IRC-Galleria

Olen miettinyt, mitä järkee on tässä kuva-Galleriassa!
Useimmat kuvat ovat huonolaatuisia ja epäselviä. En tunne
niistä entisiä oppilaitani. Tosin Roopella on aurinkolasit päässä...
Ja sitten pitäisi kommata!

No, jatkanpa kuitenkin "Elämäni kissat" -sarjaa julkaisemalla Kelvinin
lepäämässä. Hän on täysin rento, vaikka on putoamaisillaan sohvalta.
Ihailkaa tassujen asentoa ja raollaan olevaa vasenta silmää.

Opin tänään uuden sanan "herutus". Kiitokset mediatuottaja Janne Kaakiselle, joka piti erinomaisen mediakritiikkiluennon koulussamme.

Kävin eilen Ateneumin Kalevala-näyttelyssä. Mahtava juttu, suosittelen kaikille.

Mieleeni jäi Ekmanin maalaus, jossa Väinämöinen sitoi neidon hiuksista kieliä koivupuiseen kanteleeseen. Neito olikin suloinen pikkutyttö, joka istui hartaana Väinämöisen vieressä eräänlaiset sakset kädessään leikkaamassa pitkistä hiuksistaan suortuvia. Kaunis taideteos, katsokaa Ateneumin sivuilta!

Itse asiassa Kalevalan kanteleita oli kaksi.

Väinämöinen teki ensimmäisen kanteleensa hauen leukaluista j a sen kielet "hivuksista Hiien ruunan", eli Hiiden hevosen harjaksista. Se kantele tuhoutui sammon ryöstöretkellä, joten Väinämöinen teki uuden kanteleen koivupuusta. Mistä kielet uuteen kanteleeseen?

Antoi impi hapsiansa
hienoja hivuksiansa;
antoi hasta viisi, kuusi
sekä seitsemän hivusta:
siit on kielet kantelessa,
ääntimet iki-ilossa.

Elämäni Kissat -sarjassa esiintyy edelleen Kelvin, julma saalistaja. Tällä kertaa Kelvin saalistaa kultakalaa, jota se ei onneksi saanut kynsiinsä.

Koska tämä on Kuvagalleria, niin OK, alan julkaista kuvasarjaa Elämäni Kissat.
Ensimmäisenä esiintyy Kelvin, jonka Pietikäisen Sirpa toi perheeseemme vuonna 1979.
Seinän takana asuvilla Pietikäisillä oli neljä muuta burmankissaa.

Kuvassa 1 Kelvin istuu illan suussa rappusilla valmiina lintujahtiin. Kuvassa 2 se yrittää päästä kirjosiepon munien kimppuun.

Öisin se jahtasi rottia ja usein heräsimme siihen, kun se tuli kolinalla kissanluukusta sisään ja toi saaliinsa sänkyymme. Useimmiten se asettui minun vatsani päälle verinen rotta hampaissaan vaatimaan kiitosta.

Vaeltelin kerrankin Galleriassa ja opin "Tietoa vanhemmille" -sivulta, että tämä valtaisa sivusto onkin etupäässä kuvasto ja että Irc tarkoittaa jotain muuta kuin nimenomaan Irc-Galleriaa.

Uskon, että monet vanhemmat ja opettajat ovat kiinnostuneita rekisteröitymään tänne, mutta heidän pitäisi jakaa aikansa myös Facebookin kanssa...

Tämä sivusto ei tosiaankaan palvele hyvin keskustelijoita ja tekstinkirjoittajia. Varmaan osaksi sen takia teinien kommentitkin ovat niin lyhyitä ja ylimalkaisia.

Mutta miksi joidenkin teinien kuvat ovat niin epäselviä (tai muokattuja?), ettei vanha opettaja tunnista niistä ihania oppilaitaan? Grrr.

Olisipa koulussa aina yhtä iloinen tunnelma kuin Ystävänpäivänä! Pinkkejä vaatteita, nauruja, halauksia ja sattumalta samana päivänä lukion vanhaintanssit.

Kävin tervehtimässä yksinäistä vanhusta, joka tekee kuolemaa. Hän on syöpäsairas 86-vuotias sotaveteraani, asuu palvelutalossa eikä pysty enää kävelemään edes rollaattorilla. Keitin kahvit ja söimme pinkit sydänleivokset. Halasin isää, kun lähdin.

Olen yllättynyt!
Penkkaripäivä sujui iloisesti ja leppoisasti. Illalla upeita Kalevala-esseitä luettavanani. Useimmat oppilaat pohtivat Kullervoa, mutta Lemminkäinen ja Aino-neito olivat suosittuja aihepiirejä. Hyvä, HYkin abit ja HYKin ysit!

Kiitos ylläpitäjälle Mustasta listasta. Kesti hetken, ennen kuin hoksasin sen, mutta olipa helpotus päästä eroon asiattomista kommentoijista.

Alan vähitellen päästä jyvälle tästä valtavasta nuorison sivustosta, mutta aikaa se näyttää vaativan. On monta kiinnostavaa yhteisöä, jonne haluaisin. Tähän jää helposti koukkuun...