IRC-Galleria

Mä tarvin kynän, paperin ja ajatuksii
Mä tarvin kaverin kuuntelee mun salaisuuksii
Jakaa surun kyyneleet eilen ja huomenna
Kuollu nuoruus sano mulle huomenta
Ja ne enkelit mitkä mä näin taivaal
Ne sai mut tajuun mitä mä sain aikaan
Ajan mittaan nää haavat ei parannu
Vaik mahdollisuuksii oli en kertaakaan karannu
Ja siks mä rustaan tän aikajanan itestäni
Maalaa kuva seinälle
Muistikuvas mielessäni
Perhe, setä rakas rauhas lepää
Kaikki muut on elos koht ei enää ketää
Sen mä sisäistän ulkonen ei oo kaunist
Nauti niin pitkään kun voit se on muisto enää
Mustaa valkosel täs paperil oon mä
Voin sanoo ihan mitä vaan ja herätä

Mä katsoin kerran kuolemaani silmiin
Siinä samas huomasin et dallaan pilvil
Herkil sellasil ilman turvatavaroita
Missä oli isä
Kiertelemäs kapakoita
No entäs äiti
Autto minkä pysty
Pahapoika kavereihin ystävysty
Suurinpiirtein vuos oli -98
Eka bisse
Ekan kerran poltin snadit hatsit
Sillo stadi ei tullu kysymyksee
Vaivuin kauas syvälle yksinäisyyteen
En oo ylpee
Karma heikkenee
Ajatukset mun päässäni heittelee
Mul on musa se pitää mut raiteil
Ilman aineit mut tää bisnes lisää paineit
Sanojen kehä mä avaan teille sydäntä
Horoskooppi kalat ja uidaan vittu syvällä

Mä painan pääni sun syliin
En halua sääliä vääriä määriä
Mun pitää päästä sen yli
En halua kärsiä järsiä järkeä
Tää on musta tää on mustaa
Tää on susta ehkä pelkkää valitusta
Mulle elämä
Mun elämä oli mustaa
Ja tää kertoo musta
Musta

Mut yleensä ne kirjottaa roskaa minkä kerkii
Kuka laittaa kenet sairaalaan, Matti vai Mervi
On niin paljon mitä mä en ymmärrä
"Ai joku tappo taas perheensä. Ai jaa..." Mut mä oon ymmällään
Miks jotkut halveksuu tummaihosii, mut kumminkin
on kesät talvet auringos ja haluis olla tummempii
No ei se oo vihreempää sen aidan toisel puolel
Silt voi näyttää kauempaa, mut Suomel on pienet huolet
Lekurit huolehtii et usein vanhuuteen kuolee
Mä luotan et jos tää sade ei lopu tänään, se loppuu huomen

Kossuu, tequilaa,
viskii,
nii että silmis
näkyy tähtii

Pari iskuu,
ikkuna tippuu.
Setelit nippuu
ja vauhdilla vittuun.

Mitä kuuluu? Mitä sä teet nykyään?
Miten miesten kanssa? Onko ollu mitää pysyvää?
Oon miettiny sua usein, mut en oo saanut soitettua
Kaiuttimen päältä sentään saanut pois sen kuvan.
Mietitkö koskaa, jos oisit valinnutkin toisen uran?
Oisko vaikeuksii ees millään saanut voitettua?
Oisitko sä kestänyt mun toimenkuvan?
En usko, oisit hypänny jonkun toisen mukaan.
Edelleen pessimisti, täydellisyyttää ei oo, mut mä etsin silti.
Maailma onkin pirun vääristynyt meitsin silmin, tilaisuus tekee varkaan ja siks nään peilist nilkin.
En ois tarpeeks nyt kellekkään, ainakaan sulle.
Siks tyydyn nyt hillumaan ja kaihtamaan tunteet ja raidaamaan kunnes joskus aikanaan mulle tulee fiilis, jota nyt en ainakaan tunne.

Joo, mä muistan kun sä
hävisit vaa yhtäkkiä
miten en tajunnu et oot aikeis lähtee ziigaa tähtiä
lipulla jonka veit jumalalta
valuu vana kyyneliä, eikä auta humalaka
kunnioitan kuiteki päätöstäs tavallaa
sust salee tuntu pahalta, tää maailma kavala
pistää pala palalta palamaa nii pahasti et
sä et jaksanu enää, sanoit et säki oot vaa ihmine
mul vaa jäi nii paljo sulle sanottavaa
tuu takas, oot rakas, tuu takas et voidaa vielä tavata
yhen kerra haluisi sua pitää viel kädestäs kiinni
silittäää hiuksiis ja katsoo sun silmiisi
nii ja vaikket takas vastaa niin mä tiedän et oot sielä jossain missä sun sit parempi, olla on
ja uskon et oot saanu sielä paljo ystävii, kuulut joukkoon enkeleiden, ja kaikki hyvin on