IRC-Galleria

Vittusoikoon nytte tuli semmone ylläripommi että saakeli!

http://www.gametrailers.com/netstorage/e3/live.html

Electronic Arts
Maanantaina 4.6. kello 23.00 Suomen aikaa

Ubisoft
Tiistaina 5.6. kello 01:00 Suomen aikaa

Sony
Tiistaina 5.6. kello 04:00 Suomen aikaa.

Nintendo
Tiistaina 5.6. kello 19:00 Suomen aikaa

http://www.gametrailers.com/netstorage/e3/live.html

Pääsykokeet meni ihan niinku noin niinku lapaan mun miälestä.

Eilen, siis lauantaina töissä tuli paukutettua kaikkien aikojen myyntiennätys työtovereista parhaiden kanssa!

Tänään oliki sitten työmestan kesäjuhlat. Juotiin., syötiin, saunottiiin ja meikä kävi vittusoikoon uimassa neljään otteeseen. huh soikoon!

Tänään oli vielä täydenkuun tulijamit. Oli mahtavaa, ihanaa, parasta! Poltin tukkani ihan kunnolla :Ddd.

No ei sillä väliä.

Mutta.

Kauheesti on nyt tehny mieli päästä läheiseen kontaktiin naisten kanssa. Tekis niinku mieli pitää hyvänä ja halailla ja pussailla. En tierdä mistä tämmönen johtuu :o.

Tää tunne tekee musta epäilyttävän epävarman naisten seurassa, enkä tykkää siitä ollenkaan. Viddu.

Hooddel Ilves Yökerho on baras. Ja 7 tuntinen työvuoro joka tuntuu kestävän seittemän päivääääääääääääääääääääääääääääää.

Unta nolla tuntia on paras :D ja pääsykokeet :D

The Prodigy Helsingin jäähallissa 26.5.2012 on päivä jota en todellakaan tuu unohtaan, mukana oli intuitiomiesten timanttiluokkaan kuuluva @Enzio, joka hukattuaan ekan lippunsa, osti toisen.

Naarattiin liput sen verran myöhässä, ettei me saatu enää kenttäpaikkoja. Niin siis täähän ei kuitenkaan haitannu ollenkaan sillä olin päättänyt jo etukäteen sniikata kentälle.

Hemmetti se kentälle sniikkaus-operaatio oli kyl koko kokemuksen kohokohtia. Siinä lämppäri DJ vielä soitteli rumpubassoo kun vaanittiin B3-katsomon ekalle riville ja vasempaan reunaan. Haukalle ominainen havainnointikykyni kytkeytyi päälle yli yhdeksän tuhannen rinneganin voimalla.

Opettelin järkkärien sijainnit ja heidän havainnointialueensa hetkessä ulkoa. Suurin haaste oli B3-katsomossa sijaitseva rautamorsiammeksi kutsumamme punatukkainen keski-ikäinen naisjärjestyksenvalvoja joka vaani kentälle hamuavia kuin haukka. Saimme kuitenkin tarvittavat hämäykset ihmisistä jotka kyselivät järkkäreiltä paikkojensa perään. Eräästä hieman lihavemmasta naisesta saimme vielä täydellisen kilven kenttäjärkkäriä vastaan, ja alle 10 sekunnissa olimme kentällä ja katosimme yleisömassan sekaan.

Päästessämme kentälle ja huomattuamme ettei meitä yritetä tavoittaa kiinni järkkärien toimesta, huomasin adrenaliinista johtuvan kihelmöinnin kehossani, joka kuohui suonissani kuin kreikkalaisten tyytymättömyys valtionsa taloustilanteeseen.

Tietoisuuteni tuntui siirtyneen jollekin aivan eri tasolle siitä mitä se oli ennen kentälle siirtymistä. Ihmisten kollektiivinen energia tempasi minut mukaani, instana kehoni alkoi liikkua DJ:n soittamien rumpubassotahtien mukana. Tässä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään sanavaltaa kehoni, mieleni ja sieluni riemunsekamelskaan, vaan lähdin mukaan fiilikseen.

