IRC-Galleria

yritän harrastaa tätä kello soi 6:30 edelleen.
ei siitä mitään tule :P
MUTTA, pääsin ylös jo 9 aikoihin.

nenä tukossa, niskat jumissa, voi näitä aamuja.

nyt pitäisi laatia _hyvä_ suunnitelma päiväksi.
en nyt juuri jaksaisi unohdella asioita.

taik:issa jatkuu taiteelliset haasteet, joihin en voi olla osallisena.
mutta hengessä voin olla mukana.

en sitten taida(kaan) palauttaa...saatika tehdä loppuun (syksyn) taidehissan esseetä.
salaa minusta kuitenkin tuntuu, ettei se ole nyt päälimmäisin asia elämässäni.
en siis vähättele työn tärkeyttä, päin vastoin, mutta nyt siitä ei ole puoleen vuoteen tullut mitään... joten en enää yritäkään kiirehtiä.

ja argh, että yksi puhelu voi tuntua taas niin v.a.i.k.e.a.l.t.a!
näemmä siirtelen sitä mielessäni myöhempään ja myöhempään.

MUTTA, aurinko paistaa ja minä tunnen elämän hyvänä ja pahana <3

Olen tänään käyttänyt HKL:llää viikon edestä...
henkeni edestä.

Huomenna täytyy soittaa kesätyöpaikkaan ja kysyä voinko suplia itseni toiseenkin proggikseen.
Toivottavasti homma onnistuu.
Tajusin oikeastaan vasta tänään, että se 'taidepedagogiikka' kuukauden edestä olisi todella tärkeää.

Oli hurjat kauppareissut.
Oli hurjat tunteiden meritaistelut.
Oli hurjaa.

Tänään myös rohkaistuin hetkeksi.
Kun olin ylittänyt itseni, jäin kauas jalkoihin ja toinen minä kiiruhti ylittämään toista estettä.
Pääsin kuin pääsinkin, ainakin jossain määrin, sen esteen tuolle puolen.
Kauniin hetken näin paljon asioita sydämmellä. Tajusin siis sulkea silmäni.

Tunsin ja tiesin myös vahvasti tietoisena, mikä on tärkeää.
...

Orava kiipesi sammaloituneelle kivelle ja katsahti ujosti hymähtäen yläpuolelleen.
"Tiedätkös, olet minulle kovin tärkeä...Rakastan aamuja kun sumu ei ole vielä hälvennyt ja varikset kaartelevat kasvimaiden yllä. Sitä myös kun saan ihastella auringonnousua selkäsi päällä." Orava paijasi hetken ajatuksissaan pörröistä häntäänsä, ennen kuin jatkoi taas.
"Olen pieni olento, mutta sinun kanssasi tunnen itseni suuremmaksi ja rohkeammaksi. Kun laukkaat mäen rinnettä ylöspäin ja pidän sarvistasi kiinni, tunnen itseni maailman valtiaaksi. Se on hienoa se."
Orava vakavoitui mutta hymyili edelleen. Hän hyppäsi korkean olennon selkään ja tarrautui pienillä käpälillään tämän vasemmanpuoleiseen sarveen. Sitten hän kuiskasi lähelle korvaa:
"Olet hieno. Sen tiedän että seikkailuni jaan sinun kanssa"

Yritin tyylikästä 6:30 heräämistä.
Joo, ei.

Tein epätyylikkään ylösnousemisen sitten kymmenen pintaan :P

Tänään on kahden läheisen ihmisen tärkeä päivä. Oikeastaan yksi tärkeä viikko alkoi.
Olen hengessä mukana (sillä todella tiedän miltä tuntuu ja mitä meno on).
Pidän lippuja/ peukkuja/ mieltä korkealla.

Taide (missä muodossa tahansa, miten tahansa, milloin tahansa) on vaikea homma.
Koskaan ei tiedä mihin joutuu tai mitä saa...

