IRC-Galleria

YAY. Tänäyönä pidän leffamaratonin ja jätän koiran kanssa menemisen jonkun muun harteille. Siellä on kummiskin taas sitä usva-sumu-mitä-lie-juttua. Tai onkin, näen ikkunasta. Mjoo. Juon pitkästä aikaa cokista ja jääteetä ja syön suklaakeksin. 8D Ja katson seuraavat leffat:

1. Another Gay Movie
- Typerästä komediasta on hyvä aloittaa. Pervoilua ja homoseksiä, jee~ Sopii alkuiltaan hyvin. Loppuyöstä repeilisin tälle liikaa.

2. Another Gay Sequel: Gays Gone Wild!
- Typerästä komediasta on hyvä siirtyä typerän komedian velä typerämpään jatko-osaan. Vielä enemmän pervoilua ja hitosti homoseksiä. Epäjee. x3 Ei sovi mihinkään vuorokaudenaikaan, mutta haluan nähdä tämän nyt kerrankin loppuun saakka. Ennen ei ole pokka/mielenterveys kestänyt.

3. Brokeback Mountain
- Tähän väliin klassikko tasaannuttamaan syke. Saa parkua ja porata ja miettiä elämän julmuutta, ect. Ja kun tylsistyn loppuakohden, voin siinä välissä käydä hakemassa lisää juotavaa ai uuden keksin.

4. Transamerica
- Kevennetään tunnelma taas välillä. 8D

5. Milk
- Tähän on hyvä lopettaa. ^^ Leffan rauhallisen tahdin vuoksi luultavasti nukahdan keskenkaiken. Tai vaihtoehtoisesti alan pohtimaan miten hyvä on, että synnyin 1990-luvulla. Ennen 1980-lukua olisi ollut melko kamalaa elää.. Pohdin ja angstailen, ja syön kolmannen keksin. Tai nukun.

En-enää-ikinä-mene-kesällä-illalla-tai-yöllä-ulos

Olin käyttämässä koiraa ja sain kesken lenkin järkyttävän paniikkikohtauksen.
Juoksin reilu kilometrin kotiin ihan totaalisessa paniikissa, tärisen ja en pysty hengittämään.
Ja sain päälle raivot siitä, että soitan ovikelloa näin myöhään.

Damn you, homiklofobia.

Tervetuloa kokemaan ratkiriemukas itsemurhaloma Mynämäellä, maaseudun syleilylyssä.

Itsemurhaoppaanne Kuron johdattelemana koette uskomattoman viimeisen illan, sisältäen poliittisesti ja eettisesti sitoutumatonta angstia sekä detausta - jonka lomassa suoritetaan loman kohokohta. Kuolema tapahtuu hitaasti, mutta varsin huomaamattomasti sydämen ja hengityksen pysähtymisen johdosta. Kuoleman aiheuttaa viikonlopuksi pois lähteneiden naapureiden keskellä yötä ystävällisesti sumuttama hyönteismyrkky.

Huomio: Mikäli ette saa täyttä yliannostusta jonka seurauksena lopulta menehtyisitte, emme korvaa vaurioituneita sisäelimiä.

Muuttoaikeet on pelottavia.
Nuo on nyt iskeneet silmänsä kahteen taloon:

Talo nro 1. Kerrostaloasunto ensimmäisessä kerroksessa parin kilometrin päässä Turun keskustasta. 3 makuuhuonetta, keittiö, sauna, olohuone, parveke ja muuta kivaa. Ihan vieressä olisi koirapuisto. :3

Talo nro 2. Kaksikerroksinen omakotitalo jossain... ...kuusessa.. Siihen kuuluu hehtaari maata, rampattu talli sekä miljoona ja yksi piharakennusta. 300 metriä omaa rantaviivaa järven rannalla. Ei naapureita, ei mitään.. ..yksin keskellä korpea.. Noin 20km Mynämäen keskustaan.

IHANAA KUN NÄ VAIHTOEHDOT ON NIIN SAMANKAILTAISIA !

Istun kiltisti tietokoneella ja kuuntelen musiikkia kuulokkeilla.

. . .

Säpsähdän yhtäkkiä omiani ja alan kiljua kurkku suorana kuin teurastettava sika.
Porukat ryntää huoneeseen kattomaan että mikä mulla on hätänä,
ja alan kiljumaan kovempaa.

. . .

