IRC-Galleria

Tänään käytiin kättärillä labroissa ja paino kontrollissa. Kaikki oli hyvin ja poika on saanu hyvin painoa lisää. Ei sillä että olis ollu pieni ukko, mutta paino tippu vähä liikaa ekoina päivinä, johtuen siitä että mies ei oikein syöny tarpeeksi innokkaasti. Nyt se ongelma on korjaantunut ja jätkä söy erittäin innolla ja erittäin paljon :D

Samalla käytiin sitten vähä shoppailemassakin:) ja kävelyllä myös tänään ollaan oltu. Tästä tä rutiinit ja elämä alkaa muotoutua koko ajan enemmän ja enemmän.
Mä olen niin onnellinen. Mulla on maailman ihanin vaimo, jota rakastan ja nyt oma pikku poika, joka on kultaakin kalliimpi<3
Rakastan teitä<3<3<3

Eilen päästiin kotiin <3
Hieman hakusessa vielä tää oma elämä kotosalla, poika on niin söötti ja reipas kyllä. Viime yönä ei tosin kovin montaa hetkeä silmiä ummistettu, mutta ei sen niin väliä, väsy unohtuu kun pikkunen tillittää isoilla simmuilla suoraan ja virnistelee (ilmavaivojen takia tosin) ;).

22.6.2009
klo 2.30 syntyi vihdoin meidän pikku prinssi jolla painoa oli huikeat 4455g ja pituutta 52cm <3

Synnytys oli rankka ja kesti melkein 27h, jonka jälkeen jouduin vielä leikkaussaliin paikattavaksi, vertakin kerkesin menettää yli 2l.
Mutta tarkempia juttuja myöhemmin, nyt nauttimaan pikku miehestä ja odottelemaan mahdollista kotiin pääsyäkin tässä jokunen päivä.

huomenna laskettu aika.
Yhjinä vieläkin.
odottelu siis jatkuu.....

edelleen yhtenä kappaleena. alle viikko laskettuun aikaan. tulis jo ulos <3

Ei oo jaksanu koneella käydä taas oikein olleskaan, mutta vielä siis ollaan yhtenä kappaleena. Tasan kahenviikon päästä on laskettu aikakin, saa nähä milloin sitä sitten pääsee tosi hommiin.
Kahtena yönä ollu jo aikamoisia supistuksia, tänään ne jatku jo pitkälle päivään ja alko jo hippasen jännittämään että onko se nyt lähtö sitten. Mutta ne onneksi helpotti vielä toistaseksi. koko illan on kyllä ollu sellasta pientä tuntemusta, mutta nyt ei ole kyllä oikea yö synnytykselle koska vaimo lähti käymään viihteellä piiiitkästä aikaa joten nyt on parempi pikkukaverin pysyä vaan turvallisesti vielä siellä pikkumassussa..tai noh ei niinkään pienessä mutta ... :D

neuvolassa käytiin tossa eilen ja siellä oli jo kaikki silleen kuulemma "valmiina" että vauva oli jo kiinnittyny osittain sinne minne pitääkin ja laskeutunut lähtöasemiin. joten nyt sitten vaan ootellaan. ja ootellaan.. niinkuin ollaan tehty jo kohta se 9kk :D

Mä voin sanoa että mä kuolen kohta tähän helteeseen. Joo tiiän toiset on ihan intoa täynnä, olisin mäkin ehkä jos olis normaali olotila ilman reilua 20 lisäkiloa ja sisäistä atteria lämmittämässä. JOten heittäkää 20kg painot itteenne kiinni ja pukekaa turkki niskaan niin ollaan samoilla linjoilla ;) ei niin kivaa enää, uskokaa tai älkää.

