IRC-Galleria

minä pelkään, että perheelleni, läheisilleni tai itselleni tapahtuu jotain aivan hirvittävää. minä haluaisin sulkea kaikki maailman ihanat ihmiset syliini ja pitää turvassa ikuisesti. lähimmäksi sydäntäni ottaisin tietysti oman perheeni ja muut rakkaani. universumi, pidä huolta kalleimmistani.

tuntuu, etten voi lähteä kotoa. ihan kuin minun läsnäoloni riittäisi pitämään palaset koossa. mitä jos heti lähdettyäni tapahtuu jotain kamalaa, enkä koskaan voi antaa itselleni anteeksi sitä, että lähdin. mitä jos minulle tapahtuu jotain pahaa, eikä kaikki menekään niinkuin olen suunnitellut? tänään en ymmärrä elämää.

toisaalta laivoja ei ole rakennettu turvallista kotisatamaa varten vaan merten myrskyjä uhmaamaan. sillä kyllä teräksestä tehty paatti kestää aika paljon.

EDIT: itsehän olen pelkkä puupurseloinen.

minä olen vankina satavuotiaan ruumiissa. yksi tai useampi kyynel kirvelee silmässä ja annan niiden valua ilmeenkään värähtämättä. jotenkin en edes muista kuka olen, missä ja milloin. makaan mummulassa sängyllä, jolla ei ole minulle sen suurempaa merkitystä. se ei ole mummun sänky, vaikka siinä on mummun päiväpeitto. olen tyhmä. olen säälittävä, enkä osaa peruuttaa oudolla autolla ja se saa minut häpeämään niin paljon,että itkettää. itkettää kuin silloin, kun lähdin viimeisen kerran töistä, enkä voinut olla varma palaanko koskaan. olen ikäloppu ja silti näiden vuosien tuoma kokemus ei näy minussa. imen läheiseni kuiviin pelkällä olemassaolollani ja pelkään sitä päivää, kun joudun siitä vastuuseen. en haluaisi olla tällainen. mistä täydelliset ihmiset tulevat? minä haluaisin tulla sieltä.

Mulla tulee niin ikävä kaikkea. Tiedän sen, vaikka en ole vielä edes lähtenyt minnekään. Toisaalta en kyllä ikävöi ihan kaikkea. En ikävöi esimerkiksi ihmisiä, jotka eivät arvosta mua ja joiden kanssa on kamala olla. Sillä sellaisiakin on.

Säännöt ovat seuraavat:

Kun sinut on merkitty, vastaa kysymyksiin ja lopuksi merkitse 15 ystävääsi. Sinun täytyy merkitä henkilö, joka merkitsi sinut. Jos minä merkitsin sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän.

_ _ _ _ _ _ _

1. Rehellisesti, kuinka montaa naista/miestä olet suudellut?
- en kovinkaan montaa.

2. Rehellisesti, minkä väriset alusvaatteet sinulla on ylläsi?
- ihan tavalliset mummu-slogit.

3. Rehellisesti, mikä on mielessäsi?
- nukkuminen.

4. Rehellisesti, mitä teet juuri nyt?
- kuuntelen ku lokki kirkuu.

5. Rehellisesti, oletko tehnyt jotain pahaa tänään?
- ollut tosi outo ja ilkee. mut myös aika kiva. hain t:lle subin.

6. Rehellisesti, oletko kateellinen jollekin?
- ei toisen onni oo multa pois, mut hetkittäin. yleensä oon kyllä aidosti onnellinen toisen puolesta.

7. Rehellisesti, mikä tekee sinut onnelliseksi?
- työt, perhe, ystävät, vauvat

8. Rehellisesti, puretko kynsiäsi?
- joo ja nahat kans, mut lopetan joka päivä.

9. Rehellisesti, onko sinulla salaisuutta mitä kukaan muu ei tiedä?
- aina joku tietää.

10. Rehellisesti, milloin viimeksi olet käynyt pikaruoka-ravintolassa?
- eilen mäkissä.

11. Rehellisesti, oletko lojaali?
- oon yleensä tosi lojaali.

12. Rehellisesti, missä sinun pitäisi olla juuri nyt?
- nukkumassa.

13. Rehellisesti, oletko ihastunut?
- en.

14. Rehellisesti, miten teillä menee, jos olet ihastunut?
- -

15. Rehellisesti, mitä sanoit viimeksi ja kenelle?
- puhuin helmin kans puhelimessa. toivotin hyvää yötä.

16. Rehellisesti, jos suutelet jotakuta naista/miestä, kerrotko siitä heti parhaille ystävillesi?
- en.

17. Rehellisesti, mitä teet kun olet todella vihanen?
- en oo ollut tosi vihainen pitkään aikaan niin en muista.

18. Rehellisesti, mikä on pahinta mitä olet tehnyt kun olet ollut todella vihainen?
- en oo tehnyt mitään niin kamalan hirveetä.

