IRC-Galleria

Mä en saa unta, sä tuut kotiin aamulla,
mietin pitäiskö sut jättää, vai sua kosia.
Sanottiin niin pahasti toisillemme
ettei kumpikaan voi sitä enää unohtaa.

Mut jos tekisit taas jotain kaunista
jos hetkeks luopuisit unelmistasi
niin omistaisin elämäni sille, että ne toteutan
oisin sulle niin paljon parempi, kuin kukaan muu

Sä et kuolis mun puolesta, enkä mä sun
mut antaisin kuitenkin kaikki raajani
jos sun hengen niin pelastaisin

Mä etsin jotain sellaista jota ei oo ehkä olemassakaan.
Mä etsin kai ihmettä, mä en osaa luovuttaa,
mä luulen, että me oltais onnellisia,
jos sä tukisit mua nyt, kun mä sitä tarvitsen,
jos jätät kostamatta vaikka loukkasin,
jos sä sanoisit kiitos joskus kun sen ansaitsen,
jos nielisit vähän ylpeyttäsi,
jos sä tekisit taas jotain kaunista,
jos hetkeks luopuisit unelmistasi,
niin omistaisin elämäni sille, että ne toteutan,
oisin sulle niin paljon parempi, kuin kukaan muu.

Mä en saa unta, sä tuut kotiin aamulla
mietis pitäiskö sut jättää, vai sua kosia

Ei sun tarviis ihmeitä suorittaa.
Minne oon voinut sen ihmisen kadottaa,
Jonka joskus tunsin?

ONNEA MULLE SAATANA!

Tätä jatkunut on jo kauan,
Enkä jaksais enää tapella,
Mut mä luulen, ettei kumpikaan
Enää muista, miten lopettaa.
Joo, mä myönnän, etten aina oo
Ollut täysin reilu sua kohtaan,
Mutta koittanut olen antaa
Sulle saumaa ja hengitystilaa.

Ei sun tarvii muuttaa itseäsi,
Mutten jaksais olla enää sun lapsenvahtis.
Mä en pysty siihen.

kertosäe:
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista,
Joita molempien
Piti vaalia, uhrata kaikki sen puolesta.
Sen teki vain toinen.
Miten sä teet sen? Sä saat minut suuttumaan,
Saat mut nauramaan yhdellä lauseella.
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kirosanaa.

Minä uskon, et se, mitä pyydän
Ei oo liikaa sulta vaadittu.
Sä voit poistaa paljon turhaa,
Jos sä viitsit ees vähän vaivautuu.

Ei sun tarviis ihmeitä suorittaa.
Minne oon voinut sen ihmisen kadottaa,
Jonka joskus tunsin?

kertosäe

Samaa pirun ympyrää 24/7,
Johan tässä lähtee järki.
Sukellus kurimukseen, jonka nieluun hukkuu,
Vaikka myrskyn riskit tiedettiinkin.
Mun täytyy olla masokisti mielipuoli,
Kun oon vapaaehtoisesti tässä.
jakomielitautinen rakkaudentunnustus
Ja kymmenen kirosanaa.

Pahempi toistaan kumpikin on,
Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan.
Sokeina toistaa lausetta samaa,
Kuinka ne on tässä oikeessa.
Rumempi toistaan kumpikin teko,
Eikä niitä tekemättömiksi saa.
Eikä ne huomaa, kumpikin on
Vain pahempi toistaan .

Saanko mä sydämeni sulle paljastaa?
Saanko sut tunteitani koskaan tajuumaan?
Sulkisitko edes kerran mut sun syliisi?
Riippuvainen mä oon huomiostasi.

kertosäe:
Teen mitä vaan,
Jos sut saan mua palavasti haluamaan.
Teen mitä vaan,
Jos sut saan, saan, saan.

Saanko sun sinisiin silmiis tuijottaa?
Saanko sut polvillesi maahan lankeemaan?
Huutaisit edes kerran vain mun nimeeni.
Tahtoisin sun ajastasi osani.

kertosäe (2x)

Saan.

Jos saisin sun huules huuleni kohtaamaan,
Itseni antaisin kokonaan, kokonaan, kokonaan...

kertosäe (2x)

Saan, saan.

Sen pojan ääni muuttuu
Kun sinut mainitsee
Ja kun se sinuun katsoo
Enkelin näkee
Se sinua seuraa
Baaritiskin takaa
Ja kun sä lähdet kotiin
Se sinun jälkeesi jää tuijottamaan

kertosäe:
Se toivoo, että saa sut kotiin saattaa
Se tahtoo huulensa sun poskelle painaa
Ehkä joskus toive täyttyy
Muttei vielä, vielä
Vielä ei käy niin

Se tarjoo sinulle juoman
Sinä otat sen
Hiljaa mielessäs mietit
"taas yksi tuollainen"
Muttei ne toiset tyypit
Koskaan nähdä voi
E-e-ei
Sinua niin kuin se näkee
Ei ne toiset katso sinua noin

kertosäe

Se voisi kantaa sinut kotiin
Vain jottet kenkiäsi joutuisi likaamaan
Ja kun käännät katseen pois
Se sua kaipaa

kertosäe (2x)

E-e-ei
Vielä ei käy niin

Elämä on aina epäreilua.
Muista pienistäkin asioista nauttia.
Jos menetät läheisen tai ystävän,
ehkä kuulet itsesi kysyvän,
miksi juuri hän.
Älä jää varjoihin ja synkkyyteen.
Ei elämä saa mennä suremiseen.
Kulje siis kohti valoa,
onnellisuutta ja iloa janoa.
Rakasta joka hetki kaikkea mitä sinulla on.

-ihan itse kirjoitin-

Maassa makaan niinkuin viisivuotiaat,
meidän omaa tähteä taivaalla katsellaan,
ei puhuta me sanaakaan.
Jossakin sua ootetaan.
Sitä tänään mieti ei,
on nyt kuin päivä viimeinen,
on kaikki vielä kesken,
mä tarviin vielä pienen hetken.

Huominen on huono paikka,
tyhjä ilman sua.
Ne vie sut pois ja tänne yksin jään.
Eniten mä pelkään että pärjäät ilman mua,
ja minusta ei enää ehjää saa,
milloinkaan.


Mieli musta niinkuin kuuton synkkä yö,
jokainen hetki sielua sisältäni syö.
En ole valmis luopumaan,
en ole valmis luopumaan,
koska tiedän tarkkaan sen,
miltä näyttää huominen,
on kaikki vielä kesken,
saanhan vielä yhden hetken.

Huominen on huono paikka,
tyhjä ilman sua,
ne vie sut pois ja tänne yksin jään,
ja jään ja jään ja jään.
Eniten mä pelkään että pärjäät ilman mua,
ja minusta ei enää ehjää saa,

Mun pitäis olla niinkuin täysikasvuinen,
ja pitäis sietää kuinka huomenna oot täältä poissa,
yksin mielen raunioilla oon.