IRC-Galleria

Pitää kirjoittaa tää muistiin etten koskaan unohda tätä:

Mulla oli pari päivää sitten huono päivä (no, milloin mulla ei ole..) ja kuuntelin Joy Divisionia kotona. Kirjoitin Facebookiin päivityksen jonka teksti oli suurinpiirtein tällainen: "elämä tökkii mut onneksi on Joy Division". Noh, ystäväni Juho (joka on ihana hattarapää) oli kommentoinut tekstiä jotenkin omituisesti mutten ihmetellyt asiaa sen enempää koska Juholla on aina ihan ihme juttuja, joista ei tajua mitään :D

No, tänään juteltiin Facebookissa ja Juho sit kertoi olevansa iloinen, että oon hommannut itselleni Joy Divisionin piristämään itseäni :'D Ihmettelin sit hieman et mitä se tarkoitti sillä, ja kävi ilmi et on olemassa dildo jonka nimi on Joy Division..Ja Juho oli sit kuvitellut et taistelen elämän harmautta vastaan dildon avulla :D Juho ei ollut kuullutkaan kyseisestä bändistä..

Ääh..Nauroin tolle jutulle ikuisuuden. Tosin oon kyl nauranut tänään melkein kaikelle. Tai siis äh, jos mulla oliskin dildo niin en kyl varmaan kirjoittelis tollaisia tekstejä minnekään Facebookiin kun mulla on siellä kavereina mm. sukulaisia ja jotain entisiä koulukavereita.

Ahaha, Juho on ihana :D

Oon jotain 5 tuntia katsonut kaikkia ääliövideoita (mm. napakympin vanhoja jaksoja) YouTubesta ja nauranut. Tää video on ehket tän illan parasta antia:

http://www.youtube.com/watch?v=YxQbMiIao0c&feature=related

:)

http://www.poko.fi/images/kuvapankki/eppu_normaali.jpg

Noku rakastan Eppu Normaalia! :D

No siksi kun jokin menee aina pieleen, ihan sama vaikka kyseessä olis maailman yksinkertaisin asia, jokin menee pieleen kumminkin. Mulla on varmaan joku huono karma tai jotain.

Esimerkki:

Mun piti hommata talonkirjaote, ne vaatii sitä Nuorisosäätiöltä kun sieltä hakee kämppää. Mulle sanottiin sieltä että soita isännöitsijälle, saat sen paprun sieltä, ihan yksikertainen homma.

No, torstaiaamuna klo 9 soitin isännöitsijälle ja selitin asian. Vänkkäsin asiaa pienen ikuisuuden sihteerin kanssa ja lopputulos oli se, että miun käskettiin mennä talonmiehen luo, saan kuulemma paperin sieltä, ei heillä mitään sellaisia ole, kuka miun on käskenyt heille soittaa jne..No, talsin sit talonmiehen luo ja selitin asian sille. Talonmies katsoo mua kuin idioottia ja kysyy että miksi tulen kysymään paprua häneltä, ei hän ole kirjoittanut talonkirjaotteita 12 vuoteen, se on isännöitsijän asia kirjoittaa talonkirjaote. Selitän selitän selitän. Talonmies soittaa vihaisen puhelun isännöitsijätoimistoon ja kysyy että miksi miut on lähetetty hänen luokseen. No, lopputulos oli se et talonmies sanoo mulle et nyt lähdet käymään isännöitsijätoimistossa, saat kaikki tarvittavat lomakkeet sieltä, siun ei tartte muuta kuin talsia sinne, se on siellä ja siellä kadulla, jäät pois tällä pysäkillä ja kävelet sinne ja tänne ja tuonne. Kiitti ja moi.

Kävelen ratikkapysäkille, astun ratikkaan ja ajelen pysäkille, jossa miun oli määrä jäädä pois. Tajuan, ettei mulla ole aavistustakaan että mistä löydän oikean kadun, talonmiehen neuvot on yhtenä puurona miun mielessä. Harhailen ikuisuuden ja löydän oikean kadun. Olen numeron 40 kohdalla ja määränpää on numero 5. Ihkuu. Kävelen kävelen kävelen. Oikea osoite löytyy, astun sisään ja selitän asian. Sihteeri kysyy että onhan mulla se lomake mukana. Sillä hetkellä epätoivo valtaa miut. Sanon että ei ole, että talonmies sanoi että saan kaikki tarvittavat lomakkeet täältä. No, käy ilmi etten saa. Ja että oishan miun nyt pitänyt se tietää että tommoiset lomakkeet pitää hakea Kelasta, ei heillä voi olla toimistossa miljoonaa erilaista lomaketta jne. Sihteeri rupeaa katsomaan puhelinluettelosta lähimmän Kelan osoitetta ja käy ilmi et lähin Kela on Kampissa. Selvennettäköön nyt sen verran, et tuolla hetkellä olin aika hel*tin kaukana Kampista. Tässä vaiheessa käännyin nurkkaan päin ja tirautin muutaman kyyneleen. Sanoin palaavani asiaan uudelleen huomenna ja lähdin kohti Tapanilaa jotta saisin edes näyttäydyttyä pajalla.

Et joo.

