Kotona äiti seurasi mua ainakin kolme ja puoli minuuttia koska tahtoi ehdottomasti lukea mulle kuinka Mika Waltari keräsi kärpässieniä ja lensi sitten kärpässienillä ja kuinka Waltarilla oli sen jälkeen jännä ja kuiva olo. Ja sitten se nauroi ainakin puoltoista minuuttia.
Vein linnuille ruokaa. Söittekö tekin kärpässieniä kun lennätte noin? Ei ehkä kannata olla iboteenihapoissa kaiken aikaa.
Tttahtoisin semmoset mukavat kuistinportaat, niillä voisi istua koko aamupäivän putsaamassa kanttarelleja. Sen jälkeen ne kanttarellit voisi muuttaa epäkelvoksi ravinnoksi. Kaiken aikaa taustalla pyöris vaikka joku hit city '65 the surfaris niin että kaikki olisi varmasti äärimmäisen letkeää ja sulokkaalla tavalla irvokasta.