IRC-Galleria

Chicagon lento oli puoltoista tuntia myohassa, koska siella oli ukkosmyrsky, joten kun paasin Phoenixiin, lento Show Low'hun oli jo lahtenyt ajat sitten.. Jouduin sitten jaada Phoenixin kentalle odottelemaan, etta isantaperheen mummo tulis hakemaan mut sielta, kun han onneksi oli just Phoenixissa. Kylla kannattia myohastya vikasta koneesta, koska sitten, kun han saapui sinne lentokentalle, lahettiin jonkun niitten sukulaisen kotiin - ne ei tosin ite ollu kotona - ja se talo oli VALTAVA! Ne on jotain ihan sairaan rikasta porukkaa ja sen kyl huomas. :D Niitten pihalla oli uima-allas, ja koska ulkona oli KUUMA, nautin tietysti olostani altaalla. :) Muutaman tunnin paasta hostaiti ja -sisko tuli sinne ja tapasin ne vihdoinki. Ihania ihmisia, taytyy sanoa, vaikka viela vierastankin niita aika paljo varmaan.

Mentiin kaymaan jossain kaupoissa ja silla valilla ne ihmiset, jotka siina talossa asu, tuli kotiin. Siella oli pari mun ikasta tyttoa Californiasta ja ne oli toooosi arsyttavia. Niil oli ihan alyttomasti meikkia ja ne katto meit ihan nenanvartta pitkin. No sit mentii koko porukka syomaa sellasee japanilaisee ravintolaa, mis ne kokkas siina meijan eessa.. Se oli tosi siistii! :) Olin tosi vasyny, ku paastii joskus kymmenen aikoihin kotii, tai no siis isantaperheen toiselle mummolle, ja kavin heti nukkumaa. Aamulla, ku herasin, luulin olevani Suomessa ja meni hetki ennen ku tajusin, etta missa oon.

Tanaa ollaa sit oltu koko paiva ostareil. Ne on niin upeita ja isoja! Yhessa oli karuselli sisalla. Siis sielta loytyy vaikka mita. Kaiken lisaks ne on tosi natteja. Noi vaatekaupat on ihania.. Ostin pari paitaa ja legginsit.. Sit kaikki merkit, mitka Suomes on tosi kalliita (Vans, Billabong, Paul Frank, jne..) on taal tosi halpoi. Yhet Vansit ois saanu 10 dollaril, mut ne oli kyl aika rumat mun mielest. Ja ne oli siis alennukses, mut kuitenki..
Sit kaytii syomas sellases ravintolas ku Cheesecake Factory. Se oli hieno paikka kans, ja sielta siis sai muutakin ku juustokakkuja. :D Taal on muuten tosi hyvaa toi asiakaspalvelu. Niin ja ilmanen refill, siis juomantaytto vai mikska ikina sita nyt kutsutaankaan. Siina vaiheessa kun lasis on viel puolet jalella, ne hakee sen jo pois ja tayttaa uudellee.. :D Jaita ne laittaa ihan sikana juomaa! Yli puolet lasista on jaita, mut se on vaan hyva juttu, kun kuitenkin saa aina lisaa. Paival kaytiin kattomas yks leffa sellases ostoskeskukses ku Arizona Mills. Leffan nimi oli Barnyard ja se oli semmonen sopo animaatio. On niin huvittavaa, ku oon kuvitellu, etta ainoostaa leffoissa on kaikkii juttui, ni ne onki oikeest olemas. Niinku aamupalaks kaytii hakee makista jotain hirveeta roskaa, ni se mist tilataa oli oikeest vaa sellain, mihin sanotaa se tilaus, mut siin ei oo ketaa ihmista. Hassua mun mielesta.. Ja samoin se, jos jollain on synttarit ja on ravintolas syomas, ni ne tarjoilijat tulee ja oikeesti laulaa paivansankarille. Sovituskoppien luona on aina joku tyontekija ja se antaa tavallaa luvan, ku saa menna sovittaa.
No sit illal mentii viel syomaa sellasee ravintolaa ku Rainforest Cafe. Se oli tosi kiva paikka. Se oli ihan ku sademetsa. Siel oli kaikkii feikkielaimii, jotka liikku ja piti metelii. Aina valil siel tuli niinku ukkosmyrskyja, kaikki valot valkky ja salamoi ja tallast. Sit ku siel oli semmonen jatskiannos tai joku, jonka nimi oli Volcano, ni ne tarjoilijat toi sen aina poytaa sillee, et ne huus samal "VOOOOOOOLCANOOOOOOOO". Aluks se oli ihan hauskaa, mut sit ku sen oli kuullu jonkuu kaheksan kertaa, se alko vaha kyllastyttaa.

