IRC-Galleria

Oonko hereillä vai näänkö valveunta
Mun elämä on rakennettu vasten tulta ja se kuulostaa pahalta
mutta väkisinki monen uskotaan karkaavan
Ne haluis sitä, ne haluis paljon muutakin
Mut tosipaikan tullen täällä määrää aina muu laki
"kaikki hyvin" niille skidist asti kerrottiin
Ja on kaikki hyvin kunnes lyödään himast verhot kii

Joskus sporas istun viereen kituvan miehen
Ja mä kipuan sen mieleen, mies eksyny tielleen
Ruhjeit kasvois, kertoo tuskan kierteest
Betoniviidakos ei paljon toivol siel tee
Ja menettäny kaiken mitä kerran oli
Teki elämästä taiteen, kohtaloista kovin
Ihmisten myötätunto hävii päivät käy vähiin
Yksinäisen miehen testamentti kirjoitettu käsin

Ketään en erottele, ei ero tee meille
muutakun pahaa ja paha ei meistä terveit tee
Sen näki jo nuoren lähelläni
Jos herätin huomioo pysty syrjinnän must näkee läpi
Frendin ulkonäkö, täs tapaukses syöpä
Olin ainoo joka tajus ennenku se oli myöhäst
Opin ettei kukaan selvii elämäs kauan
Muistan teidät mun sydämes, levätkää rauhas

Aika on opettaja mut se oppilaansa tappaa
Tien nimi on loppu ja siitä vaan saa matkaa
Ja vaan saamatta kolhuja omaan nahkaan
Ystävä on ainoa auttava käsi, joka vastaa
Ja vitut elämäntavoist, haudataan hyvinvointi,
syödää roskaruokaa ja hakataa nyrkil toisii
millää ei oo välii, sidotaa kohtuudet kahleisii
Ja puetaa maailman vääryys totuuden vaatteisii

Lapsi matkaa yksin keskel yötä
On äidil huolii ja liikaa työtä
Yrittää olla niin sitkee, mut sisimmässään se itkee
Äidin rakkautta kaipaa, vaivaa kaipa siit on liikaa
Ei tiedä minne vie tie tää
Mut tietää et yksin yöt viettää

Tartu mun käteeni juostaan pois täältä
Paikkaan jossa säästytään pahalta säältä
Rakkauden ovi on vaikee avaa ja sulkee
En pysty käskee sydänt, turha salata tunteit
Sivut on lopus, kirja ei oo suljettu
Väärää tietä harhaan kilpaa kuljettu
Matka ei lopu ennenku on vika sivu käsis
Tie pois kivust voi kulkee kivun läpi

Kaikki loppuu aikanaan,
Unelmat valuu hiekkaan.
Tän kaiken kokea kai saan
Huomenna jo uudestaan.

Välinpitämättömyys
Tunteista toisen,
Suuri rakkaudettomuus,
Miten poistaa voin sen?

Sä et jättää saa
Mua milloinkaan,
Sen tiedän kai nyt viimeinkin.
Sä et mennä voi,
Niin paljon koit,
Saman tunteen tunsit itsekin.

Tänään tajusin sen taas,
Kaikki ei oo kohdallaan.
On toista helppo haavoittaa,
Sanoa vain jotain pahaa.
Tiedän, mitä aikaan saa
Sana pieni, mutta raaka.
Se ehkä paljon tuhoaa,
Repii auki vanhan haavan.

Mä tarviin tukee frendi älä jätä mua pulaan
sun naises tuli viime yönä käymään mun luona
se on vähän julmaa mut ei riidellä tästä
en saa kicksejä tästä, mä tein virheitä tässä
Kiva ku sä tajuut mä en ala ees biiffaan
ja taas ollaan geimeis come on, se siitä
sanat ei riitä kertoon siit bellast mut se on ihan mini
jos meijän egoihin vertaa
Sil on meikkei ja vaatteit
mut ei irtoa tunteit feidataan se nainen
mennään kiskomaan tuoppei tsekkaan discosta uuden
Ja meil on tuhat frendii siellä
Turha kelaa mitään
Et voi fuulaa pelimiestä
susta ei sit tiiä miten daiju satut oleen sun kaa seksi riitä
sit sä tajuut vastuus olen kiitollinen siit et saan sun kanssa hengaa
Oon kiitollinen siit et saan sun kanssa pleijjaa

sun kanssasi (sun kanssasi) mä voin olla oma itseni
sun kanssasi (sun kanssasi) en muuta tarvii viereeni
sun kanssasi, sun kanssasi..

Tää on karmiva totuus, ei oo harkinnas torjun
sitä mamii jonka tapasin nyt harkinta loppuu
Kantsis tottuu siihe, et toi loppuu sitten ku mä
nappaan sen mulle ja sä joudut itkeen
Mä oon koukus siihe
Ei mut lämpee turhaan
Ey yo, homie, tää nainen lähtee mun kaa
Mä en voi bluffaa sä, säkin vaan uhkaat
jotta pääsisit punkkaa, sen beibin kaa ”huuvvaan”
Sun varmaan kantsis chillaa ei, feidaa se mamma vaan
anna pari minsaa ja mä sheikkaan sen mamman kaa
kehtaatsä valittaa?
Ainahan se mulle passaa aina pystyy
spiikkaan mut se ainakaan ei sulle anna
laita vaan ne tuntees naulaan, ota jo opikses
Hei, koita jo hogaa, et tossa on ovi ei olla tääl kolmisteen
Anna chikkan valittaa mä tiiän lopputuloksen ja takaan, siit sä valitat