Mikä meitä oikein naurattaa kakkahätähuumorissa? Esimerkiksi, jos ylioppilas C, Agronomi A ja Agronomin vaimo B ovat autossa ja Agronomi A:lle tulee korvia vihlova hirmuinen kakkahätä, niin ylioppilas C:tä ja Agronomin vaimo B:tä naurattaa se kovasti. Ylioppilas C:tä ehkä eniten, koska hän saa nauraa myöskin vaimo B:n rimpuilut ja hakkaamisen pelossa pidätettämälleen naurulle. Agronomi A ja vaimo B hikoilevat molemmat. A:n älyttömästä paskahädän pinnistelystä ja vaimo B:n huutonaurun pidättelystä. Molemmilta on tulossa ja kovaa.
Ylioppilas C voi halutessaan ottaa kaiken irti naurattamalla agronomi A:ta, jolloin sulkijalihas joutuu vieläkin kovemman tempun eteen. Sen pitää pysyä tulppana naurusta ja takovan kakkamassan edessä. Tässä tapauksessa kakkahätähuumorin ehdoton huipennus on taksimiehentulpan ehdottaminen agronomi A:lle. Hänen tulee nostaa pyllyään kymmenen senttiä GTI autonsa penkistä ja antaa tulla ulos noin kymmenen senttisen pampun, jonka sitten junttamoukari-istunnalla tilkitsee tulpaksi peppuun. Tämän jälkeen agronomi A voi rauhassa losottaa koko pitkän suolen tähän tulppaan, jolloin peräsuolessa on eräänlainen tuolinjalka-briketti. Heti ensimmäisenä arkiaamuna suoraan alueen remonttiliikkeeseen pyytämään, josko nämä viitsisivät piikata kyseisen kalikan pyrstöstä irti. Mikäli Agronomi A suostuu tähän, niin viimeistään silloin agronomin vaimo B ja ylioppilas C nauravat niin paljon, että heiltäkin lentävät paskat housuun ja näin kullanruskea ABC saa yhdessä nauraa kakkahädälle.
Mutta kuinka suhtautua itse kakkahätään? Tulisiko meidän myöskin ajatella kakan tunteita, onhan se tavallaan kimpale meidän jokaisen sisintä? Mitä kakka ajattelee kakkahädän hetkellä? Aivan, tästä juuri tuleekin sana kakkahätä. Ei meillä ole kakkahätää vaan kakalla on hätä. Esitän nyt oletetun kakkojen ajatustenvaihdon ennen hädänhetkeä.
Jonon ensimmäinen kakkapötikkä on yön aikana hissukseen hinautunut jo suolen valoisempaan päähän valmistautumaan viimeiseen hyppyyn, eli lopulliseen valaistumiseen. Se kurkistelee reiästä, ja huomaa, että salmiakkikuvioiset hyvon kalsarit on vielä tukevasti jalassa. Samassa kakkapötikkä huomaa, että takana tönitään. Se alkaa huutaa takana oleville. "Hei, älkää viittikö töniä siellä takana, täällä on vielä kalsarit edessä. Hei, lopettakaa nyt jumalauta se töniminen", huutelee houlestunut piikkipaikan ottanut pökäle.
Joukon hännillä on, kuten oikeassakin elämässä kusipäitä, jotka työntävät ja tönivät pyynnöistä huolimatta. Näin jonon etupää joutuu taistelemaan, ettei se syöksyisi päistikkää kalsareihin hirmuisen kiroilun saattamana. Näin kuitenkin käy, ja lentäessään kalsareihin kakkajonon etummainen lähettää vielä terveiset paskapääkolleegoilleen. "Haistakaa paskaaaaaaaa...."