Hahaa, hahaa.. Kaivelin arkistoja ja löysin vanhan runoväsäyksen, jolla olen jonkun runakilpailun voittanut joskus.. vuonna papu ja nakki. n___n' Täysin abstraktia tekstiä, en osaa oikeen tulkata tätä. Ehkä se oli tuomareiden mielestä taiteellista tai jotain. Tai sitten se oli säälivoitto. Tai sitten luokka oli todella tasoton.. Aiheena oli kirjoittaa runo otsikolla 'Kuollut'. Sivutimpa aiheenannonkin oikein roimasti.
---
Savu tanssii läpi pimeän huoneen,
varjot hiipivät pitkin seiniä tyhjyyteen.
Hahmo keskellä tyhjää huonetta,
ja katse kohti ikuisuutta.
Maailma on vain heijastus kaikesta paremmasta,
vain kangastus täynnä tuskaa ja pimeyttä.
Elämä on yksi suuri kärsimys,
vain pieni askel ennen iloa ja onnea.
Elämä on vain,
Pieni likainen hetki ennen todellisuutta,
olematon viive ennen parempaa huomista.
Huomisen aaveet tanssivat viimeisen tanssinsa,
ennen askeltaan tuonelaan.
Juovat viimeisen viininsä, syövät viimeisen leipänsä,
ennen matkaansa parempaan.
Nukkuvat viimeisen yönsä, onnelisina,
ennen aikansa loppua.
Ajasta ikuisuuteen, harhasta todellisuuteen.
Näetkö sen?
Aamuni on kuollut.