IRC-Galleria

Kyllähän taas oli mahtava arkeen palautuminen...
Tiistaista eteenpäin on tullut tehtyä lähes tauotonta työtä. Avaa yksi baari, mene yöksi toiseen duuniin. Ja aina jännittää, herääkö aamulla siihen avausvuoroon. Tähän mennessä olen herännyt, ja onneksi nyt taas helpottaa =)

Ja tästä sujuvasti sitten siihen, että sairaslomillehan ihmiset ei mitään voi, mutta sitten jos työyhteisöön kuuluukin joku, jolla on paha tapa liidata omia vuorojaan... Niinno siis, rahaahan se meille muille tietää, mutta kun melkein osaa odottaa, kun näkee tietyn nimen työvuorolistassa, että illasta soi puhelin, että voisitko. Eri asia tietty oli olisi, jos vuorot menisivät päällekäin muitten paikkojen kanssa, muttakun ei, vaan kyse on puhtaasti laiskuudesta, saamattomuudesta ja kiinnostuksesta.
(ruikunruikunruikun) =)

Mitäpä muuta?
no Poets of the fallia haluttaisi mennä tänään katsomaan, muttakun on töitä, niin ei voi, silleen, voi perse. Mutta minkäs teet, aiina ei voi saada tuuraajaa, ja kaipa niitä keikkoja vielä tulee, toivottavasti =) Tietenkin bändi saattaa lyödä itsensä ulkomailla läpi ja sitten sitä ei suomessa enää paljoa nähdäkään. Toki hienoa jos niin käy, suomalainen laatumusiikki kun kuitenkin joutuu omassa maassa olemaan hieman liian pienillä markkinoilla. Ans kattoo nyt.

mutta, eipä mulla tässä taas tämän ihmeempiä, menen takaisin rutiininomaiseen elämääni. Eli koiran kanssa pihalle näin ens alkuun ja yöksi töihin =)

over and out

Nonniih... Nyt alkaa olemaan pikkuhiljaa palautunut olo kaikesta; sunnuntain humalasta, kiire viikonlopusta, rovaniemi ressistä jne... Vaikka kaksi päivää tässä on taas tiskillä töissä oltukin ja tänään jatkuu vielä yövuorolla.

Mitähän kertoisin festareista...? No Suomalainen lava oli se, missä heiluin ja juonsin. Pienet bändit olivat yllättävän tasokkaita ja saivat myöskin kuuntelijoita ihan kivasti sinne sivulle.
Parhaiten mieleen jäi kuitenkin perjantai illan viimeinen orkesteri; "anal thunder"
Musiikillisesti bändi ei ollut mikään huikea esitys, mutta lavaenergiaa oli senkin edestä. Viimeisen kappaleen aikana kitaristi veti itseltään vaatteet pois ja roikasi lavan reunalta veteen ja sieltä takaisin (matkalla kitarakin meni rikki)
Siinä tuli katsottua sitä esitystä silmät suhteellisen pyöreinä sivusta. Ja tämä bändi oli pakko huudattaa lavalle takaisinkin

Niin, ja paras festarimuisto lämmittää rannettani. Eli ranteessani on sellainen kämmenen kokoinen mustelma, jonka aiheutti roudarin heittämä battery tölkki (olin selkä heittäjään päin, kun kuului huuto: "kirsi, ota koppi" kerkesin kääntyä ja nostaa kättä ja *patang* osu ja uppos, suoraan ranteeseen, on se nätti nytte)

Perjantaina sattui vielä sellaisia kommelluksia että bändi, jonka piti tulla yllätyskeikalle lauantaiksi, peruuntui (kotiteollisuus) johtuen siitä, että rumpali oli kaatunut moottoripyörällään ja rikkonut kätensä. Lauantai aamuna sitten kymmeneltä saatiin varmistus korvaavalle orkesterille, ja niin festarit kruunasi Sub urban triben keikka. Kiitos ja kumarrus ja hatun nosto heille!

Ainoa keikka jonka itse menin katsomaan, oli poets of the fallin, ja se oli kyllä huikaisevan hyvä. Toki muitakin bändejä näin vilaukselta, mutta ei kai niistä sen enempää, hankala arvostella kun ei koko keikkaa ole katsonut =)

Mutta, pikku bändeistä, tutustukaan inis nimiseen kokoonpanoon (huumori indietä) st hood oli myös vallan hilpeää rockia.
Jos ensivuodeksi pyydetään mukaan, niin kyllä, menen mutta varaudun siihen paremmin =)

Nyt kuitenkin, takaisin normi elämään, eli koiran kanssa lenkille, suihkuun, ruokaa ja töihin...

