Hmm.. Melkosen mielenkiintosta on ollut nyt viimesimmät kolme päivää.
Ensinnäki tiistaina tein ihan kivasti työtä päättötyön parissa, olin ahkera tyttö. Viisaasti olin myöskin laittanut hiukset rullalle maanantai-iltana, siinä toivossa että näyttäisin prinsessalta seuraavana aamuna.
Peilikuva kuitenkin jätti sellaiset traumat että oksat pois! Silti luulin että voisin näyttää vähän kauniimmalta jos tupeeraisin hiukan. EI EI EI. Näytin kävelevältä taulusieneltä.
No sitten oli vedettävä 3 kuppia sumppia että pysy tolpillaan. En muista juuri ennen siskon kotiinpaluuta tahpahtuneita asioita. Luultavasti tein koko aamun päättötyötä ja loput ajasta istuin vessassa lukien vanhoja Aku Ankkoja. Myöhemmin illalla lähdimme käymään syntymäpäivälahjaostoksilla Järvenpäässä. Koska olin yhä taulusieni, vedin nopeasti talvipipon päähän ja muukin vaatetus oli sitä luokkaa että näytin perunasäkkiin sonnustautuneelta transulta. Myös ihmiset kaupassa huomasivat tämän ja sain osakseni paljon uteliaita ja tirskuntäyteisiä katseita.
Syntymäpäivillä sitten muistan syöneeni kaiken minkä eteeni sain ja vähän enemmän. Hauskaa oli :)
Keskiviikkona muistin että jyppi oli taas ollut viikon jäätyneenä laukunpohjalla ja kaivoin sen esille, laitoin lataamaan ja palautin eloon. OHO olin saanut yhden viestin. Jep, olin saanut kesätöitä. Ei vielä siinä vaiheessa paljon hymy huulille noussut, pikemminkin ajattelin vain että "ja taas lisää päänvaivaa". Mummoni kuitenkin valaisi minulle asian hyviä puolia kun menin hänen neuvojaan kysymään ja piirakkaa syömään.
Häpeällistä kyllä, keskiviikkona tein kaikkea muuta kuin päättötyötä. Serkulta sain kivan viestin jossa hän kertoi että olen kyllä kiltein ihminen johon hän on törmännyt. Jos kirjoittaisin tänne minkälaisen viestin olin laittanut hänelle, ymmärtäisitte varmaan että tuo kiltteys oli ihan puhdasta ironiaa ja piilokettuilua minulle. nyyh. suku on paras.
Noh, tänään nukuin kymmeneen asti. Oloni oli ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin virkeä, kun kömmin ylös prinsessasängystäni ja suunnistin jääkaapille. Olin jo saanut hiuksetkin pestyä ja näytin taas ihan normaalilta (?). Sitten soittelin ns. "minun päättötyötäni vahtivalle opettajalleni" ja kävin nopean, mutta sitäkin rattoisamman keskustelun työhöni liittyen. Lopuksi bussilla big cityyn ja kirjastoon. Koin valaistumisen kun näin ahh-niin-rakkaan Penani <3 se näyttää niin edustavalta lasivitriinissä. Olen ylpeä äiti.
Huomenna perjantai, ja haluaisin kovasti käydä katsomassa kaukana asuvia sukulaisia. No en kuitenkaan voi. Voi voi. Ainiin, cämi ja chrisu lähti Bulgariaan = olen vihreä kateudesta. Ja ikäväkin on. KOHTA KUITENKIN KESÄLOMA! Mikäs sen ihanampaa?
Joo jaksakaa nyt lukee tällast moskaa, pus.
ps. kesällä ahvenanmaalle mitä parhaassa seurassa, odotan sitä jo korvat höröllään ja sieraimet suurina hii!