Hiljaa iltaisin mietin pääni vasemmalla osalla,
olen huono ja tylsä ihminen,
tekemättömyys vaivaa keltaisita pakaraani,
kun pellet lyövät vasaroilla oveni rikki,
juoksevat talooni sisään kun olen yksin,
pellet kirkkaissa asuissaan,
kuumottavissa meikeissään,
ne tulevat,
olen yksin ja neuvoton,
pelkään pellejä,
niistä lähtee kummallisia ääniä,
edes tontut vessassani,
jotka eivät anna sinun laittaa sepalustasi kiinni,
yrittävät raiskata,
nekään eivät voi sinua auttaa,
olet hädässä,
yrität kiljua,
muttei kukaan kuule.
liian iso tila kenties,
yhdelle, pienelle, kelvottomalle henkilölle?
Huomenna sen totean,
tai siis tänään,
tyhjä kämppä,
kukaan ei soita sanoakseen;
"tulen sinne nyt",
kukaan ei lohduta marikaen tyhmää päätä.
:D