...
Viikko lakitukseen (ei enää minun). Yhtä ja toista pitäisi tehdä.
Gah, ja täällä väiteltiin aiheesta: pitääkö tulosta/ poisjäämisestä ilmoittaa, vai pitääkö ilmoittaa molemmissa tapauksissa :P Joo-o, perheemme tulee aina vähän jälkijunassa.

Jeppis, mutta nyt pitää mennä tekemään uudelle tytölle ja tämän perheelle onnittelukortti.
Se on jännä miten on turtunut siihen ajatukseen, että ei ole muita vaihtoehtoja kuin itse-tehty kortti :/ Siiis, se ei ole paha asia, mutta kuitenkin :)

Ja...sitten koetetaan epävarmoin ottein leikellä täällä hiuksia.
Saapa nähdä, tuleeko siitä mitään :P

hyvin, kaikesta huolimatta :)

perjantaina etkoiltiin isommalla porukalla.
oli tarkoitus mennä katsomaan Lordia, mutta aika painoi ja päädyttiin Mamaan ja syömään.
törmättiin sitten taas kavereihin.

ilta sisälsi mielenkiintoisia ja sykähdyttäviä käännekohtia, draamaa ja komiikkaa. *

lauantai piti sisällään, yllätys yllätys, lööbaa :D ja kotikutoista valokuvausta, joka oli loppujen lopuksi liiankin naurujen arvoista ;D *virne ja naurahdus*
joo-o, pittee siirtää kuvat koneelle.

sunnuntaina herättiin aikaisin, koska minun piti lähteä sinne kaapelille.
sitten katseltiin vielä grimmin veljeksiä.

kiitos.

...kävin tänään Kaapelilla "työhönotto-haastiksessa".
Lähinnä juteltiin tulevasta projektista.
Saan se _jos_ voin tehdä kompromisseja kesätyöni kanssa.

sain äsken vihdoinkin odotettua postia...

minulla näemmä olisi mahdollisuus päästä mukaan kollektiiviseen, suurempimuotoiseen taideproggikseen.
mutta: en osaa päättää, ajattelenko asiaa vain rahan vai taiteellisen hyödyn takia :/

ja olenko valmis sitoutumaan rankkaan kuukauteen?
(eli kesätyötä ja heti perään projektin tekemistä arkipäivät, joskin "vain" kuukauden ajan.)

apua, apua, apua...
paniikki, ja tänään pitäisi laittaa mailia takas. varmaan ehkä.

Olen hieman ulkona jutusta...
Vähän epätietoinen kaikesta, mutta:
serkkuni sai tänään tyttären <3 <3 <3

...näin tänään pitkästä aikaa sellaisen. se oli todella kaunis <3
sen molemmat päät näkyivät, vaikkakaan ei sen keskikohta.

Päivä koostui Da Vinci Koodi leffasta, lähinnä.
Se oli ihan mainio ja viihdyttävä elokuvakokemus (täytyy taas myöntää, etten ole vieläkään saanut aikaiseksi lukea kyseistä kirjallista tuotosta).
Se myös teki rakkaastani koodien ja arvoitusten ratkojan ;)
Itse tyydyin sivuosaan ;D

Sitten oli yleistä lööbaa roskaruoan parissa.
Ainakin vältyimme hetkellisesti sateelta.

Sitten hieman "lämmikettä" kanttis-lööba-paikassa.
Siellä oli tuttu jonka kanssa juttelimme.

Sitten nauravaiset hyvästit ja illan ja yön toivotukset rakkaalle.
Herkeämätön myhäily ja nauru lämmittivät mieltäni.


Huomenna päivä uus <3

Me oltiin tänää yhen suunnittelija/taiteilijan luona suunnittelemassa elokuun Kol kakkuperformanssia.
Meidän oli tarkoitus (tai on edelleenkin) valmistaa betonista yms., mutta tää päivä meniki vaan suunnitellessa. Ihan turhaan laitoin työvaatteet ;)

Noh, elokuussa päästään hommiin.

Ja nyt tiedän jonkin verran enemän BETONISTA.

Huomenna on hyvä päivä, tunnen niin.