Jalat sannoo että vätystää. Ja hartiat on sitä mieltä että non jumisa.
Kannattaa siis kävellä kotii vajaan kymmenen kilon reppu seläsä
ja Pena mukana (vaikka ei se kyllä mihinkää mitenkää vaikuttanu, mutta silti).
Oon mää vähä tännää lukenu nii että voin olla konneellaki.
Eiköstä jookosta niin? No hyyyvä.
Jalassa joku suonenmutka kramppaa tai jotanni.
Kipiä. =/ Pitäs varmaa laittaa laastari...
Niinhän siinä sitten kävi. Kello soi kymmeneltä, tämä neiti herää 13:30. Aplodeja, kiitos.
Kyllä kyrsii, kertakaikkiaan. Ja nyt jumitan tässä. Viisasta, todella.
Puolustukseksi voidaan lienee sanoa, että olen täyttänyt työnhakulomakkeita. Käykö? Käy se. Kai.
Palellaan. Onhan nyt sentään talvi. :)
Sainpahan käytyä suihkussaki.
Penatursakkeen kans ollaan vaan nukuttu täällä.
Kuulemma pitäs siivota ja tehä pitsaa, Pena teeppä sää.
Ois ehkä saattanu olla joku kouluhommaki tälle päivää jos ois tarkasti miettiny mutta tuota joo...