Muuten on ollu tosi kivaa, mutta valilla tunnen oloni aika ulkopuoliseks. Noi puhuu kauheen nopeesti enka valil tiia yhtaa, mista ne puhuu, ni on siin sit kiva olla. Muutenki oma enkku kuulostaa ihan hirveelta taalla. Koulus oon puhunu hyvin ja muual, mut taal en vaan osaa. Vihaan tata suomiaksenttia, joka mulla on. Joskus ku en tajuu yhtaa mista ne puhuu, ni sanon vaa jotain "really?" tai "yeah" tai "aha", ku en jaksa kysyy miljoonaa kertaa, etta mita. On aika vaikeeta viel, ku ajattelee kuitenki suomeks, mut sit pitaa puhuu enkkuu. No kai se siita, mutta ei kauheesti innosta puhumaa, ku tunnen oloni niin holmoks, ku puhun.. :/ Oli aika hassua, ku koitin sanoo hostsiskolle, etta "I noticed it" ja jain vaa siihe etta "I no-no-no.." Se sana vaan jai jotenki ihmeellisest kurkkuu ja sit meni tosi kauan ennen ku sain sanottuu sen kunnol. :D

Phoenix on muuten ihan HUGE. Siel asuu jotain 1,6 miljoonaa ihmista, mut sit ku siin vieres on Chandler, Tempe, Mesa, Scottsdale, ym., joissa kaikis on vahintaa 100 000 asukasta, ni taa on ihan valtava alua. Tosi kaunis kyllakin. Nyt oon siis Mesassa enka Phoenixissa. Rakastan noita palmuja ja kaktuksia, mita on joka puolella. :) Kaikilla on uima-altaat taalla, kun taal on niin kuuma koko ajan. Hassua, kun menee ulos, ni tuntuu, ku ois saunassa. Tai tuntuu samalta, kun sisalla ois kesakuumalla kaannetty lammitys taysille. Tiiatteko, vaha sellain ahistava kuumuus? Mutta sisalle kun taas menee, ni siella on kauheen kylma, ku on ilmastointi.

Huomeen naan hostisan ja -veljen, ku ne tulee tanne kilpailee jollain autol. Tai harjottelee.. Siis ei mitaan tavallisia autoja vaan jotain ihmeautoja. Niinku ATV, jos tiiatte. Makin kuulemma saan koittaa, jos haluun. Sitte sen jalkee lahetaa Heberii ja ajetaa siis Arizonan lapi. Vahan siistia! :) Jotain hostsiskon kavereit pitais kai sit tulla kaymaa meil (hassuu sanoo meil.. :S mut kai se nyt sit on mun koti) ja mua vaha pelottaa se, ku oon nyt vaa sekoillu tan kielen kans ja ollu varmaan tosi tylsaa seuraa muutenki. :D No taytyy nyt skarpata. En kylla tajua miten toi hostsisko voi puhuu koko ajan puhelimessa! Jossei se puhu, ni sit se tekstaa.. Mut noi puhelut on viel kaiken lisaks ihan sairaan pitkii... :S

No tassa taitaa sit olla kaikki kuulumiset kolmelt paivalt. :D Kirjotelkaa mulle! <3

Lahdin siis keskiviikkoaamuna Suomen aikaa 7.05.. Eka lento kesti reilu kaks tuntia ja se oli Frankfurttiin. Meita oli kolme suomalaista tyttoa ja oli mukavaa. Toka lento kestikin sitten sen 9-10 tuntia ja se oli hirveeta. Vieressa istu yks ruotsalainen tytto, joka oli kyl ihan mukava. Mut ei siel konees pystyny ollenkaa nukkuu, vaikka olin niin suunnitellu, ruoka oli ihan hirveeta ja koko ajan koski vaan mahaa. Sitten saavuin Chicagoon, O'Haren kentalle, joka muuten on maailman vilkkain lentokentta, eika se ollut laheskaan niin paha kuin olin kuvitellut. Mun piti kuitenkin olla siella kentalla jotain 4-5 tuntia, koska toi yks RC toi mut sit tanne hotellii, jossa nyt joudun olemaan yota. Siitakin sain tietaa vaan muutamaa tuntia aikasemmin ennen kuin lahin Helsingin kentalle. Ei mua kyllakaan tosin haittaa, koska nyt saan levattyy taalla ennen ku tapaan isantaperheen ja nain vahan Chicagoa ja kaiken lisaks taa on just siisti hotelli. Mulla on kaks kahen hengen sankya huoneessa ja telkkari ja kaikkee.. Aamulla mulla sitte lahtee lento viidelta Phoenixiin. En kylla malttais menna ollenkaan nukkumaan, kun houkuttelis toi hotellin uima-allas aika kovasti. No nyt kun oon valvonu sen 2 vuorokautta, niin ehka kuitenkin ois ihan hyva nukkuakin jossain valissa. Kello on taalla nyt siis vahan yli 6 PM.

Voi hemmetti, taalla kyl osaa olla kuuma! 36 celciusastetta. Voihan se kuulostaa ihan hauskalta, mutta kun ulkona on kosteeta, ni toi lampotila tuntuu ihan helvetilta. Onneks taalla on suht hyvat ilmastoinnit, mut ulkona on hirveen tunkkasta. Chicagos on muuten tosi tasasta.. Jopa aika tylsanki nakosta. Vaikka onhan naa ihan kauniita istutuksia laitellu sinne ja tanne.