19. Rehellisesti, oletko saanut jonkun itkemään koska olet ollut vihainen
- voi olla.

20. Rehellisesti, oletko sinkku, ihastunut, kiinnostunut tai suhteessa?
- haha. i'm a sexy single.

21. Rehellisesti, oletko onnellinen tällä hetkellä?
- ooooooooolén!

22. Rehellisesti, onko sydämesi joskus särkynyt?
- ööö, oonkohan mää täyttänyt tän joskus ennenkin? on mun sydän särkynyt pari kertaa mut ei kenenkään typerän miehen takia! kerran se särkyi kun olin 12-vuotias ja pääsin hoitamaan mun pientä pikkuserkkua ja sit jouduin parin päivän päästä lähteä kotiin ja kurkkua kuristi ja sydän särkyi kun tuli niin ikävä sitä vauvaa!

23. Rehellisesti, voisitko antaa pettämisen anteeksi?
- täytyy kyllä rehellisesti sanoa että en. miksi pettää, kun voi jättää?

24. Rehellisesti, haluatko lapsia ja olisitko valmis isäksi/äidiksi?
- on suuri vääryys jos en koskaan saa lapsia. en luultavasti ole ikinä valmis ainakaan isäksi, mutta ainahan sitä voi yrittää. jos en saa biologisia lapsia niin haluaisin kovasti adoptoida.

25. Rehellisesti, jos joku olisi ihastunut sinuun, haluaisitko tietää?
- no joo.

26. Rehellisesti, tykkäätkö leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa?
- en lainkaan.

27. Rehellisesti, oletko deittailut yli kolmee naista/miestä yhtä aikaa?
- en oo mikään miestennaurattaja todellakaan. eli en.

28. Rehellisesti, oletko romanttinen?
- hieman.

29. Rehellisesti, luuletko voivasi muuttaa ihmistä?
- joo, mä oon täyttänyt tän ennenkin. kärsikää. vastaan samalla tavalla kuin viimeksikin: mulla ei ole oikeutta/valtuuksia muuttaa ketään, enkä siihen pystyisikään.

30. Rehellisesti, voisitko mennä naimisiin rahan takia?
- no jaa. tottakai! nimim. rikkaisiin naimisiin

31. Rehellisesti, oletko koskaan toivonut saavasi jonkun naisen/miehen itsellesi, mutta pilasit itse kaiken?
- olen koskaan. mut vain kerran! ;)

32. Rehellisesti, oletko koskaan särkenyt jonkun sydämen?
- en ainakaan ihan kokonaan.

33. Rehellisesti, mitä tekisit, jos näkisit ihmisen, jota rakastat sängyssä toisen miehen/naisen kanssa?
- kevyt välikuolema ehkä?

34. Rehellisesti, oletko koskaan kilpaillut naisesta/miehestä ?
- en ikinä!

35. Rehellisesti, millainen oli viimeisin suudelmasi, kenen kanssa ja milloin?
- hu-OH. joka menneitä muistelee sitä tikulla silimään!

36. Rehellisesti, voisitko lyödä jotakuta ihmistä juuri nyt?
- en tosiaan!

37. Rehellisesti, kaipaatko sitä, johon olet ihastunut/rakastunut juuri nyt?
- hihi.

Otin T:n avaimen ja lähdin pihalle. Ajattelin, että käyn ensin katsomassa, onko se jostain syystä töissä tai tietäisivätkö sen työkaverit missä se voisi olla. Ja jos kukaan ei tietäisi T:stä mitään, kävisin sen kotona katsomassa, mikä tilanne on. T työskentelee baarissa ja ovella kysyttiin papereita: "Morjes, henkkarit?". En sanonut mitään, itku oli jo lähellä tulla. Ojensin ajokortin ja etsin katseellani T:tä. Ei näkynyt. Menin baaritiskille. Odotin vuoroani ja sitten kysyin minua palvelemaan tulleelta tytöltä, onko se sattunut näkemään T:tä tai tietääkö se yhtään missä T on nyt. "Käy kattoo tuolla missä on noi tikkataulut, siellä ne heitteli tikkaa ainakin vähän aikaa sitten...", sanoi tämä ystävällinen tyttö osoittaen baarin takaosaan. Minä lähdin kiireesti puolijuoksua kohti tikkatauluja ja samalla hetkellä T pyyhälsi paikalle. Siinä se yhtäkkiä oli! Minä meinasin kupsahtaa, olin niin huojentunut!

