IRC-Galleria

Voiko aamu nolommin alkaa. Minä täällä keikun tukka pystyssä, yöpaita päällä...Pikkuemäntä istuu vessassa (siis tyttäreni) potalla kun ovikello soi...Mä kaivelen vaatehuoneessa vaatteita, ajattelen, et mitä hemmettii, ei tähän aikaan voi ketään tulla...Jehovantodistajia kuitenkin, antaa olla, en avaa. Mitä vielä, kohta käy ovi...jaiks...rapinaa eteisessä, mä tuun vaatehuoneesta ja olen varmaan näky. Oven takaa kuuluu "Putkimiehiä täällä..." Voi helvettiläinen, mihin voisin piiloutua, ei pakotietä...ja pikkuneiti on kuitenkin vessassa...Ei muuta kuin peremmälle vaan. Sillä hetkellä oisin voinut vajota maan alle jos se ois ollut mitenkään mahdollista. Ovesta tulee kaksi, no joo, kyllä komeaa nuorta miestä (jos tunnistatte mahdollisesti itsenne, niin totta tosiaan bukkas pientä paniikkia päälle)...Jeesus, että hävetti...no hipsin nopeesti vessaan, ovi kiinni ja rallattelin siellä sitten tytön kanssa niin kauan kun kuulin että ulko-ovi kävi...Huoh! Huomenna tulevat uudelleen, mutta onneksi olen silloin töissä...varmistin kyllä! Kehtaa enää näyttäytyä =/

Niin, siis tosiaan, tänään on jo tiistai. Ilta istuttu netissä jälleen, kyllä tää on ihmeellinen maailma, kuinka voikaan addiktoitua näin pahasti, tosin tää on väliaikaista, ohimenevää...taitaa olla nimittäin nettilaskut vähän rästissä, että yhteydet katkennee hetkenä minä hyvänsä...tekis kyl ihan hyvää meitsille pysytellä hetken aikaa pois koneen äärestä ja tehdä jotain yleishyödyllistä, vaikka avata tuo suunnaton pino laskuja, jotka notkuu mun ruokapöydällä. No ei pidä vähätellä itseensä, kyllähän mä sentään imuroin tänään ja tyhjensin astianpesukoneen, hyvä minä =) ja ei kun nukkumaan, niin jaksaa taas huomenna!

Jep jep, se on taas viikko tullut tiensä päähän. Mitä jäi käteen...jaa-a...eipä juuri mitään. Tai juu, tulipahan tavattua mielenkiintoisia ihmisiä...ja siivottua. Tätä tää on, jos vaikka lähtis tekee ruokaa välillä.