmin.



Syytetty on 66-vuotias. Hänen vaimonsa on vuotta nuorempi ja autistinen poika 32-vuotias.

Mies on kiistänyt syytteet. Mikäli mies todetaan syylliseksi orjuuttamiseen, häntä uhkaa elinkautinen vankeus.




http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/argentiinalaismiehen-epaillaan-pitaneen-vaimoa-ja-poikaa-vuosia-hakissa/5297504

Norjalaisen naisen näky vuodelta 1968
90-vuotias norjalaisnainen sai näyn vuonna 1968 ja sen kirjasi ylös Emanuel Minos, mutta harkinnan jälkeen hän ei pitänyt soveliaana julkaista näkyä sen radikaalin sisällön vuoksi. Olosuhteet olivat aivan erilaiset siihen aikaan ja siksi asia unohtui 25 vuodeksi.
Emanuel Minos löysi kellastuneen paperin, johon oli ottanut ylös näyn ja pelästyi lukiessaan mitä nainen oli nähnyt.

Tässä 90-vuotiaan naisen näky vuodelta 1968:
"Minä sain nähdä maailman karttana. Minä näin Euroopan - maasta maahan. Näin Skandinavian ja Norjan. Minä näin asioita, joita tulee tapahtumaan juuri ennen Jeesuksen paluuta, juuri ennen kuin suuri onnettomuus purkautuu ihmisten päälle. Onnettomuus, jonka vertaista emme koskaan ole kokeneet ja nähneet.

Aivan ennen Jeesuksen paluuta ja koettelemusten alkua koemme liennytyksen ajan, jollaista ei koskaan ennen ole ollut. Tulee rauha ja tämä rauha kestää pitkään. Tänä rauhanaikana tapahtuu sotavarustusten supistamista monissa maissa, myös Norjassa. Kolmas maailmansota syttyy tavalla, jota kukaan ei ole odottanut ja odottamattomalta suunnalta, ja me olemme yhtä valmistautumattomia kuin olimme 9. huhtikuuta 1940.


Minä näin kristittyjen keskuuteen tulevan vertaansa vailla olevan välinpitämättömyyden, lankeemuksen tosi ja elävästä kristillisyydestä. Aikana ennen Jeesuksen paluuta kristityt eivät tule olemaan avoimia tutkistelevalle julistukselle. He eivät tule kuuntelemaan synnistä ja armosta, laista ja evankeliumista, katumuksesta ja parannuksesta.

Tilalle tulee toista laatua oleva julistus, jonkinlainen onnellisuutta tavoitteleva kristillisyys. Pitää menestyä ja päästä eteenpäin. Kyseessä ovat aineelliset asiat tavalla, mitä Jumala ei koskaan ole luvannut. Kirkot, vapaakirkot ja rukoushuoneet tyhjenevät yhä enemmän. Ristin ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen julistuksen sijalle tulee viihde, taide ja kulttuuri sinne, missä pitäisi olla herätys, hätä ja parannuskokouksia. Tämä tulee tapahtumaan suuressa määrin juuri ennen Jeesuksen toista tulemista ja onnettomuus murtautuu päällemme.


Norjaa kohtaa vertaansa vailla oleva moraalin hajoaminen. Ihmiset tulevat elämään niin kuin naimisissa olevat olematta naimisissa. Yhteen muuttaminen ennen avioliittoa lisääntyy suuressa määrin. Tämä tapa tulee hiipimään kristillisiin seurakuntiin ja tätä ei vastusteta aktiivisesti. Myös synti luontoa vastaan suvaitaan. Aivan ennen Jeesuksen paluuta näytetään TV-ohjelmia, joita emme ole koskaan ennen nähneet. TV tulee täyttymään niin hirvittävästä väkivallasta, että se opettaa kansaa murhaamaan ja tekemään lopun toisistaan. Kaduilla kävelemisestä tulee turvatonta. Kansa tulee omaksumaan sen, mitä he näkevät, eikä silloin tule olemaan vain yhtä vaihtoehtoa televisiossa, vaan tarjonta tulee olemaan laaja. Televisio tulee toimimaan juuri niin kuin radio. Voimme ruuvata ohjelmasta ohjelmaan, jotka tulevat olemaan täynnä väkivaltaa, ja kansa pitää tätä viihteenään. Pahimmat ajateltavat murha- ja väkivaltakäsikirjoitukset lavastetaan näytettäväksi ja tämä leviää yhteiskuntaan.