"T, siinähän sää oot! Mää oon soittanu sulle jotain kymmenen kertaa ja laittanu tekstareita! Mä luulin että sulle on tapahtunut jotain ku sulla oli niin huono oloki sillon aiemmin! Voi herranjumala mää pelkäsin! Mää aattelin että oot menny suihkuun ja pyörtyny ja lyöny pääs ja ties mitä! Voi ihanaa sää oot elossa!"

T kertoi että sillä on kaikki ihan hyvin ja että se arvostaa tosi paljon sitä että pidän siitä huolta.

Sitten tulin kotiin, luin Facebookista inbox-viestin (jossa luki, että eräät ihmiset tässä maailmassa rakastavat mua hyvin paljon) ja purskahdin itkuun. Itkin kymmenen minuuttia putkeen,välillä pyörin lattialla, välillä sängyllä, huusin ja vaikersin. Se oli kamalaa, enkä muista milloin viimeksi olisin saanut yhtä pahan itkukohtauksen. Kaikki tunteet vaan purkautuivat samaan aikaan. Tuntui tosi omituiselta ja mietin vain kauheita asioita. Kuin maailma olisi halunnut murskata mut.

Onneksi T on kunnossa.

P.s. En oo yhtään herkkä, en.

P.p.s. Mun pää tuli hirveen kipeeks.

P.p.p.s. Iltapäivällä sotkin asuntoni.

Apua. T ei vastaa puhelimeen. Se soitti mulle alkuillasta, että oli lähtenyt aiemmin töistä, koska oli tullut niin huonovointiseksi ja nyt se EI VASTAA PUHELIMEEN! Olen huolesta kangistunut, enkä tiedä mitä tehdä. Olen soittanut sille viisi kertaa ja laittanut lisäksi tekstarin. Apua.

Minun jalkani seisoivat väärällä maalla
keuhkoni hengittivät väärää ilmaa
ja mieleni tahrautui vääristä ajatuksista

Se oli pettäjien maa
sellainen maa missä ei ole rakkautta
eikä kunnioitusta

Siellä jokainen ajattelee vain itseään
jokainen peilailee itseään päivästä toiseen
jokaisen täytyy tuntea itsensä palvotuksi
halutuksi
tärkeäksi

se on raakaa
se on likaista

se on väärin

ja silti minäkin asun siellä

Loikin pitkin katua pidempänä kuin koskaan. Olin valtava. Olin jättiläinen. Jalkani tömähtelivät kuumaa asvalttia vasten ja tanner tärisi painoni alla. Minä tiesin olevani paras, lähes täydellisyyttä hipova yksilö. Minä pelastaisin koko maailman yhdellä kädellä ja siirtäisin Saturnuksen renkaatkin pois paikoiltaan, jos niin haluaisin. Mutta en minä halunnut. Halusin vain olla maailman kiltein ja mukavin ja vaatimattomin.

Minua ei enää väsytä, paitsi aamuisin. Iltaisin ja öisin tyydyn vääntelehtimään sängyssäni hapettomana ja hikisenä. Noin kello neljän aikaan viime yönä minä huokaisin hyvin syvään. En ollut nukkunut vielä silmällistäkään. Tuntui kuin en olisi lainkaan pysynyt paikoillani. Tyyny oli huonosti, pää valui koko ajan reunasta toiseen ja jalat olivat kuumat kuin auton konepelti heinäkuun auringossa paahdettuna.

Kävin T:n kanssa yölenkillä. Taas me puhuttiin samoista asioista samaan aikaan. Nyt me ollaan totuttu siihen: enää meidän ei tarvitse edes sanoa mitään, kun toinen jo ymmärtää. Me kurkittiin sisään kauppoihin ja nähtiin pari omituista asiaa. Me mietittiin jälleen kerran sitä, kuinka helppoa Michael Scofieldin olisi ylittää Vaasan vankilan piikkilanka-aita. Me nähtiin Lotta Svärd -patsas ja yritettiin muistella milloin kasarmialue on rakennettu. Edelleenkään emme tienneet mikä on se keltainen vanha Rantakadulla oleva talo, jota koristaa muutama lyyramainen kuvio. Joku studenthus varmaan?

Saattelin T:n kotiin ja paluumatkalla Public cornerin kohdilla kimppuuni hyökkäsi hilpeiden pultsareiden sijaan ilkeä lokki. Vihaan lintuja.

Euroopan kartta mun huoneen seinällä on vinossa. Heitän sillä kohta vesilintua. Norja on merkattu karttaan valkoisena, koska se ei kuulu Euroopan unioniin. Se on vähän kummallista.

Oi miten toivon, että olisin jo Kristiansandissa.