Niin, elämä... elämäni menee eteenpäin ja aika valuu käsistä. Entä jos ei olekaan mitään elämää suurempaa, mitään minkä vuoksi uhrautua? Jos tämä onkin tässä?
Elinikäinen säännölisyys ja järjestelmällisyys tekee miusta hullun. En vain sopeudu siihen muurahaisen muottiin. Tietää tekevänsä samaa hommaa siihen asti kun kuolee eikä mikään koskaan muutu. Kaikki kulkee sokeana omaa rataansa ja jos radat joskus kohtaavatkin niin seuraukset ovat kohtalokkaita. Rakkaus tai kuolema, anyway, maailma menee kumminkin sekaisin. Tai jos ei menekään...? Se olisi kaikista pelottavin. Ei olisikaan olemassa mitään elämää suurempaa. Putositte varmasti jo kärryiltä, mutta yritän vain sanoa, että pelkään tulevani robotiksi. Vieläpä huonoksi sellaiseksi. En ajattelisi ollenkaan mitä teen mutta kiire olisi koko ajan jonnekin, hautaan kai.
Joo, on ruuvit taas löysällä. Täytyy taas kiristää niitä jollakin keinolla tai sitten löysätä kokonaan... onneksi on perjantai tulossa ja kesäloma alkaa. Voi vapaasti olla hunningolla.
"Välilä on syytä ihan sovinnolla olla hunningolla, aivan kuutamolla. Kun tyhjentää saa pään, se auttaa kestämään, hävittää hermopaineet."
-Neljä Ruusua: Hunningolla-
Että sellaista tänään taas, huomenna jotain muuta. Tai sitten ei.
Uusimmat blogimerkinnät
- The Martians 02.08.
- Hyvää tasa-arvon päivää! 19.03.
- Viimeiset sanat ja nekin ovat lainatut 21.12.
- Haamujen Aamunkoitto 17.12.
- Dubbed Love 18.10.
- Aikasen rento fiilis 12.09.
- Je ne regrette rien! (En kadu mitään!) 16.06.
- Saippuaoopperaa ja Sunnuntai Uusintoja 09.11.
- Oivaltava biisi :) 28.09.
- Minun monet kasvot 15.08.