IRC-Galleria

Meillä on ollut hyvin mukavaa täällä, Ässällä ja minulla. On se vain erityisen mukavaa, että ihmisellä on ystäviä.

Heräsimme eilen noin kymmenen aikaan. Ässä sanoi, ettei muista milloin viimeksi oli herännyt niin aikaisin. Ässällä on "lomaa". Minäkin nukun aika pitkään, vaikka minulla ei ole lomaa. En kuitenkaan ihan yhtä pitkään kuin Ässä yleensä. Aamupalan jälkeen lähdimme kaupoille. Urheilukaupassa oli mukava myyjä ja ostin häneltä Niken lenkkarit (joissa on vaaleanpunainen Niken logo!) ja Reebokin hupparin, jonka hinta oikeasti oli 75 euroa, mutta joka nyt myytiin kolmellakympillä. Tein aika hyvät ostokset ja myyjän palvelualttiudesta jäi hyvä mieli. Kiitos Marcello!

Illan tullen kotiuduimme ja Ässän teki mieli lähteä katsastamaan kaupunkini yöelämää. Ei sillä, että siinä mitään suurempaa katsastamista mielestäni olisi, mutta yön pimeinä tunteina löysimme itsemme kuitenkin hytkymästä musiikin tahdissa eräästä paikallisesta yökerhosta. Ilta oli ihan hauska, mutta vain siksi, että mukana oli juuri Ässä. Kenenkään muun kanssa ei voi olla niin mukavaa.

Joku tyyppi ehdotti meille iltaa kanssaan, mutta me ei oikein lämmetty. Se oli ehkä juonut mut kauniiksi, sillä Ässähän on kaunis jo valmiiksi.

Kotiin palasimme joskus puoli neljän maissa. Korvissa pauhasi ja olin huolissani - olisi pitänyt muistaa ottaa korvatulpat mukaan. Söimme pari voikkaria, pesimme vähän enimpiä likoja vartaloistamme ja ajattelimme alkaa pikkuhiljaa nukkua. Minä olinkin ihan poikki, mutta Ässä halusi vielä LUKEA (!) hetken. Nukahdin heti. Heräsin jonkin ajan kuluttua ja Ässä luki vieläkin. "Sää teit äsken näin!" sanoi Ässä matkien suullaan unista muminaani. "Aijaa!" minä vastasin, sillä en erityisemmin pidä unisesta muminasta. Ei ole kiva nukkua, jos muut valvovat. Sanoin Ässälle, että hänenkin olisi parempi alkaa vain nukkua. "Mua ei väsytä vittu yhtään!" tuhahti Ässä. Noo, mua väsytti, joten jatkoinkin onnellisena uniani.
Ehkä noin viiden maissa Ässä herätti minut: "Onko sulla villasukkia?"
"Ai miks, onko sulla kylymä?" kysyin minä.
"No eikä ku mulla alkaa varmaan kohta vetää suonta..." sanoi Ässä.
Kaivoin kaapista Ässälle villasukat ja ajattelin edelleen jatkaa uniani.
"Se on toi vitun kuutamo," puhisi Ässä "siks mää en saa unta!"
"Ai ooksää kuuhullu?" kysyin epäuskoisena.
"No taijanpa olla!" vastasi Ässä turhautuneena.
Ässä pyöri patjallaan ja raapi itseään verille - sellaisia ne kuuhullut ovat.
Aamulla Ässä kertoi saaneensa vihdoin unenpäästä kiinni kello kuudelta. Se ei ole kovin hyvä asia, sillä hän ei ehkä jaksa tehdä mitään tänään.

Wikipediassa kerrotaan: "Kuuhulluus on uskomuksissa fanaattinen tai innostunut tila tai jopa mielenhäiriö, jonka saa aikaan täysikuu. Kuuhullu voi seota väliaikaisesti tai lopullisesti."

Toivottavasti Ässän sekoaminen oli vain väliaikaista. Eihän yöllä ollut edes täysikuu!