IRC-Galleria

Mulla on kaks parasta ystävää ja haluan kirjoittaa heistä tänne. Toisen nimi on Saija ja toisen Taija. Ja tykkään niistä ihan kauhean paljon.

Mulla on kurkku kipiä.

Koulussa oli ruokana seikeittoa ja parempaa kalakeittoa en ole koskaan syönyt. Söin täyden lautasellisen sitä ja kaakaot päälle ja mitään muuta en maailmalta vaadi. Oon onnellinen.

Olin hyvällä tuulella jo seitsemän maissa, eikä loppua näy! Kohta kouluun ja meinaan kyllä ruokalassa vetää semmoset murekkeet mahalaukkuun, ettei mitään rajaa! Aah, odotan sitä ihanaa ruokaa!!!!! Ja tänään on vielä perjantai. Olkoonkin, että menen illaksi töihin ja aamulla uusiksi. Joskus töissäkin tulee ihan uskomaton olo: miettii, että voiko tää edes olla totta, voinko todellakin olla näin iloinen?!

Melkein pakahdun tähän tunteeseen.

Ehkä mulla on kevättä rinnassa.

Haluaisin olla pieni kuin muurahainen. Liten som en myra.

Mentiin nukkumaan. Sanottiin hyvät yöt ja sammutettiin valot. Etsittiin hyvää nukkumisasentoa.

Juuri ollessani melkein unessa kuuluu yön pimeydestä toisesta huoneesta yhtäkkiä heikko ääni: "Hei arvaa mitä, muistikkosää ilmottautua siihen tenttiin?"

No enpä muistanut, en.

Joten ei muuta kuin ilmottautumaan. Kone auki. Näpynäpy. Näpynäpynäpy. Klik.

"No niin, nyt sun vuoro."

En saa mitään aikaiseksi.
Tuhotkaa tietokoneeni, hävittäkää minut cyber-avaruuteen.

Aamulla avasin kolme eri makua sisältävän purkkapussin ja sattumalta käteeni tuli lempparimakuni eukalyptus. Tänään täytyy olla mun onnenpäiväni!

Haluan jo Koodien keikalle! Nyt soi iki-ihana Hyvästi, näkemiin ♥

Täällä melkein itku silmässä kuuntelen Movetronin Alla koivupuun-biisiä. Huoh ja voih. Ostin äitin kanssa Movetronin kasetin Haapajärveltä ja musta tuli maailman onnellisin tyttö. Herranjee, meillä ei ollut edes cd-soitinta silloin vielä! Voi vitsi, se kasetti! ♥

Lisäksi kuuntelin äsken lähes yhtä liikuttuneena X-periencen A neverending dream-kipaletta. Voi elämä. Muistaako sitä edes kukaan muu?