Sukupuoliyhdyntäkohtauksia tullaan näyttämään. Kaikista intiimimmät asiat, jotka kuuluvat avioliittoon, näytetään ruudussa. Tämä tulee tapahtumaan ja sinä tulet näkemään sen toteutumisen. Ne lait, jotka meillä nyt on, tullaan rikkomaan ja kaikista epäsiveellisintä tullaan näyttämään silmiemme edessä.
Kansaa köyhistä maista virtaa Eurooppaan. He tulevat myös Skandinaviaan ja Norjaan. Kansa ei pidä siitä, että he ovat täällä ja tulevat olemaan kovia heitä kohtaan. Heitä tullaan kohtelemaan yhä enemmän kuin juutalaisia ennen sotaa. Silloin meidän syntimme mitta on täyttynyt. Tämä tapahtuu aivan ennen Jeesuksen paluuta - ja ennen kuin kolmas maailmansota syttyy.


Siitä tulee lyhyt sota. Kaikki, mitä olen sodasta kokenut, on vain lastenleikkiä verrattuna tähän. Se alkaa tavallisena sotana, mutta se tulee leviämään ja se päättyy atomipommeihin. Ilma tulee saastumaan niin, ettei sitä voi hengittää, ja tämä kohtaa monta maanosaa. Amerikka, Japani, Australia - rikkaat maat. Vesi tulee pilaantumaan. Emme voi viljellä maata siellä.

He, jotka ovat jäljellä rikkaissa maissa yrittävät paeta köyhimpiin maihin, jotka eivät ole vahingoittuneet. Siellä heitä kohdellaan niin kuin me kohtelemme heitä täällä, eivätkä ole halukkaita ottamaan meitä vastaan.
Minä olen iloinen siitä, etten tarvitse kokea tätä, mutta kun aika lähestyy, sinun on rohkaistava itsesi ja matkustettava ympäri ja varoitettava ja kerrottava kansalle mitä minä olen nähnyt.

Kristinusko syntyi juutalaisuuden sisällä. Jeesus Nasaretilainen ja hänen läheiset oppilaansa olivat kaikki juutalaisia. Kristinuskon pääsuuntausten mukaan kristinusko on juutalaisen uskonnon täyttymys tai jatkumo. Kristinusko ymmärtää itsensä juutalaisen messiasodotuksen täyttymyksenä: Jeesus Nasaretilainen on kristittyjen mukaan juutalaisten odottama pelastaja, Jumalan lähettämä (öljyllä) voideltu kuningas (hepr. mašiah, kr. kristos). Jeesus Nasaretilaista kutsutaankin kristinuskossa Herraksi, joka on Vanhassa testamentissa sekä voidellun kuninkaan että Jumalan arvonimi. Varhaisin kristillinen uskontunnustus oli, että Jeesus Nasaretilainen tunnustettiin Herraksi.


Kristuksen ylösnousemusta kuvaava taulu.
Kristinuskon mukaan Jeesus Nasaretilaisen kuolema ja ylösnousemus on pelastuksen lähtökohta, joka tarjoaa pelastuksen kaikille ihmisille ja kansoille, ei vain juutalaisille. (Tämäkin tosin oli kristinuskon alkuvaiheissa kiisteltyä.) Matteuksen evankeliumin loppu on tallentanut varhaiskristillisen käsityksen siitä, että kristityt kokivat tehtäväkseen julistaa pelastusta kaikille kansoille. Juutalaisten asemasta on kristinuskon sisällä erilaisia näkemyksiä. Niin sanotun korvausteologian kannattajat eivät näe juutalaisia enää Jumalan valittuna kansana, koska he hylkäävät Jeesuksen roolin messiaana ja Jumalan Poikana. Toisissa näkemyksissä esimerkiksi korostetaan juutalaisten asemaa Jumalan kansana ja sen oikeutta Palestiinaan.

Keskeisiä kristinuskon tapahtumia ovat Jeesuksen syntymä (inkarnaatio, ”Sanan tuleminen lihaksi”, ks. Joh.1:1-14), kärsimys, ristiinnaulitseminen, kuolema ja ylösnousemus, jonka tavoitteena oli ihmiskunnan pelastaminen synniltä ja kuolemalta. Osa kristinuskon suuntauksista näkee, että pelastus koskee vain "valittuja", ei siis koko ihmiskuntaa. Keskeinen on myös usko Pyhään Kolminaisuuteen eli kolmiyhteiseen Jumalaan Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kristinuskon mukaan kristinuskon Jumala lähetti Poikansa (tai Pojan, joka on saman Jumalan toinen persoona) maan päälle pelastamaan ihmiset. Eräs keskeisistä kristinuskon käsitteistä on Jumalan armo, jonka vuoksi Poika tuli ihmiseksi hankkien pelastuksen.