T-paita muuttui rätiksi tunnissa, ja tein siitä itselleni turbaanin. Vielä oli kuitenkin noin 45minuuttia aikaa kunnes The Prodigy alottaa..

..Ja voi pojat miten se aloittikaan.

Rumpulinjat pureutuivat sisääni kuin verenhimoisten seireenien kynnet kouristaen ja vääntäen kehoni mitä erikoisempiin asentoihin musiikin flown mukana. Olin täysin musiikin armoilla, en ollut juonut mitään kolmeen tuntiin, ja kaksi tuntia olin jo taukoamatta tanssinut 160-180bpm rumpubassoa. Se ei ollut kuitenkaan mitään verrattuna siihen miten kehoni liikkui nyt. Vietin aikaa irti maankamaralta parhaimmillaan kahdesti sekunnissa.

Puolentunnin jälkeen nestevajaus ja jatkuva 140-180bpm tanssi alkoivat vaikuttaa. Tuntui kuin koko esiintymisareena olisi siirtynyt johonkin toiseen ulottuvuuteen. Välillä tuntui kuin olisimme olleet helvetin esikartanossa, välillä taas olimme olemattomuudessa. Musiikin, esiintyjien, valojen, ja yleisön energiat nivoutuivat yhteen. Sieluni alkoi resonoimaan, kehoni kapinoimaan. Mitä lähemmäs pyörtymistä matkasin, sitä kauemmaksi tätä maailmaa kaikkosin. Spitfiren strobopommitus jätti jälkeensä toinen toistaan pidempiä tracereita, joihin alkoi muodostua kuvioita. Ääreisnäön rajamailla ei tapahtunut enää mitään järkevää. Pieniä menninkäisiä, ihmisiä täynnä silmiä ja reikiä oli joka puolella.

Ajan ja tilantajuni oli mennyttä.

Voodoo Peoplen jälkeen en löydä sanoja kuvaamaan mitään kokemaani. Alkuriffi vei minut syvään transsitilaan josta palasin vasta kappaleen päätyttyä vain löytääkseni itseni seuraavan kappaleen vietävänä.

2nd best day of my life.

Tapasin tänään neljä nuorta neitiä jotka halusivat kertoa mulle Jeesuksen sanaa ja saada mun uskoni Jeesukseen heräämään. Kävimme siinä sitten väittelyä heidän uskontonsa(uuden testamentin kristillinen usko) ja oman uskoni(buddhalaisuus) välillä.

Sain kuitenkin rukouksen puolestani näiltä nuorilta naisilta, joskin pyyteettömän ja aidon rukouksen esitti mielestäni heistä vain yksi(ehkä jopa kaksi). Tämä naisneitokainen joka rukoili puolestani pyyteettömästi tarjosi oikeasi älyllistä vuorovaikutusta uskontojemme välillä ja pyysi minua kirjoittamaan hänelle sähköpostia tuntemuksistani.

Julkaisen sähköpostini täällä, tässä ja nyt:

Oli ihan mahtavan upea keskustella kanssasi uskonnoistamme tänään
asematunnelissa.

En tuntenut saavani samanlaista vastavuoroisuutta niistä muista
seurassasi olleista tytöistä. Tuntui siltä kuin he koittaisivat
väkisin puollustaa omaa uskoaan minun uskoani vastaan. Sinulta taas
sain ihan mahtavaa vuorovaikutusta aikaan. Keskustelusi avasi minulle
uutta näkemystä niin omaani kuin myös sinun uskontoasi kohtaan. Oli
kyllä erittäin tärkeää, että satuin tapaamaan teidät, en koskaan ole
pitänyt omaa uskoani kovinkaan vahvana itselleni, vaan lähinnä
neuvoina joita noudatan eläessäni saadakseni mahdollisimman hyvää
karmaa, ja karmaa tärkeämpää on luoda hyvää oloa muille ihmisille, ja
saadessani muille ihmisille hyvän mielen, tulee se hyvä mieli
moninkertaisena itselleni takaisin.