Kirsi kuittaa
over and out

No, nyt on rokkailut minun osaltani ohi... Ja 1,5viikkoa tauotonta työtä takana.. Ja voi pojat että väsyttää!
Rokin kolmoslavan juontajana, mulla olikin yllättävästi muutakin hommaa alueella ja kaikennäköisiä outoja juttuja tapahtui, mutta meininki oli äärimmäisen hienoa ja hauskaa oli huudattaa ns. isoa yleisöä, vaikka eihän sivulavalle koskaan paljoa eksykkään jengiä. Mutta, ehdottomasti, palo tuli päästä juontamaan isoja juttuja toistekin =)
Nyt ei vain ajatus kulje, ei sitten pätkän vertaa, mutta kerrotakoon, että poets of the fall oli livenä saatanallisen hyvä ja se olikin ainoa bändi jota kävin katsastamassa, eli karkasin alueeltani ja nakitin sinne toisen kaverin hoitamaan asiaa!
Kerron sitten keikkakokemuksia nuista bändeistä, joita juonsin lavalle, jahka olo hieman tasaantuu, eli alkuviikosta.
Siihen asti kuitenkin, keep on rocking big time!

-Kirsi

No, eipä sitä vapaata sitten ollutkaan, nei nöy, ei ole näkyny...
Sunnuntai aamuna heräsin 10:30 kun puhelin soi, ja pyydeltiin tulisinko Rovaniemelle auttamaan jutajaisten purkamisessa siinä viiden aikaan. Ja toki, minähän en osaa sanoa ei, joten neljältä sitten olin roissa ja valmiina työhön. Kotona kemissä olin sitten puoli kolmen jälkeen aamuyöstä. Ja voi pojjat että muuten oli paikat jumissa, vaan fyysinen rasitus oli hienoa!
Maanantai yökin meni töissä, ja tänäyönä taas ja huomenna ja sitä seuraavana. Perjantaina sitten rovaniemirocki hommiin, lauantaina sekä rockia että yksi dj keikka (missä välissä kerkeää nukkumaan?!) Ja jos saan sunnuntain liidattua jonnekin, niin olen kuulkaa varmaan suht humalainen! Ja jos en, niin sitten maanantaina. Se jääköön nähtäväksi.
Voi tietenkin olla, että taas kusen vapaa päivät kun olen niin työteliäs ja joviaali...!

Eilen meinasi olla hieman kiire ilta kyllä töissä. Tuntui että puoli kaupunkia oli ottamassa viinaa ja yksin oli baari hoidettavana. Onneksi meillä kuitenkin on joustava ja mahtava ovihenkilöstö. Ne kun tiskasivat mulle astioita ja muutenkin huolehtivat ettei tavara sentään loppunut kesken =) Haleja ja rutistuksia siis ansaitsee tommoset =)

Hmm, ei vieläkään mitään ruikutettavaa, outoa... Pitänee hankkia sydänsuruja niin sittehän ruikutettavaa olisikin ja pitkäksi aikaa... Tai tavallaanhan niitä onkin, mutta ei mitään maata järisyttäviä kuitenkaan, kai. Pitää miettiä asiaa =)

Vaan, nyt pitää joutua työmaalle, kun on muutama toimistohomma mikä pitää hoitaa ennen baarin availua.

Over and out
See you later jne shittiä.
nim. "Broud to be an asshole"

Jaaha, niin sitä meni taas suunnitelmat uusiksi; en mene sunnuntaina päiväkeikalle roihin, en lähde maanantaina helsinkiin muuttamaan, kun auton saa vasta tiistaina... Ja tulisi liian kiire reissu kun keskiviikoksi oli jo töihin. Joten otin sitten töitä tiistaista torstaille tänne kemiin (maanantaikin saattaa tulla) ja vkoloppuna sitten rovaniemirockin suomilavaa juontamaan (tulkaa ja hämmästykää!)
Mutta, sunnuntai vapaa, oijoi, saattaa lipsahtaa humalaksi jos ei ole tarkkana... Tai jos maanantai pysyy vapaana, saattaa olla että huitaisen ouluun tai jyskylään... Tilanne selviää huomenna klo 18 jälkeen, kai, toivottavasti ainakin....!

Mutta, kertokaa, miksi ihmiset jotka laihduttavat, puhuvat siitä kuinka tahtovat alkuperäispainoonsa... Ihmisen alkuperäispainohan on syntymäpaino... Ja vastasyntynyt vauva painaa 1-5kg, joten jos aikuinen 165cm ihminen tahtoo alkuperäispainoonsa, mitä jää jäljelle? Pelkästää irtileikattu raaja painaa muutaman kilon... Tarkkuutta niihin hommiin siis! Voisi sanoa vaikka haluavansa laihtua siihen nuoruusajan ihannepainoon, tai nykyiseen ihannepainoonsa, mutta että alkuperäispainoon!

Ja taas on liian korkealentoista ajattelua, parempi huitasta unille ja kattoa mitä seuraava päivä tuo tullessaan!
Over and out.