Keskeinen usko kristinuskossa on se, että Jeesuksen Kristuksen ristillä tapahtuneen uhrikuoleman ja ylösnousemuksen perusteella ihminen puhdistetaan synneistään ja hän täten pelastuu kadotukselta. Keino tämän sovituksen omalle kohdalle tulemiseksi on yleensä nähty sakramenteissa ja/tai uskossa.Protestanttisen (luterilaisen) korostuksen mukaan ihminen saa pelastuksen ”yksin armosta”, ilman ihmisen omia ansioita (monergia). Joissakin kristinuskon haaroissa taas korostetaan enemmän tai vähemmän ihmisen omien tekojen tai moraalin vaikutusta pelastukseen Jeesuksen ristinkuoleman ohella (synergia).

Kristinuskon perinteisen käsityksen mukaan ylösnoussut Kristus ilmestyi oppilailleen 40 päivän ajan, kunnes hän nousi taivaaseen.Viimeisenä päivänä hän palaa takaisin tuomitsemaan elävät ja kuolleet.

Kristinuskon keskeiset pyhät toimitukset ovat kaste ja ehtoollinen. Ehtoollisen merkityksestä kristittyjen kesken on suurtakin erimielisyyttä. Useissa vanhoissa kirkkokunnissa (mm. katolinen, ortodoksinen, luterilainen ja anglikaaninen kirkko) ehtoollisen katsotaan antavan yhteyden Kristuksen todelliseen ruumiiseen ja vereen ja siten yhteyden Jumalaan. Sen sijaan reformoidun kirkon käsityksen mukaan ehtoollinen on lähinnä muistoateria, jota vietetään Kristuksen käskyn johdosta. Reformoitua tulkintaa edustavat myös monet vapaakirkot.

Monissa kirkoissa katsotaan sakramentteja olevan seitsemän: kaste, ehtoollinen, konfirmaatio tai mirhavoitelu, rippi eli katumuksen sakramentti, avioliittoon vihkiminen, pappeus ja sairaiden voitelu. Protestanttisissa kirkkokunnissa on kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen, ja muista viidestä toimituksesta käytetään nimitystä pyhä toimitus tai pelkästään kirkollinen toimitus. Kaikissa protestanttisissa vapaakirkoissa näitä toimituksia ei välttämättä tunnusteta tai käytetä. Joissakin kirkkokunnissa on myös muita pyhiä toimituksia, joita joskus nimitetään "sakramentaaleiksi" on esimerkiksi hautaan siunaaminen, munkiksi vihkiminen, kirkon vihkiminen ja veden pyhitys. Niiden katsotaan välittävän Jumalan armoa.

Erittäin monissa kristillisissä kirkkokunnissa on käsitys jonkinlaisesta pappis- tai saarnavirasta, jonka tehtävänä on hoitaa pyhiä toimituksia sekä julistaa pelastuksen sanomaa niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet.



»Dogmi tarkoittaa oppia, oppilauselmaa, kristillistä uskontotuutta.»

Kristinuskossa on käytännössä kaksi yhteistä dogmia: dogmi kolmiyhteisestä Jumalasta ja dogmi inkarnoituneesta Kristuksesta eli siitä miten Kristus on tosi Jumala, joka syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Usein kaikkia oppeja kutsutaan virheellisesti dogmeiksi. Dogmaksi voidaan nimittää sekä kirkkokunnan koko oppia, että virallisten dogmien joukkoa.

Kristillinen teologia on pyrkinyt käsitteellisesti ilmaisemaan kristinuskon keskeisiä käsityksiä. Sen juuret ovat yhtäältä juutalaisuudessa ja apostoli Paavalin kirjeissä ja toisaalta antiikin opeissa, erityisesti platonismin eri muodoissa. Kristillinen oppi ja Uuden testamentin ajattelu pohjautuvat osittain juutalaisten pyhiin kirjoituksiin, joista useimmat on koottu Vanhaan testamenttiin.

