Teini-iän kynnyksellä
mielellään niin hilpeällä
ihminen vai odottaa
uutta kesää tulevaa.
Täysi-ikäisyys kun koittaa
silloin järki tunteet voittaa.
Vastuu painaa iän myötä:
"Mistä löytyis mulle työtä?"
Jos on onni töiden suhteen,
kaipuu täyttää iltapuheen.
"Löytäisinpä jostakin,
vielä elämänkumppanin."
Naimisissa kokee arjen
ympäröivän lapsiparven.
Työtäpaljon tehdä saa,
perheen eteen uurastaa.
Eläkkeelle alkaa hoppu:
"Pian on mulla työt jo loppu.
Rauhassa saan levätä
ilman mitään kiireitä."
Eläkkeellä kuitenkin
huomaa kaiken selvemmin:
mennyt on työelämä,
vaihtelu ei virkistä.
Kunnes viimein ilta saa,
lähtee hän jo rajan taa.
Saavuttanut rauhan on.
Ikikiitos soikohon.