...näistä Hervannan suurmiehistä, karvaisista pienistä ukoista jotka haisevat viinalta kilometrin päähän. Tänään olin matkalla vapaavalintaan tossa neljän kulmilla, jolloin kävelin yhden tämmöisen kyseisen otuksen ohitse. Viisi metriä pyöreesti olin ohi menny ku kuulin kuulokkeiden läpi ukon örinän. Käännyin kysymään mikä hätä miehellä oli, ja se sitten vaan ystävällisesti viskikurkullaan kysyi tietä vilppulanpolku kahteentoista. Pakko oli myöntää että vaikka olenkin Hervantaan muuttanut vuonna 1988, ja olen autolla pyörinyt sen verran täällä että katu kuulosti tutulta, silti olin yhtä hukassa tämän kadun kanssa kuin tämä herrasmies edessäni. Opastin miehen siis Hervannan keskustaan, omituista huomioonottaen sen, että kävelimme Lindforsinkatua kirkon kohdalla, noin sata metriä Hervannan keskustasta. Kovasti ukko kiitteli. Paras osa tässä oli tietenkin äijän repliikit.
- Anteeks kauheesti, anteeks nuori mies mut. Osaisitko sanoo mulle missä on vilppulanpolku 12?
- Sori, en kyl osaa sanoo just nyt.
- Jaa jaa katos kun mä oon ihan pihalla nyt, mun pitäs kotiin päästä.
- Ja siis sä asut sielä vilppulanpolulla?
- Joo joo siellä mä asun.. On varmaan tullu vähä ryypättyä tässä, mä en osaa kotiin täältä.. Hampaatki on jonnekki jääny tossa.. Huhhuh..
- Just joo. No tota jos vaikka tosta keskustasta osaisit kotio ni käveleppä tästä tohon suuntaan ihan suoraan tommonen sata metriä ni oot sit tossa Hervannan keskustassa ni siel varmaa joku osaa sut sit neuvoo sinne kotio päin.
- Nonii, toi oliki tosi hyvä neuvo, kiitos tästä hei, ja anteeks kauheesti.
- Joo, hätäkös tässä...
Ei vittu siis oikeesti, kaveri kävelee sata metriä keskustasta, ja se pitää neuvoo sinne. Ja kaiken lisäks se ettii kotiaan, joka myös sattuu oleen Hervannassa. Kyllä varmaan oli tullu vähä ryypättyä joo. Kuka vastaa sosiaalipalveluista? Hankkikaa nyt perkele kartat näille kavereille tonne. Joku kymmenen sentin automaatti keskelle Hervannan keskustaa mistä saa jotain Hervannan karttoja! Helvetti sentään mua ei kyl huvita nyt taas oikein yhtään mikään...