Kristinuskossa kanonisointi viittaa ensisijaisesti prosessiin, jossa lopullisesti määriteltiin mitkä kirjat kuuluvat Raamatun pyhien kirjojen kokoelmaan. 300-luvulta lähtien on Raamatun kaanonista vallinnut laaja konsensus kristikunnassa lukuun ottamatta Vanhan testamentin apokryfikirjojen asemaa.

Kristinuskon keskeisimmät dogmit muotoiltiin vuosien 325 ja 787 välisenä aikana pidetyissä seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa, jotka järjestettiin ennen idän ortodoksisen ja lännen katolisen kirkon eroa vuonna 1054. Näiden kokousten pohjalta muotoiltiin Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus, jonka suurin osa kristillisistä kirkoista hyväksyy. Yhtenäisimmät ja yleisesti hyväksytyimmät opinkohdat, joiden säilyvyys on ollut kenties pisin ja jotka katolinen kirkko sekä ortodoksiset ja protestanttiset kirkkokunnat yleensä (eivät aina) hyväksyvät ovat seuraavat:

Jumala on kolmiyhteinen, toisin sanoen Jumalalla on yksi olemus, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Jeesus on samanaikaisesti täysin jumalallinen ja täysin inhimillinen.
Maria, Jeesuksen äiti, kantoi kohdussaan ja synnytti Jumalan Pojan. Jeesus sikisi Jumalan Hengestä, mutta toisaalta hän oli myös olemassa jo ennen syntymäänsä, "ennen kaikkia aikoja", ja mukana jo maailman luomisessa. Ihmiseksi tullessaan hän kuitenkin saavutti ihmisluonnon ja tahdon.
Jeesus on juutalaisten odottama, Vanhassa Testamentissa ennustettu messias ja Daavidin valtaistuimen perillinen. Hän hallitsee Jumalan oikealla puolella kaikella auktoriteetilla ja vallalla. Hän on ihmiskunnan toivo, neuvonantaja ja tuomari. Ennen hänen paluutaan kirkolla on auktoriteetti ja velvollisuus saarnata ilosanomaa ja tehdä opetuslapsia.
Jeesus oli kaikista synneistä vapaa. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta uskovaiset saavat syntinsä anteeksi ja tekevät sovinnon Jumalan kanssa.
Kristityt kastetaan seurakunnan (sekä konkreettinen organisaatio että Kristuksen ruumis, kaikki maailman kristityt) jäseniksi. Pyhä Henki tulee heille Jeesuksen lähettämänä opettamaan Raamatun tuntemisessa, tuomaan toivoa ja johdattamaan todelliseen tietämykseen Jumalasta ja hänen tahdostaan ja auttamaan heitä kasvamaan pyhyydessä. Uskon kautta heidät tullaan herättämään henkiin ja he elävät ikuisen elämän Kristuksen kanssa.
Jeesus palaa Tuomiopäivänä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Läntiset kristityt sanovat, että Raamattu on Jumalan sana. Monet idän kristityt pitävät tätä ilmaisua liian lähellä ilmaisua ”Jumalan Sanasta”, joka on epiteetti Jeesuksesta Kristuksesta. He eivät kuitenkaan kyseenalaista Raamatun auktoriteettia. Kristittyjen keskuudessa on eriäviä mielipiteitä Raamatun tarkkuudesta ja siitä kuinka sitä tulisi tulkita. Protestantismissa korostetaan yksilön vastuuta kun taas katolisuudessa ja ortodoksisuudessa korostetaan kirkon yhteisöllistä luonnetta.
Historiallisesti monilla kristillisillä järjestöillä ja kristillisperäisillä liikkeillä on ollut poikkeavia käsityksiä siitä, mitkä ovat kristinuskon dogmaattiset peruspilarit. Vanhoista lahkoista kuten gnostilaisuus, kataarit ja muut keskiajalla kerettiläisiksi katsotut suuntaukset ulottuu pitkä hajaannus aina nykypäivän Jehovan todistajiin, rastafareihin ja mormoneihin, joiden ei katsota kuuluvan kristinuskon piiriin.

Yleisesti ihmiset, joilla on perinteinen käsitys uskon oppirakennelmasta, pitävät yllä olevissa kappaleissa kuvattuja opillisesti eroavia suuntauksia erillisinä kristinuskosta.

