liikun tällä hetkellä tilassa jota nimitän mielelläni fanfictiokänniksi. se syntyy kun yhdistetään kupillinen teetä, pitkäaikainen ruudun tuijotus sekä niskassa saakka tuntuvaa slashia. oikein hyvä fiilis kerta kaikkiaan ja aamulla se tuntuu fanfictiodarrana: herään silmät tihrussa koiran ulospääsyvaatimuksiin, käytän sen pihalla puoliunessa, lippis syvällä päässä ja kengät väärissä jaloissa, minkä jälkeen palaamme sisään ja nukahdan uudestaan jo ennen kuin ehdin kaatua sänkyyn. pari tuntia myöhemmin herään unesta säpsähtäen, hihkaisen "Kenny!" ja putoan sängystä. hieno alku päivälle siis.
se joka tajuaa otsikon saa keksin. nyt unten maille.