Kylmä hiki ja vapisevat kädet,
tarve ohjaa alitajuntaa.
Kaikki alkaa aina alusta,
vaikka se loppui jo kertaalleen.
Verestäsi löytyvä epäpyhä ainesosa
Maksaa matkan manalaan.
Jo puolivälissä harmaat hiuksesi revitään
ja sielu arkkuun kiinni naulataan.
Et sinä perkele vetten päällä kävele,
me soudamme suoraan helvettiin!
Sielunmessusta autuutta tuomaan
armosta se ei anna anteeksi.
Ei taivaallamme tähdet loista,
ne kaikki tahtoni alle alistin.
Estän itseäni näkemästä
sitä mikä jäljellä vielä on..
Kylmä hiki ja levottomat jalat
sielu tahtoo liikkeen lakkauttaa.
Aika kääntyy itseään vastaan
vaikka se loppui jo kertaalleen.
...
Ja tämähän oli Turmion Kätilöitä,
ei mikään itsemurhaviesti!