IRC-Galleria

Onks järkee rakastaa,
kun joutuu pian luopuu.
Onks järkee pettää,
kun joutuu vaan katuu.
Onks järkee elää,
kun haluu vaan kuolla

Tyttö meni ulos ja näki pojan.
Poika juoksi pakoon.
Seuraavana päivänä tyttö näki taas saman pojan.
Poika ei enää juossut pakoon, käveli vain.
Kolmantena päivänä tyttö näki taas saman pojan.
Poika seisoi ja tuijotti tyttöä.
Neljäntenä päivänä poika kohotti kättään tytölle.
Tyttö tunsi olevansa ihastunut.
Viidentenä päivänä poika ilmestyi taas ulos.
Hän teki käsillään sydämen.
Tyttö punastui.
Kuudentena päivänä tyttö näki taas pojan.
Pojan paidassa luki: "I LOVE U"
Seitsemäntenä päivänä tyttö ajatteli uskaltaa sanoa pojalle jotain.
Hän ei kuitenkaan ehtinyt, sillä kun poika oli ylittämässä tietä ja tulossa tytön luokse,
auto ajoi hänen ylitseen.
Poika kuoli.

: DD jaakko taas :d

Ella tajuu ;`)

Sä sanot, että mä näyttelen, elän leikkien prinsessaa.
Sulle suru on temppu vain, vika sielussain, juoni vain.
Sulle tytöt on leikkiä vain, ne on huvia huoletonta.
Sulta säröjä sieluuni sain yhden liian monta.

kertosäe:
Sä kysyt, miksi kyyneleet,
Mistä silmät itkeneet.
Ja sä petät, sä tuut ja sä meet ja kysyt, miksi kyyneleet.

Sun egos on ihan suunnaton, markan Morrison, tunteeton.
Sä puhut paheistas nauraen ja mä kuuntelen vaieten.
Mä olen sulle kai leikkiä vain, pelkkää huvia huoletonta.
Sulta säröjä sieluuni sain, yhden liian monta.

kertosäe

Sä näet silmät eksyneet ja kysyt, miksi kyyneleet.
Ja sä petät ja sä tuut ja sä meet ja kysyt, miksi kyyneleet.

Loukkuun jäin, jokin kuoli sisälläin.
Sä vain otit ja käytit ja heitit pois, ja silti luoksesi jäin.

Jee jee jee.

Sä kysyt, miksi kyyneleet. Sä kysyt, missä väärin teet.
Ja sä petät, sä tuut ja sä meet ja kysyt, miksi kyyneleet.
Sä näet silmät eksyneet ja kysyt, miksi kyyneleet.
Ja sä petät, sä tuut ja sä meet ja kysyt, miksi kyyneleet.
Ja kysyt, miksi kyyneleet.

Ootsä koskaan kelannu mitä tapahtuu kun kuolet
Häviäiskö kaikki huolet kun loppuu nää elinvuodet
Liian monet liian nuoret täältä lähtee liian aikasin
Ei kerenny ees täyttään neljääkymmentä mun faijani
Liian vähän aikaa saati hyvii kokemuksii
Hukun ajatusten virtaan kun taas kerran alan funtsiin
Elämän tarkotusta onko se vaan arvotusta
Ilman värikartotusta loppuun asti valkomusta
Ilman sitä todellista päämäärää
Kuka ohjaa kädest pitäen kun kuljet polkuu väärää
Ei kohtalo sua löydä vaan sä itse sitä seuraat
Vaik läpi metsien juokset kuin valkohäntäpeura
Niin kauan karman laki seuraa sua vaan vaihe vaiheelt
Ja tekee sun elämästäs aina vaan painajaismaisen
Niin helposti voi tää hauras elämän lanka katkee
Ja tehä ikuisuuden köydestä kaulaasi jatkeen

kertosäe:
Yks elämä aikaa
Sitä en vaihda
Vaikka kaikki meistä ei jaksa enää
Yks elämä luotu
Ja siit en luovu
Sun pitää vaan jatkaa elämää