OLIN IHAN VARMA ETTÄ OVI PAUKAHTI ENSIMMÄISEN PISTEPISTEPISTEEN AIKANA
JA ETTÄ JOKU TULI SISÄLLE TÄNNE HUONEESEEN. Arvatkaa vaan pelästyinkö kun
ovi olikin kiinni ja ne ryntää sisälle vasta jälkeenpäin. ;____________________;
Plus kun ne koitti jotain hys-hys-hys-hyssyttelyä ja olalle taputtelua, niin se
laukaisi kivat läheisyydenkammo refleksin. :<

Ne sanoi että olen 'vain väsynyt'.
Laitoin kaikki valot päälle varmuuden vuoksi ja kyttään kokoajan ovelle.
Olen ihan varma että mun sängynalla on jotain, mutten uskalla katsoa sinne.

P.s. Näin yöllä hyvin typerää unta, jossa oli paljon ihmisiä (lähestulkoon kaikki tutut 8D).
Ette saa tietää mitä siinä tapahtui - koska se oli tyhmä uni.

Lähden kauppaan, koska en ole kuulema käynyt kunnolla ulkona pariin viikkoon.
Pötyä! Olenhan sentään angstaillut koiran kanssa tuossa 10 metrin päässä olevalla leikkikentällä. :<

Mulla on rahaa 20 senttiä.
Jee~~ Saan tikkarin.

Okei.. ..okei.. ..okei..
Angstasin tätä eilen päiväkirjannelikin, joten tulenpahan tännekin valittamaan.

En ole viimeiseen kahteen viikkoon saanut aikaiseksi _mitään_. Joo, selkä on paskana enkä pystykään tekemään mitään kovin ihmeellistä, mutta silti! Suurimman osan vuorokaudesta makaan vaan sängynnurkassa ja poraan päiväkirjalleni sitä, miten paskasti kaikki menee. Ajattelen kyllä tekeväni jotain, ja suunnittelen sanovani kaikille ihmisille kaikkea kivaa - mutta EI! Ei mitään.

Nukun puolet päivästä, parun päiväkirjalle, käyn koneella, parun lisää päiväkirjalle, käyn ehkä syömässä purkin ananasta, käyn koneella, parun päiväkirjalle, saatan katsoa jonkun leffan, parun hyvin paljon päiväkirjalle kun elokuvissa kaikki päättyy aina hyvin ja sitten kello onkin jo kolme yöllä. Mutta en saa unta, vaan märehdin sitä miten aikaansaamaton olen ja miten koko maailma mukamas vihaa minua, jonka jälkeen koetan nukahtaa - mutta tajuan että voin nähdä painajaisia, joten yritän olla nukahtamatta. Viiden massa sammun kuitenkin, kun olen vetänyt pään täyteen särkylääkkeitä ja kaikkea muuta kivaa mitä kaapeista löytyy.

Elämäni on suorastaan ihana.

Kuro päätti bornata maailmaan eräänä pilkkopimeänä yönä. Jo miltei heti näki että hänestä tuli sekasikiö. Perhe oli suuri ja he nauroivat köyhille. Koulussa hän ei kyennyt mihinkään, siellä häntä syrjittiin.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi miellyttämään hävittäjälentokoneet, niinpä ajanvietteeksi tuli paperitaitokset.

Kuro kehittyi neljännelläkymmenellä varsin kiltiksi. Päähänsä hän sai punaiset hiukset, sekä vaaleanruskeat silmät.
Lääkityksestä seuraten hän oli erikoisen joustava. Lempiruokaansa tusseja hän sai työskennellen tanssijana.

Kuro ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan hautajaisissa. Alkoholia hän käyttää lääkkeenä.

Hän sai itselleen puolison jonka kanssa ei kuitenkaan uskaltanut mennä naimisiin.

Sen pituinen se.

Kukkuu, kukkuu, kukkuu...

Linnun laulu, jossain maiseman takana,
maalaa näkymättömillä sävelillään
taivaanrantaan sateenkaarta.

Kuuletko? Tunnetko? Näetkö?

Aamuauringon säteet tanssivat
pihamaan halki, kuin pienet keijut,
luoden ympärilleen vihreää kauneutta.

Kukkuu, kuukku, kukkuu...

Kevyesti vislaa tuulenpoika
pihamaan tammen latvastossa,
toivottaen hyvää huomenta.

Aamukasteen aikaan...

Minä istun kahvikuppini takana,
ja hymyilen.