* Mikäli on erityisen utelias tulevan puolisonsa suhteen, pitää kiivetä lantakasan päälle kolmena perättäisenä torstai-iltana ja tähyillä pohjoiseen päin. Kun kolmannen illan jälkeen menee kotiin, kohtaa kyseisen henkilön tai näkee tästä unta. Taaksepäin ei saa katsoa eikä myöskään nauraa, sillä silloin kaikki menee piloille.
* Lempipannukakku puolestaan valmistetaan sekoittamalla keskenään kolme lusikallista jauhoja, kolme lusikallista suolaa ja tilkkanen vettä. Syö pannukakku ja saat nähdä unessa tulevan sulhosi ojentavan vesilasia. Jos ylkä itse juo kannusta, on kyseessä juoppo. Jos hän taas käyttää tuoppia, on hän vallan mainio mies.
* Juhannusyönä mene kolme kertaa muutetun rakennuksen katolle. Erilaiset äänet kertovat mitä on luvassa: soitto tietää häitä, lapsen itku lapsia ja lautojen kalina tai vasaran nakutus ruumisarkkua tai kuolemaa. (Heikinmäki, Laaksonen, Piela 1989, 121-124)
* Juhannussaunan jälkeen vasta heitetään saunan katolle tai katon yli. Vihdan tyven osoittaessa kotia päin saa olla vuoden kotona, kirkolle päin osoittaessa tarkoittaa heittäjälle kuolemaa ja jos tyvi kääntyy jonnekin muualle kuin edellä mainittuihin paikkoihin niin sinnepäin joutuu naimisiin. (Heikinmäki ym. 1989, 121-124)
* Salainen vaellus ruispellossa oli myös yksi tapa saada tuleva puoliso selville. Viiteen rukiinolkeen sidottiin erivärisiä lankoja: punainen, musta, vihreä, keltainen ja valkoinen. Korret otettiin yhteen käteen ja leikattiin tasaisiksi. Aamulla katsottiin tulokset. Se korsi, joka oli eniten kasvanut, tiesi kertoa tulevaisuuden. Punainen merkitsi iloa,vihreällä pääsi pian naimisiin, keltainen ennusti huoruutta, musta murhetta ja valkoinen kuolemaa. (Heikinmäki)
* Juhannusyönä voitiin tehdä myös kuoppa, joka peitettiin siitä otetulla turpeella. Jos siihen oli aamulla ilmestynyt jotakin elävää, pääsi kuopan tekijä naimisiin. Asioita tulkittiin eläimen mukaankin: muurahainen kertoi hyvää, ilkeä mato tai inhoittava sontiainen pahaa. Samana yönä voitiin tehdä kolmekin eri kuoppaa, joista sitten kävi ilmi naimisonni, rikkaudet tai kuolema. (Heikinmäki)
* Juhannusyönä halkopinosta kahmaistiin pino halkoja, jotka laskettiin. Parillisen luvun saanut menee seuraavana naimisiin.
* Jos nuori mies kulkee juhannusyönä ojia myöten ruispeltoon, hän näkee tulevan morsiamensa aaveen.
* Yhdeksän eri lajia kukkia ja vieläpä kolmen talon maalta kerättynä, ääneti kulkien ja tyynynsä alle asettaen antaa yöllä tulevan puolison uniin.
* Nuori tyttö voi mennä keskiyöllä kolmen tien risteykseen, riisuen siinä itsensä alastomaksi ja lakaisten teitä kaikkiin kolmeen suuntaan. Näin tuleva puoliso tulee häntä tiellä vastaan. Jos kukaan ei tule, ei tyttö sinä vuonna pääse naimisiin. (Enäjärvi-Haavio 1989)
* Naimisiin päästäkseen on tyttöjen käveltävä kaksi kertaa myötäpäivään kirkon ympäri ja yhden kerran vastapäivään kontinkantajan vastustamiseksi. Lisäksi sen jälkeen on käytävä kirkkorannassa huuhtelemassa silmänsä, jota tehdessään on kuiskattava itsekseen: “Lurtti (=sulho) lupasi tullakseen Pärttylin päivänä sunnuntaina.” (Häyhä 1987)
* Kaivo tulee kiertää kolme kertaa ympäri alastomana keskiyön hetkellä, niin kurkistaessaan veteen näkee tulevan puolisonsa.
* “Nuoret miehet naimattomat, jotka tahtovat morsiamensa tietää, menevät järvelle tai virralle vesikivelle istumaan eli semmoisen kiven päälle, jonka ympäritse vesi on. Sieltä saavat morsiamensa haamun nähdäksensä.” (Heikinmäki ym. 1989)