Sä olet mun viilto, mun varjoni huuto.
Itkien uneen mä jään.
Mä olen sun vanki, sun valtasi alla.
Sä olet se tie, joka harhaan mut vie, jos mä seuraan sua.
En pääse irti, mä valun hukkaan,
sä et sitä edes huomaa.
Mä roikun kiinni kuin kuolemassa
sun viimeisessä suudelmassa.
Oon ikävän lapsi, olin valoa vailla,
rakkautes turvaa mä hain.
Sun ovella ootan, sade ihoa hakkaa.
Tää kaupunki kuolee, mun sieluni huone sua kaipaa taas.
En pääse irti, mä valun hukkaan,
sä et sitä edes huomaa.
Mä roikun kiinni kuin kuolemassa
sun viimeisessä suudelmassa.
Mä revin paidan, rikon kaiken,
tahdon olla hetken vapaa.
Jätän haavat, jotka annoit,
juoksen vihdoin pimeästä pois.