Välillä tulee pakottava tarve puhua. Puhua itsestään. Joskus haluaisi kertoa itsestään kaiken. Ajatuksia joita harvemmin tulee ääneen esille. Haluaisi kertoa kaikki vähänkin vaivaavat asiat.
Mutta, sitten herää taas siihen, että ei se kannata. Ei halua, ei uskalla, ei kehtaa.
Joskus on myös vaikea erottaa asioita joita 'ei kannata' ja joita 'ei pidä' kertoa muille.
Mitä ne sitten ovatkaan...en ole aivan varma.
Olen patoutunut ihminen, mutta silti jotenkin niin avoin. En ehkä avoin itselle, mutta ympäriltä tulevalle 'informaatiolle'. Joskus tuntuu kuin ottaisin vain kokemuksia ja lausahduksia sisääni, mutta en kykene antamaan mitään ulospäin.
Joskus meinaan ihan tukahtua, kun en pysty sanoin ilmaisemaan itseäni. Sitten tuntuu, kuin olisin aivan tunnoton. Siitä ilmaisemattomuudesta on alkanut tulla paha tapa.
Ja kaikki lähti siitä, kun en hallinnut kunnolla 'small-talkin' kultaista taitoa...
Uusimmat blogimerkinnät
- Jatkoa pe 29.09.
- Pahus, nyt olis kaikkee kerrottavaa mutta m... 16.10.
- Tärkeät arkiset hommat K.U.S.E.E 11.08.
- Tiistaina vituttaa 01.08.
- Tiistai tänään ja muistelmia 18.07.
- Elämäni syntymäpäivä 17.07.
- Uusi KOTI 10.07.
- la ilta 01.07.
- Liikkeessä 01.07.
- Lyhyesti. 30.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
- ▶ 2007 (119)
-
▼
2006 (335)
- ▶ joulukuu 2006 (22)
- ▶ marraskuu 2006 (30)
- ▶ lokakuu 2006 (37)
- ▶ syyskuu 2006 (17)
- ▶ elokuu 2006 (19)
- ▶ heinäkuu 2006 (9)
- ▶ kesäkuu 2006 (59)
- ▶ toukokuu 2006 (63)
- ▶ huhtikuu 2006 (52)
- ▶ maaliskuu 2006 (27)