Eri kristillisten kirkkokuntien laajalti hyväksymät apostolinen uskontunnustus sekä vuonna 1974 muodostettu Lausannen julistus ovat kristinuskoon tunnustusten perustyyppejä



Risti

Teloitusvälinettä kuvaava risti on kristinuskon tunnetuin tunnuskuva. Kristinoppi nojaa siihen, että Kristus antoi naulita itsensä vapaaehtoisesti ristille. Vertauskuvallisia selityksiä ristille on esimerkiksi se, että tyhjä risti kuvaa toivoa: Kristus on noussut kuolleista ja istuu Jumalan oikealla puolella.

Kala

Iktys
Kala on vanhimpia kristillisiä tunnuksia. Kalaa merkitsevä kreikankielinen sana koostuu kirjaimista (ikhthys), jotka ovat samat kuin alkukirjaimet sanoissa Iesous Khristos Theou Yios Soter eli Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja. Tunnusta on sanottu käytetyn kristityksi tunnustautumiseen alkukirkon aikana: henkilö piirsi maahan kepillä yhden kaarevan viivan ja toinen piirsi siihen toisen, niin että muodostui kyseessä oleva kalakuvio.

Kerrotaan, että kristittyjen vainojen aikoina kristitty tavattuaan toisen henkilön piirsi maahan kaaren ja jos toinen henkilö oli myös kristinuskoinen, hän piirsi omansa ja näin muodostui Ikhthyksen eli kalan kuva. Kreikan kielen sana ”Iktys” on myös lyhenne varhaisesta uskontunnustuksesta ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Pelastaja”.
Kristittyjen määrän lisääntyessä alkoi yhdentyminen Rooman valtakunnan kreikkalaisen filosofisen ja sen hellenistisen kulttuurin kanssa. Varsinkin 200-luvulla eläneen Plotinoksen uusplatonistiset pohdiskelut jouduttivat kristinuskon filosofista ja kulttuurista eroa juutalaisilta juuriltaan Rooman valtakunnan kirkoksi, katoliseksi kirkoksi.

Myöhemmin kristinuskon asemaa edesauttoi keisari Konstantinuksen kristittyjä suosiva politiikka. Konstantinuksen antaman Milanon ediktin seurauksena kristittyihin kohdistuneet ajoittaiset vainot loppuivat. Konstantinus myös kutsui koolle ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen vuonna 325, jonka tarkoitus oli ratkoa opillisia riitoja. Konstantinuksen elinaikana kristityt olivat vielä vähemmistönä eikä keisari itse ottanut kastetta ennen kuin kuolinvuoteellaan. Kristittyjen lukumäärä kuitenkin kasvoi nyt nopeasti. Ei-kristitty keisari Julianus yritti vielä 300-luvun puolivälissä palauttaa vanhojen uskojen aseman. Lopulta keisari Theodosius kielsi muiden uskontojen kuin kristinuskon harjoittamisen Rooman valtakunnassan noin vuonna 380. Muiden uskontojen temppelit hävitettiin, ja vuonna 416 keisari Theodosius kielsi ei-kristityiltä julkiset virat. Myös Ateenan filosofikoulut lakkautettiin. Muiden uskontojen hävittämisessä käytettiin myös väkivaltaa. Tunnetuimpia tapauksia on munkkien vuonna 415 surmaama matemaatikko Theonin tytär Hypatia Aleksandrialainen. Vainot kohdistuivat myös kristinuskon omiin vääräoppisiin.

Ensimmäisen vuosisadan ja vuoden 1050 välisenä aikana evankeliumia ja kristinuskoa julistettiin Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Raamattua käännettiin paikallisille kielille ja usein uskontoon sekoittui paikallisten kulttuurien erikoisominaisuuksia. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella islam kuitenkin syrjäytti kristinuskon valtauskontona lähes kaikkialta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta, joskin muun muassa Egyptissä ja Syyriassa vanhat kristilliset yhteisöt ovat säilyneet vähemmistöinä nykyaikaan saakka ja Etiopiassa pitkään valtaväestönäkin. Muslimit hallitsivat vuosisatojen ajan myös Espanjaa, mutta kristityt valloittivat sen takaisin vuoteen 1492 mennessä. Tällöin kristinusko oli valtauskontona koko Euroopassa, mutta vähäisiä alueita lukuun ottamatta ei muissa maanosissa. Mutta pian sen jälkeen sitä alettiin nopeasti levittää varsinkin Amerikan manterelle.