No mutta tässä on nyt kuukausi mammalomailtu. Aika on menny välillä nopsaan ja välillä niin saakelin hitaasti. Viikon päiviä mulla ei olekkaan edelleenkään, kaikki tuntuu samalta möhnältä. Kävely on ku pingviinillä ja erityisesti mun polvet on soossina tästä loppu ajasta niin että jo ihan pikkunen kävely matka tekee tosi kipeetä. Mutta sinnitellään edelleen siis täällä.
Kolmen viikon kuluttua on laskettu aikakin. Siihen nyt voi sitten varata sen 2vko kuitenkin. mutta viis viikkoa maksimissaan ja sitten meillä on meijän oma pikku nyyttinen maailmanssa, IHANAA!<3

Vika neukkula lääkäri oli viikolla ja siellä kaikki oli hyvin. Paikat on valmistautunu synnytykseen ja lääkäri sano että nyt vaan tervetuloa maailmaan. :) Paino arvioksi sanoi noin hieman alta kolme-kolme kiloa. Joten ihan sopivalta kuulostaa. Toisin kun se eräs lääkäri joka povas siitä lähemmäs viisi kilosta jättiä :D Nyt onkin sitten neuvolaa joka viikko tästä etiäpäin. Ja ens viikolla on myös käynti kättärillä, pelkopolilla. Pääsee kyseleen ja jutteleen kätilön kanssa, ihan hyvää tekee. Alkaa tää paniikki ja pelko iskeä niskaan niin että hulluksi tulee.
Uni ei riitä edelleenkään kovin pitkälle aamuun, tänäänkin jo seittemältä heräilin. Muutenkin nuo yöunet menee niissä tunnin pätkissä. Nyt on hiipunu jo se siivous vimmakin, tai tahtoa olis, muttei voimia xD

No minä palaan takasin lähnöttämään ja sulamaan sohvan nurkkaan....
toivotaan siis että päästään pian siihen kivun helvettiin ja ähkäsemään tää tyyppi ulos ;)

26 päivää laskettuun aikaan :)

Väsymys. Ihan tautinen sellanen on ollu pari päivää. Viime yönä tein ennätyksen ja nukuin jopa 3h yhteen putkeen. Joka paikkaa särkee ja turvottaa. Mutta tää väsymys on jotain ihan kaameeta kyllä. Sit oon kiukkunen kun väsyttää niin hirveesti.
No nyt on kasattuna kuitenki pinnasänky ja hoitopöytä ja osa vauvan vaatteistakin on pestynä jo. Että sen puolesta vois vaiks alkaa hilaamaan itteensä ulos pikku hiljaa :)


nyt pakko mennä lepäämään...

Zzzzz Zzzzz

Viikonpäiviä ei mun elämässä oikeestaan enää olekkaan. On vaan päiviä. Samanlaisia kaikki oikeestaan täl hetkellä.
Herään aamusella, joskus aikasemmin joskus jopa oon saanu nukuttua nyt kymmeneen! wou ;)
Vien koiria ulos, juon kahvit. Pistän astianpesu ja pyykinpesukoneet pörräämään, imuroin ja luuttuan ehkä lattiat. tuijotan edellisen päivän emmerdalet ja sitten touhaan jotain pientä. Oottelen että vaimo pääsee töistä ja haen sen jonka jälkeen käydään kaupassa, juuaan kahvit ja katotaan hetki telkkaa ja mennää päivä unosille. Sit ruuan tekoa, syömistä ja sitten onkin jo koissujen iltalenkitys aika ja telkun kattelua ja möllimistä kunnes raahautuu unille. Siinä mun päivät aikalailla menee :D

Tosin, nyt mä olen päättänyt että opettelen kutomaan ja teinkin vauvan töppöset. tai no toisen vasta, mutta toinen tulee hujauksessa myös. Ja sitten keksin virkkaamisen ihmeellisen maailman. xD Oon tarttunu virkkuukoukkuun varmaan joskus ala-asteella viimeeksi, erittäin heikoin tuloksin, mutta nyt mä oon jo aika hyvin harjaannuttanut itteeni. ;)
Sitä paitsi oon huomannut että koska sormia turvottaa aamusin ihan sairaasti, niin että on oikeesti joskus vaikeaa liikuttaa edes niitä niin tuo näpertäminen auttaa siihen vallan mainiosti! on kuulkaa taas vetreät pikku sormet kun hetken heiluttaa koukkua :P

Tänään on vaimokin iltavuorossa joten vielä tylsempi päivä. Mulla on kyllä niin vaivanen ja vammanen olo alkanu olemaan kun polvet särkee kaiken muun lisäksi, mutta toisaalta ei tässä ole enää kovin kauaa näitä hetkiä siihen kun on viimeinen iso ähellys ja kaikki tää on ollu sen arvoista sitten <3
Meijän pikku perhe on sitten palasen lähempänä täydellisyyttä. :)