IRC-Galleria

What a woman says:

This place is a mess! C'mon!
You and I need to clean up!
Your stuff is lying on the floor and
you'll have no clothes to wear if we
don't do laundry right now!

What a man hears:

blah,blah,blah,blah, C'MON
blah,blah,blah,blah, YOU AND I
blah, blah,blah,blah, ON THE FLOOR
blah,blah,blah,blah, NO CLOTHES
blah,blah,blah,blah, RIGHT NOW!!

Postiluukusta tipahti kortti: "Pitäkää huolta tästä karhusta, kiitos!"

Takapuolella luki: T: Meri

On noi kummitytöt vaan ihania. ♥

I hate myself today.

"Sanoit että joskus tunnet
Ettet enää oikein kuulu mihinkään
Mutta minähän olen se joka jää
Ilman sinua merihätään"

Lapsuuteni suurin rakkaus: TIMO TURUNEN! <3

http://www.youtube.com/watch?v=UN5GVRLMmrM&feature=related

Eli TENTINJÄLKEINEN VITUTUS.

Nonni, stoorihan alkaa siis nii että meikä meni iha ilosena luennolle kello 10.15 aamulla. Luennolla oli ihan hyvä meininki ja silleen, mut kello kakstoista reikäreikä alkavaan tenttiin tuli hieman kiire, kun luento päättyi 11.45. Mää ja M sit liuettiinkin paikalta vähän ennen luennon loppua ja mentiin vetään sämppärit naamariin ku maha kurisi nii vietävästi ja oli nii näläkä että näkyä haittas. Siinä sit kulautin semmosen keltasen Ed-energiajuomankin ruokatorveen ja aattelin että nyt on nii hyvä fiilis että tenttikin sujuu varppina.

No mitäpä vielä! Eipä sujunut tentti, ei! Ei jumalauta! Olin kirjottanu jotain schaibaa noin pari sivuu konsulle nii multa meni kynä hajalle! Siis semmonen kunnon Ballograf-lyijytäytekynä perkele joka palveli mua ylppärikirjoituksissakin luotettavasti! Mut nyt se petti mut. Meni mäsäks. No mää sitte menin sinne tenttisalin eteen ku sielä oli tietty valvojia ja sanoin niille että onko niillä ylimäärästä kynää vai saanko hakee lyijyy laukusta. (Tässä vaiheessa vielä KUVITTELIN, että lyijy vaan oli loppunut...)

Se valvoja sit tuli mun mukaan hakeen sitä lyijyy ja kaikki tuntui olevan mallillaan, kunnes istuin taas paikalleni vain huomatakseni että lyijyn lisääminen ei auttanut yhtään! Kynä oli ihan jumissa. Irrotin sit kaikki osat siitä saakelin "kirjotusvälineestä", mut mikään ei helpannut. Se oli siirtynyt kynien taivaaseen. Eiku siis toivottavasti tollanen kynäpetturi joutuis kynien helvettiin! Sit meitsi mietti siinä muutaman epätoivoisen sekan että meniskö taas sinne eteen jauhaan jotain settii että taas se kynä meni mäsäks. Sit alkokin oleen jo vitutus sillä mallilla että aattelin että en vitussa mee, ku sithän ne valvojatkin alkais jo kuvitteleen et haluun luntata tms. Ja vieläpä erittäin tökerösti silleen et "öö tota saiskos sitä vielä kerran kurkata laukkuun, ku ei tää mun kynä toimi vieläkään..." Jeba. Päätin sit että vien sen vitun tentin semmosenaan, lausekin jäi varmaan kesken. Bodil luulee että sain jonku kohtauksen sitä tehdessä, kun se on niin keskeneräinen.

"Ei tästä kynästä enää peliä saanu, mää tuun ens kerralla uudelleen", sanoin valvojille poistuessani. Ne vaan hymyili. Voi vittu.

Seikkailin Wikipediassa huvikseni. Tarkastin Lestijärven asukasluvun: 908. Eipä hurraamista. Mutta positiivista oli se, että Lestillä elelee 455 miestä ja 453 naista. Kaks vaan jää vanhakspiiaks.

Katsottiin sitten vertailun vuoksi Raision tilanne Väestörekisterikeskuksen tilastoista. T:hän on yksin Suomen tunnetuimmista raisiolaisista. No, Raisiossa naisten tilanne näyttää vähän huonommalta - 24064:stä raisiolaisesta vain 11793 on miehiä, jolloin naisten määräksi nousee 12271. Raisiolaisilla sinkkunaisilla on kovat ajat. T sanoikin muuttaneensa siksi Vaasaan. Noo eipä sitten muuta kuin tarkastamaan Vaasan tilastot, jotka puhuivat myös karua kieltään. T oli muuttanut ihan turhaan. 58001:stä vaasalaisesta vain 28428 on miehiä, mikä tarkoittaa sitä, että 1145 naista itkee yksinään! Kärjistän tässä lievästi, sillä eihän suinkaan ole niin, että nainen tarvitsisi mitään typerää miestä, mutta T sai kyllä mut naurahtamaan sanoessaan: "Nonni, meijän on siis pakko mennä sinne Ruotsiin!"

Tänään ajattelen olevani hylkiö. Kukaan ei tykkää musta, eikä tule ikinä tykkäämään. Tämä ei tietysti ole maailman kauheinta, mutta hieman ikävää joka tapauksessa.

Katselen kauan perääsi vielä
kun sinä olet aikaa jo mennyt

Ei hiekkakaan pölise vaan makaa tiellä
ja siihen käyn minäkin maaten nyt

Ja katselen tähtien lävitse
Ja yhtäkkiä kaikki on selvää

On pirttini ontto ja rakkaudeton
sen seinällä kalpea varjoni vain on
se surullisen kauniisti liikkuu ja muistuttaa minua
siitä miten yksin olenkaan

Sammuta valot
ja ovet pane lukkoon
ja seisahdu vielä kerran
Käy pirttini edestä polku