Kaikkien kristittyjen yhteiseksi käsitetyn kirkon, joka oli ajan myötä saanut nimen katolinen kirkko, reunat rakoilivat jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina erilaisten opillisten riitojen seurauksena. Kirkosta erosi ryhmiä ja paikalliskirkkoja (esimerkiksi nestoriolaiset, monofysiitit ja monoteliitit), jotka eivät hyväksyneet jotakin kirkon opetusta. Toisella vuosituhannella, kristinuskon saavuttaessa maailmanlaajuisuutta, vastaava ilmiö kiihtyi. Niin sanottu suuri skisma vuonna 1054 hajotti kirkkoa lisää. Tämän riitaisan eron perillisiä olivat katolinen kirkko, jonka päämaja oli Rooma, ja ortodoksinen kirkko, jonka arvostetuimpana piispana toimi Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka.

Ortodoksinen kirkko poikkeaa eron jälkeen paavin johtamasta kirkosta myös siten, että se koostuu itsenäisistä eli autokefaalisista tai itsehallinnollisista eli autonomisista paikalliskirkoista. Katolinen ja ortodoksinen kirkko sopivat niin sanotun Firenzen unionin eli liiton Firenzen kirkolliskokouksessa (1438—1445), mikä Itä-Roomassa kuitenkin melko pian peruttiin teologisten syiden ja kansan vastustuksen takia. Myös ortodoksinen Venäjä kieltäytyi paavin alaisuudesta. Kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin vuonna 1453, he määräsivät kaikki suhteet Vatikaaniin katkaistaviksi. 1500–1900-luvuilla katolisen kirkon yhteyteen liittyneitä tai liitettyjä ortodoksisia kirkkoja kutsutaan uniaattikirkoiksi ja kaikkia Rooman kirkon yhteyteen kuuluvia itäisiä kirkkoja idän katolisiksi kirkoiksi.

Uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa 1520-luvulla protestanteiksi kutsutut uudistajat nousivat useissa maissa katolista kirkkoa vastaan. Reformaattorit, joista keskeisimpiä oli Martti Luther, olivat sitä mieltä, että kirkossa vallitsi useissa kohdin harhaoppisuus. Katolisen kirkon puolella protestantteja pidettiin yhtä lailla harhaoppisina. Seurauksena oli, että useat hallitsijat perustivat maihinsa katolisuuden tilalle omat valtionkirkkonsa, ja katolinen kirkko toteutti suuria sisäisiä uudistuksia. Kuningas Kustaa Vaasan toteuttamana Suomi koki reformaation osana Ruotsin valtakuntaa: vasta myöhemmin, 1500-luvun lopulla, Ruotsin protestanttisen kirkon oppi määriteltiin täsmällisemmin evankelis-luterilaiseksi. Reformaation synnyttämä uskonnollinen rajalinja on edelleen olemassa Euroopassa ja se noudattaa suurin piirtein jakoa, jossa pohjoinen on protestanttista aluetta ja etelä katolista. Poikkeuksia ovat esimerkiksi katoliset Irlanti ja Puola.

Protestanttisuus levisi myös Pohjois-Amerikkaan ja myöhemmin Australasiaan eurooppalaisen siirtomaavallan myötä, mutta koska uskontoa ei hallinnut paavi eivätkä kansalliset hallitukset, uuden mantereen protestanttisuus pirstoutui satoihin ja myöhemmin tuhansiin eri suuntauksiin. Etelä-Amerikassa, jonne uskonto oli tullut espanjalaisten ja portugalilaisten mukana, säilyi katolisen kirkon voimakas vaikutus.

1800- ja 1900-luvuilla monet kristinuskon poliittisesti hallitsemat valtiot etenkin Euroopassa kehittyivät yhä uskontoriippumattomampaan suuntaan. Suomessa luterilaisen kirkon asema säilyi ennallaan maan itsenäistyessä.


Kristillisen uskon sisältö on kuvattuna Vanhan ja Uuden testamentin kirjoituksissa sekä varhaisten kristittyjen kirjoituksissa ja kirkolliskokousten päätöksissä. Kristillisten kirkkokuntien välillä on erilaisia käsityksiä siitä, missä määrin varhaisten kristittyjen kirjoitukset ja kirkolliskokousten opinmuotoilut ovat sitovia. Raamatun jonkinlaisen ohjaavan luonteen tunnustavat kaikki kristilliset kirkkokunnat. Protestanttisia kirkkokuntia on ohjannut reformaatiosta lähtöisin oleva perinne sola scriptura, jonka mukaan Raamattu on ainut opin lähde.