Taalla on kaikki muuten tosi outoa. Liikennemerkit, ovenkahvat, vesi maistuu hassulta.. Enka meinannu osata avata ollenkaa sita hanaa. Ruoka ei ollut niin pahaa ku kuvittelin, ku kaytiin pizzalla. Sit mun piti siel lentokental hengailla kahen jenkkiteinin kanssa ja ne oli ehka vaha arsyttavii.. :S Nii ja taa nappis on kans ihan oma lukunsa.

Lentokental oli aika vaikeeta, mut sit ku paas lapivalasusta lapi ja porukat oli jo menny, ni ei oo ollu mitaa ongelmii. Ei mua ollenkaa harmita olla taalla hotellissa yksinaa tai mitaa. Enka, ihme kylla, kaipaa kotiin. Eika mua oikein jannita ees mitaa.. Ei jannittany missaa vaiheessa. Kaikki menee ihan pain vastoin ku kuvittelin menevan. :D Aattelin, etta ekat paivat itken vaan, mutta parempi vaan jos en. :) Oon kyllakin jo nyt vahan kyllastyny tohon enkun puhumisee. Tuntuu ahistavalta, ku ei voi kayttaa suomee. On jo pari kertaa lipsahtanu "joo", kun ois pitany sanoo vaikka "yeah".

No mutta kuitenkin.. Nyt taidan painua joko nukkumaan tai uimaan. Ilmotelkaa itsestanne, rakkaat! Rakastan teita ja olette ihania! En oo unohtanu teita. :D <3

BYE! <3<3

Jännittää! Enää yksi kokonainen päivä Suomessa! Vieläkää en oo kunnol tajunnu, että kohta oon toisel puolel maapalloo.. Eniten pelottaa se, et ikävä tulee.. Mut kyl siit selvii.. Oon jo huomannu sen, ettei se nyt ihan niin kauhee tunne ees oo. Mut kaipailen rakkaita Matalan matkalaisiani ja ihmisiä, joita en nyt sitten enää näe.. <3

Yhyy... Itken.. Rakkaat lähti eilen pois.. Reissailemaan Keski-Eurooppaan.. En näe niitä enää tänä vuonna.. Oli vaikee sanoo hyvästit. Enkä ees muistanu sanoo, että rakastan niitä! :| No kyllähän ne sen onneks tietää. Mut hemmetti, on tää ikävä kauheeta. No onneks koht ite vaihan uusii maisemii, ni ehkä sit helpottaa. Ja jäihän tänne Kouvolaan vielä paljon muita rakkaita. <3 Mutta silti.. Taidan mennä viiltelemään ranteet auki lusikalla. :D No en sentään. Pidän hauskaa. Jej! :)

Aww... Eilen ihanat rakkaat mussut järjesti mulle yllätysläksiäiset. <3 Se oli jotain parasta. Ensin kaks hieman epäilyttävän näköstä tyyppii haki mut kotoonta ja sito mun silmät ja raahas autoon. Sit vaan ajeltiin ympäri ämpäri, kunnes en enää yhtään tiennyt, missä mentiin. Lopulta löysin itteni Matalasta, mihin oli tullu paljon lössii ja ne kaikki vaan tuijotti, kun aloin itkee. :| Mut onneks en enää sen herkistelyn jälkeen itkeny vaan sit biletettiin. Ainii ja mut pakotettiin pukemaan tosi makeet kuteet päälle. Oli niin ihanaa nähä niit kaikkii ihmisii. Tuli sellain hyvä fiilis, et nyt oon valmis lähtemään, kun tiedän, että nää ihmiset (toivottavasti) tykkää musta vielä ensikin vuonna. No mä ainakin tykkään niistä. Kaikist ihanin lahja, minkä sain, oli sellain lakanasetti, ja siihen pussilakanaan kaikki sai kirjottaa mulle terveisiä. Hitto, mun on pakko ottaa se mukaan, koska se on niin hieno, tulee lisää painoa. :/ Noo, mul ei oo muutenkaa ees niin paljo omaisuutta, että se kaikki menis tohon matkalaukkuun. :D

Suuri kiitos kaikille läksiäisten järjestäjille, lapsenvahdille <3, paikalla olijoille ja niille, jotka ei päässy ymmärrettävistä syistä tulemaan, mutta oli kuitenkin hengessä mukana. <3

Siis 1.-3.8.2006 lento kohti Arizonaa. Enää 41 yötä! :o

Kesis alko! Jes jes jee-ee..!

Enää pari kuukautta! <3


Ja niin monta asiaa vielä tekemättä....!

Niin kivaa, mut samal niin jänskää.. :)

Sain siis tänään tietää isäntäperheeni ja siihen kuuluu äiti, joka on 38-vuotias liikanope, 40-vuotias isä, jolla on oma (traktori??)firma ja kaksi lasta. Hostsisko on melkein samanikäin ku minä ja hostveli on 13. Perhe on urheilullinen ja niillä on kaks koiraa ja hevosia eli ilmeisesti aikamoista ranchia. Mutta ei se mitään. :) Saa kokea jotain ihan erilaista. Heberissä on siis 3000 asukasta ja mun koulussa 175 oppilasta. :D

Olen kyllä hyvin innoissani! :)