...sä olet niin vip, tahdon sun syleilyys...
Niin, siis täh?
Nyt menee liian hyvin että voisi ruikuttaa. On ruikuttanut niin paljon (*ruik ruik*) että enää ei ole aihetta, vaan voi vain hymyillä ja olla... Toisaalta, vielä tämä ilta ja huominen päivä niin varmasti löytyy joku asiakas josta kertoa ihme juttuja =)

On eräs pelottava seikka josta voisin mainita; onko normaalia, että äiti käyttää tekstiviesteissä hymiöitä ja on oikea messenger häirikkö? Ei minun mielestä, kun kyseessä on kuitenkin 50 nainen, mutta ei kai siinä... Toisaalta, kyllä lähemmäs kasikymppinen mummonikin lähettää sähköpostia ja hoitaa pankkiasiansa netissä... Sukuni on siis täynnä nettiriippuvaisia eli vanhanajan nörttejä, eli mitä minustakaan voi tulla =)

Sukua on helppo syyttää kaikesta. Tämä menee nyt koiran kanssa lenkille.
Dj bambi kuittaa ja poistuu.

Niin, siis kesäkuuta. Palkka tuli, ja melkein heti meni, vaikka hieman jäikin tulevalle helsingin päivälle. Toisaalta, itseni tuntien, kun käyn kauempana vain pyörähtämässä, iskee se vaellusvietti, joka kesäisin tuppaa valtaamaan mielen, ainakin minulla...
Viimeistään elokuussa sitten on pakko päästä jkl-helsinki-tampere turneelle. Tai ainakin jkl:ään, sekun on niiiiiin mainio kesäkaupunki. Tai noh, kattoo miten joutaa, mutta kuitenkin =)
Aina saa suunnitella ja haaveilla. Ja haaveilussa olen hyvä, toiminnan suhteen sitten hieman vaisumpi.
Karvainen, nelijalkainen, elämäni mies lähettää terveisiä kaikille ihmisille. Ja tämä tyttö lähtee taas vaihteeksi töihin...
Mutta, näyttäisi siltä, että päiväkirja on sitten ainakin maanantai-tiistain tyhjillään. Ja ehkä pidempäänkin, en tiiä...
Ei silti, tuskinpa näitä kovin moni lukee, mutta saapahan purkaa itseään terveellä tavalla, eli kirjoittamalla. Sitten kun kirjoittaminen loppuu puoleksivuodeksi, olen siirtynyt hajoittamaan kauppojen ikkunoita ja potkimaan mummoja.
Että näin.
over and out.

Työ tahti pitää mielen virkeänä?
Keskiviikkona olin yössä. Torstaina 13:30 - 19 pubilla, 23:30-04:30 yökerhossa.
Perjantaina taas pubilla 13:30-18:00 ja kerhossa 22:30-04:30
lauantaina vain kerhossa
Sunnuntaina roihin ja töihin klo 15:30-22:00
No, ei parane valittaa, hyvä vain kun töitä on?

Pelottaa vain aamun herääminen, kun juuri tullut töistä ja aamulla, ennen baarin avausta pitäisi kuitenkin koira huolehtia ja ehkä suihkiakin pikaiseen...

Työnarkomaanin ongelmana on vain, miten väsyä silloin, kun ei ole töissä?

Työnarkomaanilla ei ole ongelmia, paitsi lomalla (eeeeeiiiii ooo näkyny)

Eli kirjottakaa itestänne tällane juttu niiku mäki ja tässon ohjeet mitä ja miten kerrotte:
* Nimesi (toinen nimesi ja lähimmän naapurisi sukunimi)
* Asuinpaikkasi (kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla)
* Ikäsi (lisää oikeaan ikääsi lohjenneiden sormikynsiesi lukumäärä.)
* Ammattisi (naiskäyttäjä kirjoittaa äitinsä ammatin, mieskäyttäjä isänsä)
* Harrastuksesi (harrastukset, joita et ikinä voisi harrastaa/sietää)
* Lapsiesi lukumäärä (montako hiusta lähtee päästäsi, kun vedät)
* Hiustenvärisi (tämän hetkinen paidanväri)
* Silmienvärisi (tämän hetkinen housujen väri)
* Musiikkimakusi (genre, jota et siedä)
* Lempiartistisi (tyyppi, kenen biisin kuuntelit viimeksi)
* Itseäsi parhaiten kuvaava adjektiivi (se adjektiivi, mikä lukee ensimmäisenä, kun kirjoitat googleen toisen nimesi ja "adjektiivi"...Esim: sini adjektiivi)

Eli sitten minun tarinani on vastaava:

Nimeni on Pauliina Pirinen. Asun Rovaniemellä. Olen 26vuotias… Ammatiltani hammashoitaja ja olen kahden lapsen äiti. Harrastuksiini kuuluu talvisin hiihtäminen ja kesäisin sauvakävely.Minulla on oranssit hiukset ja mustat silmät. Rakastan oopperaa ja räppiä. Suosikkiartistini on ihan ehdottomasti cmx. Luonteeltani olen mainion rauhallinen ja ihastuttavan kesäinen!