Elämä on alust loppuun ihan niinku talvisota
Jotkut kaatuu ennen aikojaan toiset jaksaa halki kovan
Harmaan kiven läpi kulkeen loppuun asti kunnialla
Siks rukoile armoo jumalalta en koska se tuskin vastaa
tääl ollaan siihen asti kun elämä päästää otteestaan
Ja teksti kuluu pois elämän käsikirjoituksesta
Heität elämäsi nopat vikan kerran pelipöytään
Turha on yrittää piiloutua sillä isoveli löytää
Sen tajuu aina liian myöhään tän elämän arvon
Sen näkee liian myöhään miks elämän hankee tarpoo
Sen tajuaa vasta sit ku seistään taivaan porteilla
Ettei elämää voi pelaa niinkun pelikorteilla
Vaikka olis ässä hihassa ei voitto oo selvää
Vaikka peität silmäs ei se meinaa ettet enää pelkää
Vaan keskity kerrankin ja nää kaikki selvästi
Loppupeleis helppo on kääntää kaikille selkäsi

kertosäe

Moni ei ees pääse kokeen sitä viimestä hengenvetoo
Moni kuollu äidin kohdus kokenu sen keskenmenon
Moni kuollu syntyessään oman rakkaan äidin syliin
Moni ei kerkee näkee elämän hetkiä hyvii
Toiset kokee kaiken kaupan päälle vähän liikaa
Monet sortuu itsemurhaan toiset sortuu siihen viinaan
Joka tappaa ihmisiä nykypäivän liian paljon
Jotkut tosin joutuu jäämään tääl onnettomuuden varjoon
Ei elämää tiedä etukäteen ei sitä voi näkee
Mutta ellet elä täysil mitä sillon jääkään käteen
Muuta kun vaan pelkkä toivo paremmasta elämästä
Siks panostan täysil tiedän että elän nyt ja tässä
Tätä hetkee tätä ainoota päivää
En elä huomises enkä mä kadu päivääkään
Kaikki hetket muistoissa on niinku pitääkin
Ja valutan kyyneleen suljen hitaasti mun silmäni

Yks elämä aikaa
Sitä en vaihda

Vaikka kaikki meist ei jaksa enää

Yks elämä luotu
Ja siit en luovu

Silti pitää vaan jatkaa elämää
ystävät on tärkeitä!

Mä haluun matkaa kauas täältä
Kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää
Haluan vaan sun luokses takas
Haluan sua vasten vaan painautua rakas
Oot niin kaukana musta ja mä mietin
Joka hetkee jonka sun kanssas vietin
Jätin sydämeni jonnekkin kauas pois
Ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois
Oot mielessäni sekä joka muistossa
Muistan senkin kun me suudeltiin sielä puistossa
Missä aina ystävinä aikaa vietettiin
Toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin
Mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana
Kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana
En muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona
Ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa

kertosäe:
Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?
Ethän koskaan unohda miks me ollaan yhdessä?
Kohti kuolemaa kävellään käsi kädessä

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?
Mitä enemmän aina vaan mietin rakas sua
Sitä enemmän mä aina alan suhun rakastua

Aina kun on se aika tyynyyn painaa pää
Sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää
En tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa
Täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan
Aika vaan kuluu se on pois mun elämästä
Jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä
Kulta sä oot ainoo joka ymmärtää
Mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään
Kun katson peiliin näen vain pienen pojan
Joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan
Kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle
Näen sun itkevän ei todellakaan tunnu hyvälle
Oon silti liian nuori totuuden tajuamaan
Ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan
Rakas kulta mulla on ikävä
Ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä

kertosäe

Päivin ja öin sun kuvas mieleen palaa
Vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa
Kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan
Jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan
Jos nyt oves taakse astuisin, niin avaisitko?
Jos soittaisin sulle, niin vastaisitko?
Jos kaikesta pyytäsin anteeks, niin antaisitko?
Jos antaisin sulle kaiken, niin ottaisitko?
Jos oisin surullinen, niin huomaisitko?
Ja jos huomaisit, niin lohduttaisitko?
Jos nyt takaisin tulisin, niin halaisitko?
Jos kokonaan pois lähtisin, niin unohtaisitko?
Tää raastaa kaipuu saa mut voimattomaksi
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen

kertosäe

Kai sä mua mietit, kai sä mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?
(2x)

kertosäe