Eräs syistä minkätakia uskontosi tuntuu minulle vieraalta on sen
tuomitsevuus. Vaikka Jumala voisikin olla tuomitseva ihmisten
syntisyyden, en silti näe että yksikään ihminen on oikeutettu
kertomaan Jumalan tuomitsevuudesta syntejä kohtaan, sillä Jumalan
tuomitsevuudesta kertoo ainoastaan muiden ihmisten subjektiivisen
kokemuksen luoma mielikuva joka on tallennettu raamattuun.

Koen buddhalaisuuden paljon lähemmäksi sieluni hyvinvointia, sillä
buddhalaisuus ei tuomitse ihmisen tekoja, eikä edellytä uskomista
Jeesukseen tai Jumalaan, jotta ihminen voisi vapautua kärsimyksestä.
Uskon että syntisyys on juuri se mikä luo ihmisille kärsimystä.
Buddhalaisuus tarjoaa näkökulman jossa ihmisen on mahdollista päästä
yli kärsimyksestä luottamatta yliluonnolliseen. Muutos lähtee
ihmisestä itsestään. En usko, että Jumalalle tai Jeesukselle
antautuminen on tärkeää muutokselle joka poistaa kärsimyksen ja
syntisyyden. Muutos lähtee kuitenkin loppujenlopuksi ihmisestä
itsestään, oli sitten kyseessä buddhalaisiin opetuksiin uskominen tai
Jumalalle ja Jeesukselle antautuminen.

Tämä myös luo enemmän haastetta paranemisen tielle, ja mielestäni luo
aidomman paranemisen, sillä kun aidosti oikeasti muutat itsesi ilman
luottamista Jumalaan tai Jeesukseen olet täysin omillasi. Omassa
mielessäsi syntyvä muutos antaa myös eväät selviytyä tilanteista jotka
vaativat Raamatun oppeja vastaan toimivia tekoja, säilyttäen
mielenvakauden.

Arvostan kuitenkin vakaata uskoanne. Uskon myös, että mikä ikinä
tahansa onkaan ihmisen vapauttava kärsimyksestä, on ihmiselle hyväksi.
En kuitenkaan usko, että olen harhateillä eläessäni
buddhalaisuudessa. Elän puhtaasti sydämmestäni rakastaen ihmisiä
riippumatta heidän lähtökohdistaan tai uskomuksistaan, minä en
tuomitse yhtäkään ihmistä, sillä uskon jokaisessa ihmisessä olevan
mahdollisuus muutokseen. Oma suositukseni muutoksen lähteiksi on
buddhalaisuus. Mikäli joku kuitenkin taipuu kristinuskon(tai minkä
tahansa uskon) kautta parempaan, tuskattomaan, kivuttomaan,
synnittömään, rakkauden heijastamaan, nautittavaan elämään, on se
ihmiselle hyväksi.

Itse kuitenkin koen buddhalaisuuden omakseni, sillä en vain kykene
uskomaan yliluonnolliseen.

Toivottavasti tekstini herätti sinussa positiivisia ajatuksia. Olen
Helsingissä 31.5 asti, jos sinua kiinnostaa tavata vielä, niin se
olisi erittäin kiva juttu, kanssasi oli helppo keskustella älyllisesti
uskontojemme eroavista, sekä yhdistävistä tekijöistä.

Kiitos tuhannesti rukouksestanne, tiedän että ainakin sinä rukoilit
vilpittömästi puolestani. Rukous myös toi tosi hyvän mielen itselleni.

Iloisin terveisin,
Jesse :-)

pepunvemputus höpöhöpö paskaa.