Soitin muuten pajalta Kelaan jossa kyselin että mikäköhän lomake on kyseessä ja sieltä sanottiin et lomake löytyy netistä ja että isännöitsijän olisi pitänyt se tietää ja tulostaa mulle, et ei ole kuulemma mun asia ravata ympäri kaupunkia metsästämässä kyseistä lomaketta. Käskettiin viel infota isännöitsijätoimistoa asiasta. No, kiitos vaan tästä tiedosta, ei kyl hirveesti lohduttanut sillä hetkellä. Ninjuska kävi sit tulostamassa mulle sen paprun netistä.

PS. Seuraava päivä oli ihan omanlaisensa show mut sain lopulta paprun käteeni ja toimitettua sen Nuorisosäätiöön :)

Miul on asunto! Se on hirvee tönö, vaan 23,5 neliötä mut päätin ottaa sen silti :>
Pääsen muuttamaan siihen maaliskuussa ja nyt vaan ihmettelen ja pohdikselen että mihin ihmeeseen mä tungen kaikki nää lukuisat huonekalut jotka mulla on tän hetkisessä asunnossa..Sinne mahtuu vaan telkkari+oheislaitteet, sänky, sohva ja kirjahylly, ja ehket toi yks kapee lipasto..Ja meillä on täällä tällä hetkellä 3 pöytää, parisänky, nojatuoli, lepakkotuoli, 4 kaappia ja tollainen hervoton viihdekeskus joista siis MIKÄÄN ei mahdu mulle :/ No, täytyy toivoa et Eki saa ison asunnon niin roudaan nuo kamat väliaikaisesti sinne..

Sitä rahaa sit vihdoin tuli! Ja sain vuokran ja laskut maksettua, siksi siis kyseinen villiintyminen kirpputorilla ;)

No kirpputorilla käynti tietenkin! :D

Pistin menemään 15 euroa..Tämmöiset löytyi:
- Ruskea pitkähihainen paita jossa söpöt napit edessä, 1€
- Violetti muotoonleikattu kauluspaita jossa hakaskiinnitys, 0,80 €
- Vaaleanpunainen 100 % silkkiä oleva toppi jossa myös pitsiä, 3€
- Musta pehmoinen lyhyehkö hame jossa pitsihelma, 3€
- Viskoosikangasta oleva kellohame, valkoisia palloja mustalla pohjalla ja helmassa tylliä, 4€
- Kurt&Courtney-vhs, 1€
- Aivan iiiiiiihana vanha valkoinen emalikattila, jonka kyljissä isoja punaisia omenakuvioita, 2€

:)

Tein päätöksen ostaa tänä vuonna lähes kaikki vaatteet (alusvaatteita ja sukkia lukuunottamatta, tietysti) kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Ja maaliskuun alussa vien kirpputorille myyntiin ison kasan vaatteita, joita en enää käytä. Ihan turhaa tuhlata hirveitä summia uusiin vaatteisiin kun kirppiksiltä saa kivaa kamaa paljon halvemmalla. Olen tuntenut viime vuosina ihan hirveän huonoa omaatuntoa siitä, että tuhlaan hirveästi rahaa uusiin vaatteisiin joita en edes tarvitse. Joten, nyt sit loppui toivottavasti sekin stressaaminen.

Ps. Mitä olisin, ellen stressaisi kaikesta koko ajan? En tiedä, koska olen oppinut stressaamaan. En osaa olla stressaamatta! Hitto, tässä on asia josta miun täytyy yrittää päästä eroon..

ahdistaa, vituttaa, masentaa, ahdistaa, vituttaa, masentaa jne..

en ole edelleenkään saanut asuntoa. en ole edelleenkään saanut mitään muuta rahaa tässä kuussa kuin asumistuen josta on tällä hetkellä jäljellä tasan 5 euroa. fakin mahtavaa.

- vuokra maksamatta
- welhon lasku maksamatta
- sohvanpäälliset maksamatta
- kännykkä hajonnut (takakansi kokonaan irti)

oon vaan totaalipaniikissa koko ajan kun murehdin raha-asioita. en edes tiedä, että saanko mitään sossusta kun ekin tulot on noussut niin paljon + se on saanut 200 euroa ylimääräistä tässä kuussa. eli sossu voi ihan hyvin hylätä miun hakemuksen. miun pitäis saada 500 euroa et saisin kaikki laskut maksettua eli voi argh. vois vaan ryömiä tonne autotielle makaamaan ja odottamaan jotain rekkaa, ois ainakin helpompi vaihtoehto kuin tää raha-asioiden kanssa kitkuttelu.

ps. melkein pyörryin kaupassa kun tajusin miten paljon ruuan hinta on noussut. voisko hei pliis nää kaikki tuet nousta vaik samassa suhteessa?

en saa mistään otetta ja oikeastaan mikään ei edes kiinnosta.
enkä tiedä että olenko taas masentunut vaiko vaan yksinkertaisesti tylsistynyt.
this hell may as well be heaven; smells the same..

siis mikä tässä elämässä on muka niin h**vetin upeaa ja hienoa?
joku vois oikeasti kertoa mulle..

ps. eki tuli just kotiin ja se sanoi heti astuessaan eteiseen et 'jaaha, täällä juodaan siideriä' :D
se kuulemma haistaa sen ulko-ovelle saakka..

http://www.youtube.com/watch?v=fHiwBJZTexo

Uskomaton tapaus o.O
Ihmisestä kertoo paljon se, et se on niin himskutin täynnä omaa mielipidettään että se ei voi antaa edes suunvuoroa keskustelun toiselle osapuolelle..