Viikonpäiviä ei mun elämässä oikeestaan enää olekkaan. On vaan päiviä. Samanlaisia kaikki oikeestaan täl hetkellä.
Herään aamusella, joskus aikasemmin joskus jopa oon saanu nukuttua nyt kymmeneen! wou ;)
Vien koiria ulos, juon kahvit. Pistän astianpesu ja pyykinpesukoneet pörräämään, imuroin ja luuttuan ehkä lattiat. tuijotan edellisen päivän emmerdalet ja sitten touhaan jotain pientä. Oottelen että vaimo pääsee töistä ja haen sen jonka jälkeen käydään kaupassa, juuaan kahvit ja katotaan hetki telkkaa ja mennää päivä unosille. Sit ruuan tekoa, syömistä ja sitten onkin jo koissujen iltalenkitys aika ja telkun kattelua ja möllimistä kunnes raahautuu unille. Siinä mun päivät aikalailla menee :D
Tosin, nyt mä olen päättänyt että opettelen kutomaan ja teinkin vauvan töppöset. tai no toisen vasta, mutta toinen tulee hujauksessa myös. Ja sitten keksin virkkaamisen ihmeellisen maailman. xD Oon tarttunu virkkuukoukkuun varmaan joskus ala-asteella viimeeksi, erittäin heikoin tuloksin, mutta nyt mä oon jo aika hyvin harjaannuttanut itteeni. ;)
Sitä paitsi oon huomannut että koska sormia turvottaa aamusin ihan sairaasti, niin että on oikeesti joskus vaikeaa liikuttaa edes niitä niin tuo näpertäminen auttaa siihen vallan mainiosti! on kuulkaa taas vetreät pikku sormet kun hetken heiluttaa koukkua :P
Tänään on vaimokin iltavuorossa joten vielä tylsempi päivä. Mulla on kyllä niin vaivanen ja vammanen olo alkanu olemaan kun polvet särkee kaiken muun lisäksi, mutta toisaalta ei tässä ole enää kovin kauaa näitä hetkiä siihen kun on viimeinen iso ähellys ja kaikki tää on ollu sen arvoista sitten <3
Meijän pikku perhe on sitten palasen lähempänä täydellisyyttä. :)